Hukkuuko Suomi Softaan?

Suomessa on arviolta viitisen tuhatta softayritystä ja uusia syntyy tuhat per vuosi. Monet softan takojista ovat tehneet yli puolet tai vähintään kolmasosan työstään väkivahvalle Nokialle, joka on ilmoittanut 700 miljoonan euron saneerausohjelmasta.

Pieniä softayrityksiä on keskimäärin kymmenen per kunta. Softaa Nokialle tuottavat alihankkijat joutuvat rakentamaan liiketoimintamallinsa uudelle pohjalle, koska myös ohjelmistojen tekeminen siirtyy kovaa kyytiä halpatuotantomaihin.

Tuntityötä tekevät firmat eivät välttämättä ole ehtineet miettimään omia tuotteita, palveluita ja menestysstrategioitaan. Hyvin palkatut näppärät sormet ja aivot joutuvat nyt nopeasti sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Toiseksi uhrilampaaksi saattavat joutua osaamis- ja teknologiakeskusten kiinteistönomistajat. Hienojen toimistotilojen vuokranmaksukyky saattaa äkisti alentua, kun koodareiden tilauskirjat ehtyvät.

Samanaikaisesti Nokian pitää muuttua hardisosaajasta softaosaajaksi. Millaisia ideoita kansalaisilla on tämän tarjolla olevan mahdollisuuden haltuunottoon?

Advertisements

Tartteeko Nokia enää meitä?

Nokia voi joutua vähentämään kymmenestä viiteentoista prosenttia työvoimastaan. Ylen mukaan Nokialla oli viime vuoden lopussa runsaat 128 000 työntekijää, joten 15 % tuosta luvusta on pelottavan suuri. Suomi tarvitsee Nokiaa, mutta tarvitseeko se enää meitä?

Microsoft ilmoitti eilen tuhansien ihmisten lomautuksista. Jos Nokia toteuttaa sen, mitä analyytikot olettavat, silloin lähtijöitä on toistakymmentäuhatta. Huh! Lama ei lähtenyt vaan tekee vasta tuloaan entistä suuremmassa mittakaavassa. Toisaalta, Nokia karsii tietenkin väkeä maailmanlaajuisesti, joten kotimaan vaikutuksia voi vain aavistella.

Nokian älypuhelimet eivät näytä pärjäävän. Steven Jobsin sairastumisesta huolimatta Apple iski tiskiin hyvän tuloskehityksen, kiitos iPhonen ja iPodin. Nokia sai Applesta pienen, mutta hankalan haastajan.

Elämme historiallisia aikoja. Tulevaisuushorisontti on yhä sumuinen. Voimme vain arvailla, kuinka kauan tätä kestää.

Hauskaa viikonloppua kuitenkin!

Obama, Nokia, Metso ja Stora Enso

Obama herättää toivoa USA:ssa. Lama alkoi Amerikasta ja remonttikin käynnistyi siellä ripein ottein. Amerikkalaisten etuna on, että kansantalouden veintiosuus on alle kymmenen prosenttia, kun se on meillä moninkertainen. Tullihallituksen tilastojen mukaan Suomen vienti oli 81 miljardia euroa vuonna 2007. Olemme vahvasti viennistä riippuvainen maa. Viinan puhui 90-luvun laman aikana, että emme voi vaurastua toistemme paitoja pesemällä.

Vientivetoisen Suomen tukijalkana Nokia on ollut tähän asti pettämätön, mutta tämän päivän osavuosikatsauksessaan kännykkäjättikin joutuu nöyrtymään toisasioiden edessä. Nokian kurssi on tänään laskenut alle kymmenen euron.

Tekesein sivuilta löysin tällaisen viestin: „Suomen elinkeinoelämän kolme tukijalkaa ovat metsä-, metalli- sekä tieto- ja viestintäteollisuus. Korkeaan teknologiaan ja syvälliseen osaamiseen perustuvat toimialat ja palvelut ovat lisänneet suhteellisesti eniten työpaikkojen määrää. Teollisuuden ja palvelujen vienti kasvoi puolitoistakertaiseksi ja korkean teknologian vienti kolminkertaiseksi viidessä vuodessa 2000-luvun taitteessa.“

Metson paperikoneet ovat edustaneet metalliteollisuuden aatelia, mutta tulevaisuudessa Rautpohjan rautakourat tekevät jotain muuta. Suuria paperikoneita ei enää tarvita entiseen malliin, tuotanto siirtyy täältä lähemmäs markkinoita, Kiinaan ja Aasiaan. Myytävät paperikoneet ovat pienempiä.

Stora Enso kirjoitta lomautusvaroituksia raskaalla kädellä eli tänä vuonna viisituhatta (5 000) „kusetilaista“ lomautetaan. Luku on hurja: puolet Stoa Enson Suomen henkilökunnasta.

Elämme vaikeita aikoja, käännettä kohti parempaa joudutaan vielä odottamaan.  Obaman kaltaista messiasta Suomesta tai Euroopasta ei löydy. Emme voi tukeutua suureen johtajaan. Kansan kurttuisalla kädellä tästä taantumasta on tehtävä selvää.

Osta Iso Firma Tonnilla!

Aioin kirjoittaa Obamasta, joka ottaa vastaan maailman mahdottomimman viran tänään. Oletettavasti hänestä kirjoittavat monet muut, joten voin keskittää tarmoni suomalaiseen pk-yritykseen, joka pysyy tukevasti otsikoissa. Ruukki Group tahtoo eroon Incap Furniture’s huonekalufirmasta. Viime keväänä näin komean tuotantohallin Kärsämäellä ja mieleeni juolahti, että valmistetaanko Suomessa  vielä huonekaluja?

Tehdään niitä, siis huonekaluja, mutta ilmeisesti ei kovin kannattavasti. Menevätkö Suomi-Soffat vielä kaupaksi? Huonekalu- ja sisustusjätti Ikeakin on ilmoittanut, ettei kauppa käy entiseen tyyliin. Ketjun laajennukset saavat odottaa, kunnes taantumatunnelin päästä näkyy valoa. Toivottavasti ei sentään saapuvan junan valoja!

Kauppalehti kertoo, että oululainen sijoitusrahasto Teknoveture pyrkii nähtävästi ostamaan yhtiön kokonaan itselleen. Yhtiön arvoksi voi laskea vaivaiset 870 euroa ilman velkoja. Kaupat ratkeavat ilmeisesti lähiviikkojen aikana.

Metso ilmoitti eilen laajasta irtisanomisesta. Suuret paperikoneet eivät enää mene kaupaksi, konepajatuotanto siirtyy Kiinaan ja Aasiaan, jossa kysyntää riittää pienemmille koneille. Jyväskylän paperikonetehdasta ei kuitenkaan ole pantu myyntiin.

Stora Enson 5 000 henkilön lomatutusilmoitus ei enää hätkähdyttänyt. Näihin lukuihin tottuu. Luvut ovat hurjia, mutta ehkä todellisuus myyntiosastolla on pelkkää „ei-tuu-eikä-tilata!“
Kohta suurin uutinen on, jos joku palkka edes yhden ainokaisen henkilön.

USA:ssa Obama herättä toivoa. Uudella presidentillä on muutama vuosi aikaa muutoksen tekemiseen. Toivotaan onnea vaikeaan tehtävään täältäkin käsin. Toivotaan, että hän onnistuu valamaan uskoa ja nostetta amerikkalaiseen unelmaan, koska maailmantalous tarvitsee muun muassa Amerikasta vetoapua.

Lainarahallahan valtiot yrittävät ylös syvästä kuopasta. Mutta, mistä sitä saa? Kertokaa talousviisaat, kenenkä patajan alta rakennemuutos- ja elvytysrahat kaivetaan?

Missä taantuma näkyy

Ensin taloustaantuman piti sivuttaa Suomi mennen tullen jälkiä jättämättä. Ny tarjolla on pääministerin elvytyspaketti, jonka toivossa Suomikin pelastuu. Kirjoitin kuukausi takaperin toisalla alla olevan kysymyslistan.
Missä taantuma näkyy?

  1. Pörssissä – arvot ovat puolittuneet (alkuvuodesta pientä elpymistä, mutta uutta rysäystä odotellaan)
  2. Pankeissa – lainan saajalla pitänee kohta olla rahat takataskussa (tilanne lienee entisellään)
  3. Mediassa – kriisit ovat median parasta kauppatavaraa (lamasta puhuminen tuntuu laimealta, kohta tarvitaan lisää huumoria)
  4. Amerikassa – nopeita ja ripeitä keinoja laman nujertamiseksi (amerikkalaiset odottavat, että Obama ratkaisee ongelman muutamassa vuodessa)
  5. Suomessa – tämä on kultapossujen luvattu maa (Vanhanen lupaa superelvytystä kymmenillä miljardeilla)
  6. Katutasolla – ehkä 2010, jos tauti äityy oletettuakin pahemmaksi (kuntien rahoitus ajatuu kriisiin 2010)
  7. Firmoissa – yt-neuvotteluja, konkursseja ja rajuja strategiamuutoksia (tilanne jatkuun samanlaisena)
  8. Rakentamisessa – nostokurjet kuolevat sukupuuttoon (ei mitään uutta)
  9. Matkailussa – ei vielä pelottavalla voimalla (Finnair ilmoittanut lentovuorojen vähennyksistä)
  10. Venäjällä – tällä menolla valuttavaranto on syöty vuodessa (devalvaatiota ei vielä ole tullut)
  11. Kiinassa – viennin kasvu 2 % miinuksella (jo joulukuussa, tämän hetken tilannetta en tiedä)
  12. Kreikassa – nuorison mellakat (Kreikassa hiljaisempaa, mutta Gazaa pannaan tuhannen päreiksi)
  13. Latviassa – tutkija pannaan poseen D-sanan käytöstä (en ole kuullut devalvaatiosta)
  14. Roskapostissa – multiple stream of income tarjouksina (en seuraa)
  15. Pyramideissa – kasvuun perustuvat pyramidit romahtavat (ei uutta)
  16. Detroitissa – ruostevyöhykkeellä Motown musiikki on kohta ainut tukijalka (autotehtaat saivat kaipaamansa tukipaketin)
  17. Ramirentissä – koneita ei enää tarvita (tuskin mitään muutosta)
  18. Kataisessa – hän on herännyt „Suomi selviää“ -unestaan (Vanhanen tuli ulos kaapistaan, josta löytyi kymmenien miljardien elvytyspaketti)

Tuleeko muita mieleen? Saatan tarkastella samaa asiaa muutaman kuukauden kuluttua.

Kevättä talouselämän rinnassa

Luin tänään pikavilkaisuna Hesarin ja siitä harsien pääministerin kymmenen miljardin tulevaisuuspaketista. Demarit heittivät kehiin miljardiluokan elvytysruiskeen ja kepulaispääministeri pani muutama siltarumpua paremmaksi. Ekonomistit haistoivat esityksestä aluepoliittisen tendenssin.

Mitä siitä? Antaa poliitikkojen pallotella veronmaksajien rahoilla. Helppohan niitä on siirrellä momentilta toiselle. Toista on kymmenen miljardin tienaaminen markkinoilta. Siinä joutuu moni firma tekemään monta ylimääräistä työtuntia.

Kenen taskusta nämä kehitysmiljardit otetaan? Pääministerillä tuskin on luotollista shekkitiliä, jolta fyrkat haarukoidaan.

Laman torjunta tarjoaa „vaikeisiin aikoihin vedoten“ poliitikoille mielenkiintoisen pelikentän. Nyt jos koskaan voi kehitellä uusia pilvilinnoja muiden rahoilla. Kriisien hallinta on mieluinen tehtävä kaikille, jotka tähtäävät valtiomiesluokkaan!

