Miten hyvin matkailuala pärjää?

Miten paljon venäläisiä tulee Vuokattiin? Lama syö asiakasvirtoja. Lappiin brittejä lentää vähemmän, Kittilän joulu23,2009 079kenttä nousee ykköseksi ja Joulumaasta huolimatta Rovaniemi hiipuu. Sotkamossa jännitettiin, miten paljon Katinkultaan ja lomakohteisiin tulee venäläismatkailijoita. Vetävätkö Vuokatin rinteet hiihtoväkeä entiseen tapaan?

Levin ja Kittilän alueella vuodepaikkoja on 40 000 ja Rovaniemellä vain kymmenesosa tästä. Tämä selittää, miksi brittien lennot suuntautuvat Kittilään. