Herttaisia Joulupossukuvia Sikatiloilta

Maatalousministeri Anttilan mielestä siat, kanat ja broilerit voivat Suomessa hyvin. Ylin valvontaviranomainen on laittanut joukon poliisin tukemia eläinlääkäreitä liikkeelle tarkastamaan sikatilojen joulunalusarkea.

Katselimme toimistolla videoita tiloilta ja päätimme luopua joulukinkun tilaamisesta. Muistelimme aikoja ennen eläinten tehokasvatusta. Nasuorvokkeja kohdeltiin kuin perheenjäseniä. Nyt sikalat ovat nimensä arvoisia.

Kyselimme toisiltamme, voiko tämä olla totta? Ehkä siat, kanat ja broilerit vain näyttelevät? Ei voi, ei voi olla totta. Sikamaista, nyt ei ruoka maista.

Äsken palvelimelle ei päässyt. Liikennettä nettisivuille lienee runsaasti. Tässä on tiedonjanoisille osoite. ”En takuulla osta suomalaista kinkkua”, toteaa potentiaalinen kinkun ostaja verkossa. Toimistossamme yleishyrinä on, että lihansyönti lakkaa kunnes olot tiloilla muuttuva. Syödään vähemmän ja voidaan paremmin!

Maanviljelijöille maksetaan selkä vääränä tukiaisia (2,5 miljardia vuodessa), mutta tuen vastaanottajat hoitavat eläimiään sikamaisesti. Ensin Jokela, sitten tämä. Mikä meitä vaivaa? Tässäkö näkyy EU:n kova ydin?

En kuvitellut itsestäni löytyvän vegaania tai eläinten oikeuksien puolustajaa, silti sika-raportti sai minut uusiin ajatuksiin. Tämä on kansallinen häpeä. Meillä on ministerinä Anttila, entinen sikatilallinen, jatkaako hän vielä tämän jälkeen ministerinä?
Jatkuuko hyvin käynnistynyt traditio sukutilalla? Ministerin sukutilalle lehdistöllä ei ollut asiaa. Yksityisyyden suojaan vedoten voimme ilmeisesti jatkaa kotipiirissämme omia törkytraditioitamme. Mieleeni tulevat Hitlerin tuhoamisleirit. Kuka on kehittänyt tekniikan, mekaniikan, kuka on tutkinut, ketkä ovat neuvoneet tilallisia? Mikä on yliopistojen ja tutkimusyksiköiden vastuu?

Tilalliset ovat tässä vain välikappaleita. He toteuttavat maatalouspolitiikkaa. Ministeriöiden vastuu pitää selvittää.

Ymmärtääkö ministeri vastuunsa? Eropaperin allekirjoittaminen ei tee tehtyä tekemättömäksi, mutta tehokasvatuksen Potemkinin kulissit on purettava. Avoimuuden periaatteen ulottaminen eläinten kasvatukseen lienee välttämätöntä. Mutta ei saa unohtaa alan tutkimusta ja laitossuunnittelua.
Eläinlääkärit ovat avuttomia, koska kriittiset elukkatohtorit eivät saa sika-, kana- ja broilerikeisareilta tilauksia.

Hauskaa Joulua! Syödään laatikoita, kalaa, salaatteja ja viljatuotteita.

Vanhanen ja Väyrynen Puutulleista Moskovassa

Vanhanen ja Väyrynen puhuivat tänään puutulleista venäläisten kollegoittensa kanssa. Tavoitteena oli havukuitupuun tullin jäädyttäminen nykyiselle tasolle ja koivusta teollisuutemme ei haluaisi maksaa ylimäärää ollenkaan.

Stora Enso viestittää, että puutullikiistan ratkaisemisella on kiire. Jos tulos ei ole toivottava, voimme varautua uusien tehtaiden ja tuotantolinjojen sulkemiseen.

Venäläiset pitävät kiinni kannastaan: WTO:n jäsenyys ja suomalaisten investointeja Venäjän metsäteollisuuden kehittämiseksi.

Venäjän pääministeri toteaa, että neuvottelut jatkuvat Vanhanen + Väyrinen tapaamisen jälkeen EU:n kanssa. WTO tai Njet!

Suomi elää puusta tulevaisuudessakin, mutta lyhyellä tähtäyksellä olemme riippuvaisia myös venäläisestä puusta. Metsiemme hakkuut kestäisivät 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta saamme ulos vain 60 %.

