Puujalka lahoaa alta, teknologiateollisuus riutuu

PuistoSuomi tarvitsee uusia tukijalkoja. Suomen metsäteollisuuden kuihtuminen on vasta aluillaan ja teknologiateollisuutemme nojautuu tähän mätänevään puujalkaan. Uusia menestyksen malleja tarvitaan. Uutta teknologiaa pitäisi kehittää, mutta mihin tarkoitukseen?

Uudellakin pitää olla jonkunlaiset juuret. Ennakoiko oheinen kuva uuden teknologiapuiston syntyä?

Vihreää energiaako tuosta putkesta pukkaa?

Bioenergia on Suomelle mahdollisuus.
Meiltä löytyy alan osaamista. Perusteknologiassa ei ole hirveästi uutta, mutta sovelluskokonaisuuksien ja palvelujen muotoilussa on paljon parannettavaa ja optimoitavaa.

Missä sijaitsevat Suomen seuraavat TEKNOLOGIAPUISTOT?

Kähvelsin Ehdokas No 57 Nina Suomalaisen Kuvan

Nina SuomalainenJuha Vahe yllytti minut tähän tekoon, koska tänään alkaa Numero 57 ennakkoäänestys. Oikealla olevasta kuvasta on linkki Ninan sivuille, joilla on lisää tietoa hänen ehdokkuudesta ja poliittisista kannanotoista.

Tunnen Ninan ahkerana KL-blogaajana ja Junttiklubin naispuolisena jäsenenä.  Poliitikko, joka uskaltautuu Sven Tufva Akatemiaa kehittävien äijien kanssa samaan sossumediaan avoimeen keskusteluun kelpaa tulla valituksi Europarlamenttiin.

Nina on kotoisin Anjalankoskelta eli Kymijoen naapurista, joten olemme lähestulkoon naapureita.

Nina Suomalaisella on kansainvälistä taustaa ja kokemusta vaikeiden asioiden hoidosta,  hän on kielitaitoinen ja sanavalmis.  Olen seurannut hänen määrätietoista kampanjointia useita vuosia, joten tunnistan Ninassa tahtonaisen. Hänessä on kestävyyttä pitkäjänteiseen politikointiin.

Nina Suomalainen ei ole lööpeistä tuttu turhake, vaan ahkera politiikan duunari, joita tarvitsemme etujemme ajajiksi. EU:ssa onnistuvat ne, jotka osaavat asiansa ja jaksavat puurtaa paremman maailman puolesta. Kannatan Nina yksinkertaisesti sen takia, että tiedän hänestä paljon enemmän kuin muista ehdokkaista.
Kipin kapin äänestämään!

Blogit Ruotsissa ja OVI Suomessa

Bloggaaminen ja sosiaalisen median hyödyntäminen tuntuu aktiivisemmalta Ruotsissa kuin meillä. Päivän uutinen on Nokian OVI-palvleun avaaminen. Kännykkäjättimme joutuu juoksemaan kieli vyön alla Applen perässä myös applikaatioiden kaupassa.

App Storesta on downloadattu (ladattu alas) yli miljardi applikaatiota. Nokia avaa vasta ovensa. Tässä aihetta käsittelevä uutinen.

Kauppalehti käsittelee OVI-teemaa täällä.
Kuva: blogg-guiden-magasinet | Originally uploaded by tdhedengren

Nokian haasteet kasvavat, kun kännykkäkäkauppa muuttuu puolivallattomien tietokoneiden suuntaan. Pohjois-Amerikassa on vastassa liuta hankalia vastustajia.

Olen OVI-palvelun nukkuva jäsen. Kirjoitan tätäkin blogia Flickr-palvelusta, joka on OVIa kätevämpi. Poikkean ehkä tänään OVI:ssa. Millaisia hajatelmia OVI teissä herättää?

Pienestä Shell on aloittanut

ShellSipoon korvesta löytyy herttainen SHELL-huoltoasema. Pienestä on tämänkin jättifirma aikoinaan saanut alkunsa. Kuvittelen, että Sipoon jakelupiste teki parhaat tilinsä 60-luvulla. Brändin perusvärit ovat edelleen tallella ja tämä kioski kelpaa esimerkiksi monelle suomalaiselle teknologiayritykselle, joka tähtää palvelujensa kehittämiseen.

