Tavoitteiden asettamisen tärkeydestä

Ihminen ei elä pelkästään leivästä, vaikka alvi muuttuisi negatiiviseksi. Tarvitsemme myös sirkushuveja. Viime päiviniä on Qaikussa keskusteltu junan tuomista ja Innovaatioretkueesta, joka kiertäisi Suomen Oulun/Rovaniemen kautta, edelleen Kontiomäki, Kajaani, Iisalmi, Kuopio, Pieksämäki, Mikkeli ja sitä rataa Etelä-Suomeen.

Ketä kiinnostaa? Sosiaalisen median hyödyntäminen innovaatioiden kehittämisessä on siirtymässä etätyötuvista kiskoille. Hanke on vielä auki, mutta uskoisin, että se toteutuu ja mielenkiintoista on nähdä, miten paljon väkeä tulee mukaan.

Olemme myös pohtineet, mikä on Suomen romanttisen tuote tai palvelu. Usein tavoitteiden asettamisessa päädytään alla olevaan dilemmaan. Muutaman innostavan alkuaskeleen jälkeen kumautamme päämme seinään ja siinä sitten surkeana miettimään, että mikä meni pieleen ja miksi elämä meitä suomalaisia erityisesti murjoo.

Muutama vuosi takaperin olimme kaikki lottovoittajia. Nyt mm. teknologiateollisuudessa myönnetään, että on ensin ryhdyttävä metsästämään kuponkeja. Tästä lamasta ei tälläkään kertaa selvitä kuin „koira veräjästä“. Uutta on luotava kuolevien rakenteiden korvaamiseksi.

Avoin Yhteistyö Kansalliseksi Muutosstrategiaksi

Qaikussa työstetään kansallista muutosstrategiaa avoimuuden keinoin. Suomi 2.0 tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. Peliä ei ole suinkaan pelattu. Meidän on vain kömmittävä ulos poteroistamme ja keskityttävä suurempien ja parempien kokonaisuuksien rakentamiseen. Metsäteollisuuden rakennemuutos on tosiasia, eikä se enää johdu puutulleista tai Putinista.

Uudistusten toteuttaminen onnistuu monipuolisemmilla lähestymistavoilla. Nyt poliitikot, yrittäjät ja kansalaiset näpertelevät omia ratkaisujaan omissa umpioissaan.

Räjäytetään yhteistyötä rajoittavat henkiset Berliinin-muurit. Ei puuasiaa ole kaluttu loppuun. Olemme tuskin päässeet alkuun Ruma-Suomi -remontoinnissa.

Energia, energia, energia on varma megatrendi. Meiltä löytyy bioenergian huippuosaamista, mutta hajautetun arvoketjun kehittämisessä on huimia parannusmahdollisuuksia.

Venäjä, Kiina, Intia, Itä-Eurooppa ja Afrikkaa ovat fyysisen infrastruktuurin kehittämisen projektinieluja. Kehittämistä, uudisrakentamista ja kunnossa pitämistä riittää meille ja muille sadoiksi vuosiksi.

Maailmalla on miljardi ihmistä, joilta puuttuu puhdas vesi ja saniteettitilat. Pari sataa miljoonaa paskahuusia alkajaiseksi ja satamiljoonaa puusaunaa. Siinä olisi tekemistä tuhansille. Savusaunamaailmoja Suomesta.
Hyvää elämää, koulutusta, luovaa, neuvontaa ja avoimuuteen perustuvaa ongelmanratkaisua voimme viedä rajojen ulkopuolelle, kun vain tartumme digitaalisten välineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Nokia on itsessään suurten haasteiden edessä. Käyttöjärjestelmän uusiminen ja OVI-palvleun haltuunotossa tarvitaan digitaalisia remonttireiskoja tuhansittain, jos emme luovuta mobiilibisneksen johtajuutta amerikkalaisille.

Kyllä me näihin hommiin pystymme. Koskaan aikaisemmin ei tässä maassa ole ollut näin kulutettua porukkaa. Voimme hyödyntää maailmanluokan viestintävälineitä. Ruikuttamisen sijasta olisi nyt korkea aika siirtyä tuumasta toimeen.

Ei maailma meitä hylkää, jollemme eristäydy tänne omaan periferiaamme. Ovet ja ikkunat selkosen selälle ja tulenkantajuutta kehiin. Me pystymme siihen. Muutos on tahdon asia. Innovaatiot syntyvät tekemällä. Ei tässä ole mitään mystiikkaa. Heittäytykää avoimeen yhteistyöhön. We can do it!

Puurakentaminen Venäjällä

Venäjän kansantalouden nopea kasvu, asuntojen puute ja valtiolliset edistämishankkeet ovat lisänneet maan puurakentamista, kertoo Metlan tutkimus vuodelta 2008. Pilottihankkeiden myötä suomalaistyylistä aluerakentamista on pyritty tuomaan tutuksi Venäjällä. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle rakentamisen puutuoteteollisuuden viennille.

Maailmanlaajuinen taloustilanne on vaikuttanut myös Venäjällä. Vuodesta 2000 saakka jatkunut rakentamisen kasvu on taittunut. Asuntojen hinnat nousivat useina peräkkäisinä vuosina yli 50 % vuodessa, mutta rakentajien on nyt vaihteeksi pakko sopeutuvaan maltillisempaan hintakehitykseen.

Sotsin urheilukylä, kauppakeskukset, logistiikka ja asuntorakentaminen

Sotsin urheilukylän rakentamisesta odotetaan irtoavan siivuja myös suomalaisille rakentajille ja talotoimittajille. SRV havittelee isoa kauppakeskusurakkaa Pietarissa. YIT ja moni muu ovat SRV:tä vahvempia talorakennusrintamalla, mutta tarpeisiin nähden Venäjän asuntorakentamisen projekti on vielä aivan alkutekijöissään. Töitä riittää vuosikymmeniksi. Keskiluokan asteittainen vaurastuminen lisää pyrkimystä väljempään asumiseen.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Venäjän markkinoilla toimiminen vaatii vahvaa osaamista muun muassa yritys- ja viranomaisyhteistyössä, maanhankinnan käytännöissä ja urakoinnissa. Maan liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, minkä vuoksi jatkuva tiedonhankinta rakennusalan liiketoiminnan tilanteesta on olennaista. Pohdimme näitä muutoksia muun muassa Qaikun Suomi 2.0 Hyvä Elämä -keskustelussa.

Pieni Suomi – Suuri Venäjän maa

Toiminta Venäjän rakentamissektorilla vaatii volyymien kasvaessa paikallista etabloitumista maahan. Puutuoteteollisuuden investoinnit ovat toistaiseksi olleet varsin vähäisiä, mutta niiden odotetaan lisääntyvän.

• investoinnit sahateollisuuteen
• sahatavaratuotannon modernisointi
• rakennustarviketuotannon uudistaminen
• rakentamisen aluesuunnittelun ja aluetalouskehityksen ymmärtäminen
• viranomaisyhteistyön ja kuluttajatarpeiden syvällisempi ymmärtäminen
• jatkuvan vuoropuhelun kehittäminen
• vuoropuhelun kautta syntyvä uusi oppi rakentamisesta
• rahoitusratkaisujen kehittäminen

Venäjän kansantalouden kehitysnäkymissä on ristiriitaisuuksia suomalaisen rakentamisen puutuoteteollisuuden vientiä ajatellen, kertoo Metla.

Useat tekijät, kuten kasvava kysyntä ja länsimaisten liiketoimintakäytäntöjen omaksuminen, lisäävät suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia maassa. Mutta tiedämmekö riittävästi maan tavoista, lainsäädännöstä ja päätöksentekomekanismeista?

• Meidän on toimittava entistä läheisemmässä yhteistyössä

Esimerkiksi rakennussuunnittelussa ja -urakoinnissa sekä hirsitaloteollisuudessa on esimerkkejä menestyksekkäistä Venäjän-markkinoiden vientikonsepteista.

• Tarvike-, suunnittelu- ja taloviennin rinnalle tarvitaan myös yhteisyrityksiä, jotka toimivat paikallisesti.
• Perinteisen vientitoiminnan rinnalle tarvitaan aluetasolle juurtuvaa yhteisyritystoimintaa.

Mahdollisuuksien vastapainona liiketoimintaympäristössä on useita riskejä, kuten logistiikan ja jakelukanavien puute sekä protektionismi.

• Suunnittelun ja kehittämisen mahdollisuuksia löytyy myös infrastruktuurin rakentamisessa.

Vaalirahoitustehtaalle Sikaflunssarokotetta

Reilu peli nostaa päätään vaalirahoituskeskustelussa. Toivon laajenevaa avoimuutta puolueita rahoittavilta tehtailta ja yrityksiltä. Suomi-Soffaan perustaisin erillisen poliittisen osaston, jossa tuotetaan KES-KUSTA nimisiä kulmasohvia. Puolueen logo painetaan kankaisiin puolen metrin kokoisilla kirjaimilla.

Vaihtoehtona on Pekkarisen pärstä pakaroiden alla. Sampo-Pankki puolestaan tarjoaa KOKO-MUSTA sirukorttisarjan, jossa taustakuvana on Naton panssarit aavikkosodassa ja Stubb hilluu hulluna Pattonina.

SAK:n ja vasemmistopuolueiden kannattajien on pakko pukeutua kirkuvanpunaisen tuulipukuun, jossa selässä ja reidessä on tekstinä VASURI. Kommareille lisävaateena sirppi ja vasara perusuksissa.

SDP:n tiedot julkaistaan, kertoo jakkupuku-demari-Urpilainen. Onkohan firmoja matkassa? Kalustekauppiaita? Pankkiireja? Rahanpesijöitä? Telaketju-betoni-hyvinvointi-sosialismiin luottavia pienyrittäjiä?

Tulevaa hallituskokoonpanoa kunnioittavat liimaavat asusteisiinsa PUNAMULTA tai PATAVANHOILLINEN -tarran. Kolmatta linjaa edustavat ilmoittavat no-logo-ratkaisullaan „ei ikinä hallitukseen“.

Tulevan puoluerahoitustehtaan toimialaksi ehdotan sian-, lehmän- ja elukkapaskan kuskaamista city- ja maaseutupuutarhureiden takapihoille. Näitä Tamiflu-rokotettuja puoluetoimistovirkailijoita ei kuitenkaan tule päästää kahta metriä lähemmäs ja heidän pitää aivastaa kainaloonsa eettisen ja moraalisen turmeltumisen estämiseksi.

Suomi Sibelus ja Savusauna Vientikuntoon

Sain tänään kommentin KL-blogiini yritykseltä, joka toimittaa liimapalkkeja ja monikerroslevyjä mm. Japaniin ja erityisesti DIY-jakeluketjuille (Do It Yourself) eri puolilla maailmaa. Siitä välähti ajatus luksus-savusaunapakettien toimittamisesta elämänlaadunmetsästäjille.

Maailmassa on yli kuusi miljardia ihmistä ja Suomessa on puolet maailman saunoista. Sauna-kulttuurin levittäminen on tähän asti jäänyt pk-yritysten hajanaiseksi toiminnaksi.

Miksi emme rakenna valtakunnan tason toiminnanohjausta sosiaalisen median varaan, joka tukee esim. Japanissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä tai Meksikossa omaa saunaa DIY-paketissa hamuaville.

Mekaanisen metsäteollisuuden jätit rakentavat KONE Oy:n kaltaisen palvelubisneksen, jonka tukena on suomalaisugrilainen qaiku-yhteisö. Sosiaalisella medialla tuemme  niitä, jotka haluavat takapihalleen huippu-savusaunan höystettynä suomalaisella elämäntyylillä.

Tähän asti on toimitettu irrallisia komponentteja ja lautapaketteja IKEA-tyyliin. Nyt on teknisesti mahdollista tukea mittatilaustoimintaa. Luomme verkottuneen jakelu- ja palveluyhteisön, jossa DIY-asiakkaita tuetaan rajattomilla neuvoilla ja ohjeilla. Puuinfo yms. perinteiset yhteisöt eivät tähän välttämättä yksin pysty.

Kartoitimme kuvatun kaltaista Euro-projektia 1990-luvulla, mutta silloin oletimme, että aitosaunan-asennusporukat olisivat tulleet Suomesta asentamaan ja neuvomaan. Sen aikainen liiketoimintamalli olisi rajoittanut volyymin kasvattamista ja sitonut osaajia matkahommiin.