Rahallahan puu toki liikkuisi, mutta jakovaraa ei metsäjäteillä ole. Suomalaisellekin puulle pitäisi neuvotella matalampi ”first mile” tullimaksu. Nythän kauppoja ei synny, koska metsänomistajat odottavat parempia aikoja.

Jos huonosti käy voivat hyvät ajat olla h-vetin kaukana. Citycorp laittaa 45 000 pankkiduunaria pellolle. Luottolaman uhreja on myös muualla. Puntit tutisevat varmaan suomalaisissakin pankeissa. Asuntorakentamisen volyymia on reivattu alaspäin.

Sahoille on tulossa pitkiä joululomia. Kauppa se on, joka kannattaa. Joulumyynnistä ennustetaan superluokan kulutusjuhlaa, mikäli metsäherrat eivät keksi uusia joukkoirtisanomisia.

Olosuhteet ovat pitkästä aikaa harmaansävyiset. Inga Lunda? kysyy ruotsalainen. Loviisassa sitä on: Lunta maassa ja odotamme valkoista joulua.

Onko Uusi-Suomi kiinnostava?

Kävin tänään Uusi-Suomi sivustolla kolmatta kertaa. En ole tottunut lukemaan US:n juttuja. Keskustellaanko niistä?

Rekisteröidyin kommentaattoriksi ensimmäisen vierailuni yhteydessä. Rekkaritietoja ei ole tullut sähköpostiini.

Yritän motivoida itseäni uudelleenrekisteröintiin, mutta ”den dagen, den sorgen.”

Uusi-Suomi sisällöstä en osaa sanoa juuta en jaata, koska en käytä palvelua. Miten Kauppalehden vakioväki käyttää sitä? Oletteko tykästyneet uudesta sähköisestä mediasta?

Pitäisikö lamaantua?

Amerikasta tulvii heikkoja signaaleja. Öljyn hinta vaikuttaa kamojen kuljettamiseen. Maailmantalouden menestyjiä ovat olleet logistiikan (Supply Chain Management) osaajat.

Eilisessä Kauppalehdessä oli uutinen FedEx:n arviosta, että pikakuljetusten trendi näyttää laskua.

Puheet ilmaston lämpenemisestä eivät touhuja hidasta, mutta amerikkalaiset hermostuvat, jos citymaasturin tankkaaminen käy liian kalliiksi. Kun autoja on levänä rivinä ison talon etupihalla, kulkuveden hinnan nousu puree kukkaroon.

Asuntoluototukseen kriisistä on puhuttu ja mustia pilviä lienee vielä taivaan rannalla. Mutta se ei vielä vedän Amerikan kansantaloutta polvilleen. Näin vakuuttaa kohta virastaan lähtevä Bush. Eikä hän puhu palturia, eihän?

Paljon pienemmät voimat jylläävät jenkkilässä. Googlen mainosvetoisen nousun päivät saattavat olla luetut. Siksi iso-G kehittelee kiireellä uusia ansaintamalleja.

Siirtyminen mobileen ja sosiaalisen mediakentän pirstominen sopii Googlen pitkän aikavälin strategiaan. Android ja Open Social eivät auta pätkän vertaa lyhyellä aikavälillä, mutta Google kestää murheen laaksossa vaeltamista, kun ei ole tärvellyt rahojaan yritysostoihin.

Web 2.0 yrityksiä on myyty tiuhaan tahtiin. Epäilevät eskot olettavat, että Web 2.0 innovoivista firmoista on päästävä nopeasti eroon, koska b- ja c-luokan yritysten mainos- ja sponsorirahoitukset ehtyvät viimeistään silloin, kun talouden kylmät puhurit vähentävät VERKKOMAINONTAA.

Tähän samaan heikkojen signaalien pakettiin sopii tietenkin myös kotimaisen metsäteollisuuden kapasiteetin purku. Metsäviisaat arvelevat, että UPM:n, Stora Enson ja M-Realin päätösten jälkeen tulee Kirvesmies tai Viikatemies 2.0, jotka edelleen karsivat ja lopettavat tehtaita ja tuotantolinjoja.

Venäjän puutullien nousun lykkäämisellä saattaa olla syöksykierrettä loiventava vaikutus, koska nythän puita kuljetetaan ristiin rastiin, kun yhtiön omistusjärjestelyjä ei ole ehditty toteuttaa. Mutta haluavatko venäläiset osallistua suomalaisten metsäfirmojen pelastustalkoihin?