Palveluajattelu on meikäfirmoissa harvinaista.

Siirtyminen tuoteajattelusta palveluajatteluun onnistuu luomalla ja tuomalla uusia näkökulmia asiakassuhteisiin. Kone- ja laitetoimittajamme pääsevät kiinni uusiin asiakkuuksiin – sekä kotona että muualla – paneutumalla palvelujensa kehittämiseen.

Palveleva konepaja lähtee liikkeelle asiakkaan prosesseista ja toimintatavoitteista.

1960-luvun  mopomiehet saivat kuvan osoittamista SHELL-kiskasta bensaa, öljyä, punaista Palmaa, tulitikkuja, tupakkaa ja jäätelöä. Ehkä muutakin?
Nykyajan palvelun kehittäjältä vaaditaan samanlaista perusasioihin paneutumista ja uteliasta mieltä.

  1. Tutkitaan asiakkaiden tarpeita ja heikkoja signaaleja
  2. Paneudutaan prosesseihin, keskustellaan, syvennetään ymmärrystä
  3. Tehdään palvelu asiakkaalle mahdollisimman helpoksi
  4. Vaivattomuus on valttia, saavutettavuudesta on etua (verkkoläsnäolo)
  5. Kustannustehokkuuteen päästään arvoketjun syvällisellä ymmärtämisellä
  6. Verkottumalla yritys voi laajentaa palvelutarjontaansa

Teknologiayritysten on päästävä lähemmäs päätöksentekijöitä, suoraan iholle, on hakeuduttava vuoropuheluun ja tarpeiden ymmärtämiseen. Pintapuolinen havainnointi ei riitä.

Shell-huoltsikan hoitaja on tiettävästi lukenut tarkkaan kylällä pyörivien mopomiesten ja fillariporukoiden ”heikkoja signaaleja”. Nykyajan teknologiayrityksen haasteena on operointi globaalisessa kylässä. Paikallisuuteen on päästävä uusilla keinoilla.
Miten palveluideologia suhtaudutaan tuhansissa konepajoissa tai ICT-firmoisa, jotka vääntävät joko peltiä paperikoneisiin tai koodia automaatiojärjestelmiin?

  1. Miten tuotekeskeisyydestä päästään irti?
  2. Voiko konepaja hyödyntää verkostoja ja sosiaalisen median ympyröitä syventääkseen asiakassuhteitaan?
  3. Olisiko Facebookista, Twitteristä, Qaikusta apua asiakkuuksien laajentamiselle?

Palvelumallin rakentamiseen on laman syventyessä yllin kyllin aikaa. Riittääkö rohkeutta  tarttua tarjolla oleviin uusiin teorioihin? Moniko lähtee ennakkoluulottomasti soveltamaan outoja oppeja omiin toimintoihinsa?

Palvelujohtaminen ja palvelumuotoilu

Louis VuittoonSuomen teknologiateollisuus syö säkistä ehtyvää tilauskantaansa. Uusia tarjouspyyntöjä ei tule raekuuron tavoin. EK eli Elinkeinoelämän Keskusliitto pelkää ja tietää, että investointihyödykkeiden valmistajat ovat suurissa vaikeuksissa. Pudotus tulosmittareiden taivaasta on ollut ennennäkemättömän nopeaa.

Viime vuonna konepajat tekivät elämänsä parhaimpia tuloksia. Tänä vuonna mittarit osoittavat suoraa pudotusta. Lähitulevaisuus lupaa lähinnä ”leipäjonoja duunareille” ja kauhuskenaarioita firmojen johtajille.

Pääministeri Matti Vanhanenkin mainitsi uutisissa tänään, että konepajan ongelmat tulevat todennäköisesti pahenemaan. Vanhanen yritti kommentissaan arvuutella, että syksyllä voi tapahtua käänne parempaan, mutta ei maininnut missä maassa.

Omasta vinkkelistä näen, että riskirahoittajat tarkastelevat teknologiateollisuuden syöksyä nitropurkkia hapuillen. Uusia konsteja tarvitaan. Pelastuksen evankeliumit ovat nyt tarpeen!