OPERAATION KÄYNNISTÄMINEN

Toimenpiteenä on kerätä alan valmistajia ja verkottaa niitä yhteen. Hardware-tekijät (puuosa- ja kiuasvalmistajat) löytyvät helposti ja hyvän saunaelämän malleja löytyy jokaisesta suomalaisesta kodista. Saamme ruohonjuuri-projektilla kasaan miljoonien asiantuntija-armeijan kommentoimaan ja neuvomaan.

Presidentti Halonen keskusteli saunomisesta suomalaistaustaisen astronautti Timo Kopran kanssa eilen. Julkisuusavauksia avaruusasemia myöden.

Tarvitsemme ryhmään suuren kokoluokan metsäyhtiön, joka lähtee hommaan päättäväisesti. Ottaako operaation „KONE-roolin“ UPM Kymmene tms? Yhtymällä on Puukeskus-verkostonsa kautta kohtuullisen hyvä kokemus DIY-markkinoista Suomesta ja Irlannista, mutta nyt tarkoituksena olisi siirtyä kakkosnelosesta ja laudasta hissiin verrattavan komponentin tuotannon, toimitusruljanssin, DYI-jakelun ja verkkokoulutuksen hoitamiseen.

Räätälöityjen mittatilaussaunojen kokonaisvaltainen palveluliiketoiminta vaatii osaajien verkottumista, koska pelkillä lautatoimituksilla läpimurtoa ei pystytä aikaansaamaan. Sosiaalisen median tehtävänä on toimia liimana ja kokoajana. Sisällöntuotannon tukena Qaiku, Flickr, Facebook, YouTube, Floobs, Qik … You name it.

Suomi, Sibelius ja Sauna! Tunnetuin näistä maailmalla lienee Sauna.

Tässä kuvalinkki Savusaunaan ja aiheesta käytävään keskusteluun Qaikussa. Astronautti Kopra matkasi avaruuteen kuuden muun astronautin kanssa Endeavour-sukkulalla. Hän jää ISS-asemalle useiksi kuukausiksi. Presidentti Tarja Halonen kysyi, olisiko avaruuskävelyn jälkeen Sauna paikallaan? Tiettävästi Kopralle kerätään lahjasaunaa.

Millainen matkailumaa Suomi Finlandé

Onko matkailussa Suome tulevaisuus? Tänä kesänä olen jälleen pohtinut tätä ikuisuuskysymystä matkaillessani halki Suomen. Helpoksi muutosta ei tee se, että ABC-asemat on kuin kopiokoneesta ja tienvarsiruoan laadusta voi olla vain yhtä mieltä. Moni-ilmeinen Suomi on kadoksissa ja tien päällä liikkuja näkee usein vähän liiankin paljon kaatamatonta metsää ja pelkkää luontoa.

Silti meillä on aineksia luontomatkailun ja rauhoittumisen mallimaaksi, mutta silloin pitää matkailla vuosia ajassa taaksepäin. Varsinaiset matkailukeskukset tarjoavat jotain aivan muuta. Niissä on tavoiteltu massamatkailun ideaalia ja rakennettu mökkejä ja pytinkejä muilta tyylejä lainaten.

Puurakentamisen perinteitä meiltä löytyy enää lehtitalojen ja museoiden valokuva-arkistoista. Kaikki säilyttämisen arvoinen on 60-luvulta alkaen jyrätty monta kertaa nurin ja tilalle on rakennettu kirkonkylän K-Citymarket. Ollaan niin kaupunkilaisia.

Luontoa toki löytyy, mutta luonnonmukaista rakentamista ei. Matkailukohteistamme on pikavauhdilla luotu Myyrmäen, Kannelmäen ja  Jakomäen kaltaisia taajamia, joissa mausteena on sveitsiläis-itävaltalais-tirolilainen visuaalinen ilme.

Miksi Suomi, Sauna ja Sibelius on jyärtty syrjää ja tilalle on tuotu Pizzaa, Kebabia ja Hesburgeria? Luonnolliset edellytykset parempaan olisivat olemassa, mutta jumalaton kiire on estänyt näkemästä, mikä meillä voisi olla erilaista.

Matkailun ammattilaiset ovat varmaan täysin eri mieltä, mutta rohkenen epäillä, että tämä nykyisen matkailurakentamisen linja saattaa katketa nopeammin kuin rohkenemme pelätä. Aito Suomi on pikkaisen piloilla, mutta piilossa on vielä tuhansia helmiä.