Puutavarakuljetustemme Supply Chain on sekaisin ja venäläiset nauravat partaansa, koska energia kuluu, kun kotimainen puu kulkee kumipyörillä ristiin rastiin ja rallin pyörittämiseen tarvitaan kallistuvaa dieseliä.

Kuuntelin tänään Amerikasta uutisia, jonka mukaan Web 2.0 kentällä juhlivat jatkossa pienet sirpalefirmat. Keskisuurten Web 2.0 tulorahoituksen romahtaminen saattaa synnyttää dot.com kuplan kaltaisen kierteen. Näin ei ole vitsailtu aikaisemmin.
Jos hallussasi on 50 – 100 – 500 hengen ICT-firma, myy hyvän sään aikana, jos ovella kolkuttaa raharikas ostaja.

Mikä voisi muuttaa kehityksen kulkua? Dollarin arvon kohoaminen? Silloin nousee öljyn tynnyrihinta. Amerikkalaiset eivät halua luopua vientinsä orastavasta kasvusta. Öljy-yhtiöt alentavat raakaöljyn hintaa? Katsotaan.

Jotain muuta pitää tapahtua. En ole vielä keksinyt, mitä? Ehkä joku tietää paremmin…

Metsäteollisuuden innovaatiot

Voikkaalla, Kemijärvellä, Summassa koneet pysäytetään ja silti Internet, sosiaalinen media, blogit ja uusi media vain lisäävät painotuotteiden kulutuksen laskupainetta. Suomalaiset metsäjätit reagoivat sähköisten medioiden maailmanlaajuiseen vaikutukseen kymmenen vuoden viiveellä.

Toisaalta, paperi- ja kartonkikoneet ovat tahkonneet kansantaloudellemme rahaa pidempään kuin vaikkapa Amerikassa. Sikäläiset luopuivat kapasiteettinsa uudistamisesta aikoja sitten. Suomalaiset ovat pärjänneet näihin päiviin kohtuullisesti uudella konekannallaan.

Mutta nyt markkinatilanne pakottaa muutokseen. Paperin kulutuksen kasvu on kaukana etelässä ja Aasiassa. Kiinasta on kehittynyt maailman suurin paperin valmistaja. Amerikan kapitalistit ovat antaneet konekantansa heiketä. Kannattamattomasta tuotannosta on siellä luovuttu meitä aikaisemmin.

Suomalaisten metsäjättien sisukkuuden ansioksi voidaan laskea, että kapasiteettia on Euroopassa nostettu, vaikka kulutustrendit ovat osoittaneet toiseen suuntaan. Nyt koneemme sijaitsevat markkinoiden kasvun kannalta hankalissa paikoissa. Siksi paineita kohdistuu kaikkiin sisämaassa toimiviin sellu- ja paperitehtaisiin.

Meillä paperia ja kartonkia tuotetaan 90 paperikoneen voimalla. Muutaman vuoden kuluessa koneiden määrä vähenee reippaasti. Moni paikkakunta joutuu kokemaan ”ensot”, kun tuotantoa siirretään suurimpiin ja moderneimpiin yksiköihin.

Kymmenisen teollisuuspaikkakuntaa joutunee valmistautumaan nykyistä synkempään tulevaisuuteen, jos jäljelle jäävät vain rannikon uusimmat tehtaat, jonne raaka-ainetta voidaan tuoda myös ulkomailta.

UPM:n erikoinen hinnanlasku iski koko alaan

Suomalaiset metsäyhtiöt menettävät tänä vuonna aikakauslehtipaperissa raivonneen hintakilpailun takia ehkä jopa 400 miljoonaa euroa myyntituloja, kertoo Kauppalehti.

Stora Enson pomo uhkui halua nostaa paperin hintoja. Mediatalot eivät kuitenkaan siirrä katteitaan suomalaisille valmistajille hyvää hyvyyttään. Ylituotannon kapasiteettia joudutaan edelleen vähentämään. Norske Skog ilmoitti viime viikolla aikeestaan sulkea kaksi paperikonetta. Talkoisiin tarvitaan edelleen muita valmistajia.

Hyvät eväät hinnankorotuksiin

Päällystetyn aikakauslehtipaperin – eli lwc:n ja mwc:n – kysyntä on kasvanut Euroopassa tämän vuoden tammi-syyskuussa 3,6 prosenttia 5,8 miljoonaan tonniin. Sc-paperin kysyntä puolestaan on kohonnut Cepiprintin tilastojen mukaan peräti 4,4 prosenttia 2,9 miljoonaan tonniin.