Mistä lamalääkkeet löytyvät? Onko suomalaisilla investointituotteiden valmistajilla enää luvassa entisen ajan vahvaa menoa maailman markkinoilla? Nähtäväksi jää, koska olemme olleet vahvoja aloilla, kuten metsäteollisuudessa, jossa tulevaisuuden näkymät ovat pelottavan harmaat.

LAMALÄÄKKEET

Onko toivoa paremmasta? Millaisia lamalääkkeitä nyt tarvitaan? Omissa porukoissamme olemme miettineet, miten kurjuuden suosta noustaan.

  1. Teollisuuden palvelustrategia (Kone pärjää)
  2. Avoin innovointi ja yhdessä tekeminen (suuremmat kokonaisuudet)
  3. Palvelumuotoilu (Industrial Service Design)
  4. Palvelujohtaminen (Prosessien uudistaminen läpi arvoketjun)
  5. Palvelustrategian kehittäminen (kuuntele, tutki, ymmärrä, yhdessä asiakkaan ”kaa”)
  6. Alihankkijuudesta omien tuotekokonaisuuksien luomiseen
  7. Yhden suuren perässä läähättäminen on hengenvaarallista
  8. Sähköisen kaupankäynnin kehittäminen
  9. Virtuaalisen organisaation rakentaminen
  10. Pitkäjänteinen huomio asiakkaisiin ja ongelmanratkaisutarpeisiin

TUOTEKESKEISYYDESTÄ AVOIMEEN PALVELUTUOTANTOON

Radikaaleja muutoksia tarvitaan ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, koska muuten firmoilla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin avata pääportti ja pyytää jengiä marssimaan ulos. Sen jälkeen portti suljetaan ja kiinteistö annetaan välittäjälle myytäväksi. Nyt jos koskaan, ne voittavat, jotka reagoivat ajoissa ja ryhtyvät puuhaamaan parempia innovaatioita asiakkaiden niukempiin tarpeisiin.

Kalliilla rakennetut kiinteistöt vuokralle

Money TalksViikonlopun aikana oli aikaa miettiä kiinteistöbisneksen tulevaisuutta Suomessa. Tutkimme lähiseudun uustuotantoa ja vaikutelmana on, että hinnoittelu on karannut taivaisiin. Kohteiden suunnittelu ja rakentaminen käynnistyi korkeasuhdanteen aikana, nyt ostajat eivät ole valmiita maksamaan ”jatkuvan kasvun” synnyttämistä hintaodotuksista.

Viime viikolla valkeni, että rakentajien hinnoitteluongelmat ovat laadultaan syvempiä, koska ylihinnoitellut kiinteistöt onnistuttiin myös rakennetamaan kalliisti.

Tuloksena tästä on, että kohteita vedetään  harkitusti pois myynnistä ja asuntoja tarjotaan vuokralle. Rakentajat haluavat näin hankkia kassavirtaa korkojensa maksamiseen.

Parempien aikojen odottelua ennakoivat pankkien valoisammat suhdanne-ennusteet. Miten varmalla pohjalla nämä ennusteet ovat? Yrittävätkö pankit lietsoa optimismia, että saisivat kiinteistökaupan käyntiin, koska siellä on yhteisiä intressejä rakentajien kanssa? Miten kuluttajan pitäisi suhtautua ennusteisiin ja odotuksiin?

Vaalit ja valituksi tuleminen

Eurovaalit ovat tulossa. Janne kirjoitti eilen blogissaan sosiaalisen median käytöstä. Kuuntelin aamulla radiosta kommentteja ehdokkaiden tunnettuudesta. Jäin miettimään läpimenon keinoja, jos valtakunnallinen tunnettuus puuttuu.

Olisi toivottavaa, että euroedustajaksi valittaisiin kielitaitoisia ja kansainvälisiä osaajia. Mutta ensin mepiksi pyrkijän on saatava nimensä läpi lööpeissä, painetussa sanassa, telkkarissa ja verkossa.

Tällä kertaa kärkikaartiin ovat nousseet

  1. Soini (katolinen)
  2. Mitro (ortodoksi)
  3. Jäätteenmäki (luteri)

Joten uskonto ei rajaa läpimenoa. Jäätteenmäen nostaminen unohduksen suosta edellytti pääministerin vappupuhetta.

