Onko Finnair liidokki?

84044-031220105067-795825Omistan kirjoitukseni Juha Vahelle, joka maalaamani linkin takana pohdiskelee menneitten aikojen henkilöstöjohtamista.

Finnairin sinivalkoisille siiville on useamman vuoden aikana satanut mediataivaalta sopulipaskaa siinä määrin, ettei lentopalvelufirmaa erota, onko lintu vai Talvivaaran  päästövesien hapettomuudesta kärsivä kala.

Elokuvateollisuutemme tulevaisuus istuu, makaa, edestä ja takaa afrikkalaisten halpis-Mannerheimien varassa.

Selittämätöntä myötähäpeää tuntien aion katsoa “mustavalkoista”  dokkaria, jossa kerrotaan, miksi emme voittaneet talvisotaa ja / tai jatkosotaa, vaikka taistelimme toisen maailmansodan jatko-osiossa jopa Wehrmachita vastaan (Lapissa).

Pohjola haluaisi eristäytyä eritystalousalueeksi Euroopan ulkopuolelle, jonne taloudelliset taantumat, pörssien kurssiheilahtelut ja yritysjohtajien satunnaiset hölmöilyt eivät vaikuttaisi tuhannen päreen vertaa. Kansalaisille syötetään mielikuvaa hattutempun onnistumisesta, sikäli mikäli kaikki ennusteet eivät mene totaalisesti pieleen.

Oma arvioni: ennusteet menevät satavarmasti vituroilleen!

Suomi eli metsästä, Nokia kompastui Applen älypuhelimeen ja kohta Angry Birdiakin grillataan Roviolla. Ikuisia totuuksia ei ole: yritysten ja innovaatioiden elinkaaret ovat aikaisempia lyhyempiä. Nyt, jos koskaan, kannattaa toivoa menneiden hyvien aikojen paluuta – tai sitten ryhdytään aidosti uudella otteella Suomen pelastamiseen.

Menneisyysuskovaisuuden nousulle on olemassa hyvät kasvuedellytykset, mutta se ei pelasta kansakuntamme taloutta.

Finlandia on edelleen – kokoonsa nähden – harvinaisen teollistunut maa, mutta harva täällä keskustelee läntisestä naapuristamme, Ruotsista, joka hakkaa meidät jääkiekossa, miesten maaottelussa ja yhteiskuntiemme jälkiteollistumisessa.

Elämme menneisyydessä, huomisesta emme saa otetta.

Mikä meitä vaivaa? Onko tämä sitä talvisodan henkeä, josta emme pääse irti. Raatteen tien taistelustakin on tarjolla uusia tulkintoja, joiden mukaan venäläiset juuttuivat logistiseen mahdottomuuteensa ja kainuulaisten sankarillinen taistelu ylivoimaista vihollista vastaan on lievästi liioiteltua mytologiaa.

Elämme satujemme saarekkeella harhaisten hyvinvointitulkintojen vankeina: Suomi tarvitsee uuden suunnan, joka irrottaa meidät kansallisten valheiden (ja eurooppalaisen pimeyden) ytimestä.

Mainokset

Johtaako palvelujen muotoilu piikayhteiskuntaan?

DSC05728

“Suomi elää metsästä… Suomi elää viennistä…”, sen me tiedämme, mutta ymmärrämmekö vieläkään, miten merkitykselliseen rooliin palvelut ovat maailmalla nousseet? Epäilen.

Ajattelumme keskiössä on edelleen, ettei Suomi pärjää toisten paitoja pesemällä. Minäkin uskoin pitkään tuohon mantraan. Miksi romujen valmistaminen olisi piikomista hienompaa?

Yleensä väitteiden esittäjät ovat olleet valtakuntamme näkyvimmät teollisuusmiehet, jotka väitteittensä tueksi ovat rahdanneet konkreettista tekemistä ulkomaisiin hikipajoihin rätin rättiä pestäväksi jättämättä.