Näin kerrotaan Kauppalehdessä. Hyvä niin, katsotaan, miten tämä vaikuttaa. Vahva euro imee myös kiinalaisia että amerikkalaisia Eurooppaan. Toivotan, toivotaan…

Kemijärven-tehtaan myymiselle löytyy kannatusta eduskunnassa

Kemijärven sellutehtaan myyminen saa vahvaa kannatusta eduskuntaryhmien johtajilta. Tällä keskustelulla kerätään poliittisia pisteitä, koska tilalle on saatava jotain muuta; uutta ja innovatiivista.

Sellupohjaisen biojalostamon sijoittaminen Kemijärvellä ehkä sopisi kuvaan, koska siellä voisimme keitellä uusia keittoja suojassa julkisuudelta. Eurooppalaiset autofirmat testaavat uusien autojen kylmäkestävyyttä ja talviajettavuutta Lapissa.

Vanhan tutun paluu

Uutisblogi: Tämä syksyhän on selvästi retroaikaa. Vanhat kummitukset tunkevat ovesta sisään ja alkavat häiritä iloista elämänmenoa.

Tarkoittaako Uutisblogi 90-luvun alun paluutta? Metsäteollisuuden kriisi, kiinteistöjen arvon aleneminen, kansalaisten ylivelkaantuminen, kasvuyritysten vähäisyys ennakoi 90-luvun alun toistumista. Pitkää nousukautta on jatkunut kolmetoista vuotta. Jaksammeko vielä pinnistellä eteenpäin? Riittääkö voimaa rakennemuutoksen tekemiseen?

Metsä-Botnian sellutehdas sai odotetun käynnistysluvan

Uruguayn viranomaiset antoivat perjantaina lopulta käynnistysluvan Metsä-Botnian Uruguayssa sijaitsevalle sellutehtaalle.

Tämä on suomalaisten suurin ulkomainen investointi ennen Nokian Navteq ostoa. Suunta on selvä. Sinne mennään, missä puuta on paljon, työ maksaa vähemmän ja raaka-aineen edullisuus jättää vielä jotain viivan alle.

Kiinaan ja Intiaan pitäisi siirtää paperikonekantaa. Venäjän kanssa päästään ehkä sopimukseen, jos siirrämme muutaman tehtaan rajan toiselle puolelle.

Muutosvoimaa tarvitaan

Muutospaineet iskevät meihin voimalla, mutta jos emme toimi ajoissa, edessä on vain entistä rajumpien muutosten tarve. Mutta löytyykö riittävästi päättäväisyyttä uuden rakentamiseen? Suomi elää metsästä tulevaisuudessakin, jos vain siirrymme uusien tuotteiden valmistukseen.

Mahdollisuuksia on, mutta pystyykö metsäklusteri samanaikaisesti saneeraamaan, muuttamaan rakennettaan ja luomaan uutta?

Kolmella eri suuntiin laukkaavilla hevosilla ratsastaminen vaatii sirkustaiteilijan taitoja. Miten temppu tehdään putoamatta areenan sahanpuruihin?

Silloin surumielisen klovnin kasvoille nousevat kyyneleet!

Taloussanomat Nettiin

Jaiku tietää, Jaiku kertoo, Taloussanomat siirtyy nettiin. En tiedä vielä irtisanomisista, mutta Presson jälkeen lähtee jo toinen talouspaperimedia aamiaispöydältä.

Taloussanomia on kuopattu kymmenen vuotta ja äsken toimitukselle kerrottiin, miten mediaa printataan jatkossa.

  1. Lisätietoja keskustelusta saatte Jaikusta.
  2. Kauppalehti uutisoi tässä osoitteessa.
  3. Taloussanomien oma uutinen.

Tämä tukee myös teoriaani metsäteollisuutemme tulevaisuudesta. Kuidun sijasta painopiste muuttuu kuidun ympärillä oleviin asioihin, jotka aikaisemmin poltettiin.

Taloussanomien päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi on nimitetty 12. marraskuuta lähtien oikeustieteen kandidaatti Juha-Pekka Raeste, 45.

Suomeen ei mahdu kahta kannattavaa talouslehteä. Taloussanomat päätti siirtyä kaneettavaksi (post-PC, kännykkä ja läppäri ja tietenkin pöytä-PC).