Isä Mitro on ikuisessa kiitollisuudenvelassa vanhoillisille ortodoksipiispoille, jotka tarjoilivat hänelle kaikki draaman ainekset ”Free of Charge”. Mitro pärjää, vaikka joutuu heittämään kaapunsa ja ristinsä nurkkaan joksikin aikaa.

Kauppalehdessä bloggaava Nina Suomalainen kiertää Suomea ja tähtää EU-parlamenttiin ensikertalaisena. Hän on yksi niistä, joka käyttää sosiaalisen median työkaluja sujuvasti. Vihreitten Kasvi hallitsee SoMe-ympäristöä esimerkillisesti. Näppituntumani on, että kokoomuksen ja vihreitten edustajat hallitsevat ja hyödyntävät verkkoa parhaiten.

Yläoikealla oleva mainosukko simuloi pahvi-Saulia. Konstit ovat monet, kun valituksi tuleminen on tähtäimessä. Sauli Niinistön pitkä häntä [verkkojargongia] osoittaa, että kestävän karisman rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi. Ulkoministeri Stubb on esimerkki tähdenlennosta, joka tuli tietoisuuteemme sekä blogiavaruuden että verkon kautta. Mutta siitähän on jo aikaa.

Olettaisin, että välineistä riippumatta, valituksi tulevan ehdokkaalla on oltava tehokas tukiryhmä, joka yltää valtakunnalliseen äänestäjien aktivointiin. Rahaakin tarvitaan sievoinen summa, koska perinteiseen mainontaan ja tv-näkyvyyteenkin pitäisi olla varaa.

Kirjoitan jatko-osan samasta aiheesta kuukauden kuluttua, kun tiedämme, ketkä kansa tahtoi itseään edustamaan.

Tyhjästä toimistotilasta ilmoittavat isot lakanat

LovisaTyhjää toimistotilaa on kaiketi tarjolla entistä enemmän sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa. Toimistojen seiniä peittävät suuret mainoslakanat, joissa tarjotaan tuhansia neliöitä vuokrattavaksi. Muistan, kun kunnat aikoinaan pystyttivät tienvarsimainoksia tekstillä ”Meillä on hyvä yrittää”.

Yrittäjäjärjestöltä tulee tiiviisti hyvää tarkoittavia viestejä. Luin ja kommentoin tänään yhtä niistä. Monissa organisaatioissa pohditaan kuumeisesti, miten yrittäjät saataisiin innostumaan kasvusta.

Kasvuyrityksiä metsästetään kissojen ja koirien kanssa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin ahneita, maineen- ja rahankipeitä yrittäjiä, jotka laittavat kaikkensa peliin. Olisi aikaa valmistautua: Nobelisti Krugmanin mukaan amerikkalaisilta menee reilu kymmenen vuotta lamasta irtautumiseen. Japanin kokemusten pohjalta 20 vuottakaan ei ole mikään huono arvaus.

Miten meillä? Mitkä tekijät voisivat meillä motivoida yrityksiä nopeaan ja poikkeukselliseen kasvuun?

  1. Toimitilaa on tarjolla
  2. Työvoimaa on tarjolla
  3. Osaajia on tarjolla
  4. Raaka-aineet ovat halvempia
  5. Palkat joustavat alaspäin
  6. Baltiasta saa lisää työvoimaa Etelä-Suomeen
  7. Koneita ja laitteita saa maailman realisointikeskuksista halvalla
  8. Avoin innovointi on nyt muodissa ja ilmaisia ideoita on runsaasti tarjolla
  9. Ahkeria, rahanahneita, menestysvimmaisia yrityksiä on edelleen olemassa
  10. Hoi-hoi, onko maksavia asiakkaita missään ylimääräisesti valmiiksi sumpussa?

Mitä luulette, tuleeko lisää vapaata toimitilaa? Vai, onko nousun merkkejä muualla kuin Nordean veikkaustoimistossa?

Keitelit Maahanmuuttajia!

Heikintori, 02100 EspooSynkkä varjo on langennut sukuni ylle. Nimen ja taustatietojen perusteella emme ole juuriltamme suomalaisia, joten odotan tässä sydän syrjällä sitä päivää, jolloin maahanmuuttajien jälkeläisiäkin ryhdytään siirtelemään lentokonekuormittain takaisin kotimaihinsa. Olen blogiavaruudesta ymmärtänyt, että tällaisia ajatuksia ja ideologioita leijuu ilmassa.

Ulkosuomalaisten oikeudesta oleskeluun Suomessa taitetaan peistä, mutta meidän on päästävä asiassa pintaa syvemmälle. Kenelle tämä kolkka on tarkoitettu?

Ongelmaksi nousee äkkiä, jos haluamme olla johdonmukaisia, mihin kylään tätä periferiaa  nyt asuttavat  suomalaiset siirretään? Odottaako Uralin takana vielä se entinen Onnela, jota lappalaisilta tämä maan ryöstäneet (tai vallanneet) lähtevät jalkapatikassa etsimään?

Hurrit sullotaan ilmeisesti ketsuppilaivoihin, jotta alkuperäiskansat saisivat kotomaansa hallintaansa. Muutta, kenelle tämä maa kuuluu? Onko alkuperäisestä omistajasta olemassa tietoa? Mihin tietokantaan tai rekisteriin on piirretty niiden nimet, joilla on aito omistajuus tähän tuhansien järvien maahan? Miekallako nämä rajat on piirretty? Vääryydellä ja viekkaudella olemme tätä maata asuttaneet ja hallinneet? Voi meitä sydämettömiä…

Miten kauaksi historian lehdillä pitää edetä, että saa luvan ja oikeutuksen suomalaisuuteen? Kenellä on oikeus rajanvetoon?

Historiattomuus on vaarallinen tauti. Jos emme tunne taustojamme, saatamme joutua paluumuuttajina takaisin joko Saksaan tai Siperiaan.

Anna-Liisalle äitienpäivätoivotukset ja myös Otolle terveisiä taivasten valtakuntaan. Mahtaako siellä olla eri osastoja kansakuntien edustajille?

Bioenergiasta innovaatioenergiaa

Bioenergia on aikoja sitten saanut innovaatiostatuksen, mutta rahoittajien käytöksen kultaisen kirjan ohjeistukset heittelevät byrokraattisia rautakankia kehityksen rattaisiin. Juhlapuheissa rahaa on tarjolla, mutta tiukan paikan tullen tuote- ja menetelmäkehitykseen ei löydy centin hyrrää – markkinoinnista puhumattakaan. Miten tässä näin on käynyt?

Ongelmana on innovaatiotarkastelun byrokratisoituminen. Rahoituspäätöksiä tekevät pyöreän pöydän ritarit tulkitsevat verkkolomakkeita, joihin sepustetaan ummet ja lammet tietyn kaavan mukaan, mutta yritystutkijat eivät välttämättä saa otetta kehittäjän hiljaisesta tiedosta, pitkistä kehityspoluista ja yhteistyölonkeroista. Suurimpana ongelmana saattaa olla virkavirheen tekemisen pelko. Jos uskallus puuttuu, silloin innovaatioita on turha haikailla.

Systeemisen innovaation ymmärtäminen vaatii syvällistä perehtymistä. Olen miettinyt ongelmaa pää höyryten ja päättänyt palkata PR-avustajikseni Viivin ja Rosan. Heidän tehtävänä on vääntää rautalangasta tajunnan räjäyttävän hajautetun energiatuotannon malleja, jotka iskevät suoraan byrkratiapäättäjien sydämeen.

Mitä mieltä olette ratkaisustani, arvon herrat ja rouvat? Pitääkö hakemusten virtaviivaistamiseen palkata runoilijoita ja tarinankertojia, jotka osaavat avata tuotteiden piilevät ominaisuudet hienoimmillekin herrasmiesklubeille, jotka rahakasojen päällä istuvat?

Onko muita ajatuksia?

Friidut

Viivi ja Rosa ovat PR-osastomme (päättäjille rautalankamalleja) virtuaalikykyjä, joiden tehtävänä on selittää selittämättömiä asioita niille, jotka eivät ymmärrä, missä menee innovaation ja tavanomaisuuden raja.