Antaako tämä kriisijohtajille mahdollisuuden „more governement“ politiikan lanseeraamiseen? Bush ja republikaanit pyrkivät maassaan päinvastaiseen tavoitteeseen. Nyt tuulen suunta on kääntynyt ja „New Deal“ innostaa pääministereitä ja Sarasvuota. Uskon loppupeleissä enemmän Sarasvuon taktiseen operaatioon.

Onko minusta tullut epäonnistuneen Bushin kannattaja? Pitäisikö hakeutua hoitoon?

Lähetetään Lama Lomalle

Keskustelin eilen tuntemattoman henkilön kanssa verkossa Oulun työnmarkkinatilanteesta. Hänen mielestä tilanne yrityksissä on pahempi kuin, mistä julkisuudessa puhutaan. Työnsaanti tuntuu erityisen vaikealta. Pienyrittäjät kertovat, että tuotemyynti pysähtyi pari viikkoa ennen joulua kuin seinään. Toisaalta, kaikki toimii, töpselistä saa sähköä, bensa on halventunut ja ihmiset ovat hyväkuntoisen oloisia. Missä on totuus?
Lama ei ole ehtinyt katutasolle. Se on muuttumassa mielentilaksi. Monet puhuvat lamapuheiden ja kirjoituisten psykologisista ulottuvuuksista. Jotkut ovat Suomessa käärmeissään medialle, joka lietsoo lamaa otsikoissa ja avauspuheenvuoroissa. Palataan Oulun seudulle.

PKC Group, elektroniikan sopimusvalmistaja, yt-neuvottelee 300 hengen lomauttamisesta Kempeleen yksikössä. Toimitusjohtaja Harri Suutarin mukaan lomautusten kesto on useita kuukausia. Elektrobit vähentää langattomasta liiketoiminnasta 57 henkilöä toimistoistaan Espoossa, Oulussa, Oulunsalossa ja Tampereella.

Motiivin blogiini sain Hantro Products Oy:stä. Digitoday kertoi 22.5.2007 klo 10:11, että ”suomalainen mobiilivideon kehittäjä Hantro Products Oy on myyty amerikkalaiselle videopakkauksen markkinajohtajalle On2 Technologies -yhtiölle. Pääosin osakkeina maksettava ja kauppahinta lähestyy sataa miljoonaa dollaria. Kauppahinta on sidottu osittain Hantron tämän vuoden (2007) tulokseen. Hantron omistajat saavat toukokuun 18. päivän kurssilla laskettuna noin 12 prosenttia on2:n osakkeista. Potin arvo on 3,38 dollarin kurssilla 54,8 miljoonaa dollaria. Kauppaan kuuluu myös 6,8 miljoonan dollarin käteisosuus, josta suuri osa menee järjestelykuluihin”.

Kaupan jälkeen On2 Technologies –yhtiön osakkeiden arvo on laskenut rajusti. Mitä Hantrolle mahtaa tällä hetkellä kuulua? Onko Eero Kaikkonen vielä mukana kuvioissa? Kyselen mielenkiinnosta, koska ajatuksenani on kirjoittaa entistä enemmän ja useammin Pk-yrityksistä.

Digitoday kertoi 22.5.2007 artikkelissaan: „Hantron asiakaskuntaan kuuluvat maailman johtavat matkapuhelinvalmistajat Nokia, Samsung ja Motorola sekä 18 maailman johtavaa puolijohdevalmistajaa kuten Freescale, LSI ja Sanyo. Hantron videokoodausta hyödynnetään jo yli kahdessa sadassa miljoonassa puhelimessa. Sijoituspalveluja tarjoavan Bridgewell Limitedin maaliskuussa 2007 julkistaman markkinaselvityksen mukaan Hantro on alansa markkinajohtaja. Yhtiö työllistää tällä hetkellä 75 videokoodausteknologian ja ohjelmoinnin ammattilaista.“

Näistä tuntemattomista suuruuksista pitäisi kirjoittaa paljon enemmän. Nokiat ja metsäjätit pystyvät huolehtimaan omasta tiedottamisestaan, mutta näistä pienissä saattaa olla piilevää hiivaa, joka paisuttaa taikinaa viimeistään, kun lama lähtee lomalle.