Digitaltoudessa palvelujen vienti on yhtä helppoa kuin muikkujen paistaminen meidän isolla muuripohjapannulla: miksi emme panostaisi entistä enemmän aineettomaa?

Suomi tarvitsee teknologiaosaamisen jatkeeksi sovellusosaamista ja hienoimmatkaan sovellukset eivät skulaa ilman palveluja. Miksei tehdä palveluilla rahaa, kun luulemme olevamme niin vietävän “osaavia”?

Nokia ja Strömsö yhteen?

Nokian eilinen julkkari Nykissä ei mennyt niin kuin Strömsössä. Kurssi lähti jyrkkään laskuun Lumia 920 + 820 esitysten aikana ja alamäkeä mennään edelleen; nyt on palattu alle 2 euron.

Pitäisikö Nokia fuusioida Strömsöhön, että mainetta tulisi, ihmiset tykkäisivät, kauppa kävisi?

Suurin syy pörssi-ilmaston viilenemiseen lienee uusien laitteiden myöhäinen tulo kauppoihin. Pientä väreilyä sosiaalisessa mediassa aiheuttaa myös Pureview-mainoselokuvan feikkaus. Langaton laturi on kiva lisä, mutta mitä muuta uutta? Harva tietää, koska softan väännöstä ei ole käsikopelokokemusta.

Joulumyynnin hyllytilasta kilpailevat Samsung Galaxy S3, viikon kuluttua julkaistava iPhone 5 ja Nokian W8 Lumia 920.

Nokian haittana on myös Microsoftin käyttiksen ontuva tunnettuus. Vai onko? Kuka teistä tietää tai välittää, mikä on iOS6 tai Androidin “nelonen”? Nokian urakkaan kuuluu myös Microsoftin kännysoftan maineen parantaminen.

W8 tablettiakaan ei vielä ole näköpiirissä. iPhone 5 lyödään tiskiin viikon kuluttua ja silloin nähdään, tapahtuuko älykännyissä liikettä uuteen suuntaan. Jokainen tekee pieniä parannuksia jatkuvalla syötöllä, mutta kykeneekö Apple uuteen tiikeriloikkaan?

Noklumi

Tuleeko Nokialta sormella tökittävä taulu?

Vuonna jotakin (2010) Nokian ex-pomo Anssi Vanjoki suhtautui vähätellen Applen iPadiin. Anssin mielestä iPad on kehno PC. Näkemys osui tavallaan oikeaan, koska taululla tehdään eri juttuja kuin perinteisellä höyrypeeseellä ja läppärillä.

Huhumylly suoltaa vuotoja tai vuodatettua ennakkotietoa Nokian tulevasta W8-tabletista. Ennakkoarvailuissa on myös mm. Facebookissa nostettu varovasti  peukkua uusien Lumioiden puolesta, joissa laadukas Pureview-kamertekniikka käytössä. Ruutujen kokoakin on kommentoitu: 4,5 tuumaa!

Samsungin ja Applen välinen patenttikiista sataa pörssikurssien heilahduksista päätellen Nokian laariin, mutta tärkeää on, että tällä kertaa noksulan uudet tuplaveekasit ovat teknisesti aikaisempia herkullisempia.

Kohta kuullaan ja nähdään ja arvaustoimistot voidaan sulkea. Seuraavaksi voimme jännittää Applen iPhone 5 ja uutta seitsemän tuuman iPadia. Kaikesta päättäen taulut raivaavat itselleen tilaa älykännyjen ja läppäreiden välistä ja syövät markkinaosuuksia kannettavilta; Apple puree myös omaan jalkaansa.

Uutuuksien pitäisi ehtiä kauppoihin ennen joulumyyntiä. Nokia ei vieläkään ole viimeisellä rannalla, mutta W8 Lumioiden menestys ratkaisee CEO Stephen Elopin tulevan asema yhtiössä.

KUVA: Helge V. Keitel, Loviisa / Sotkamo, Finland (2010)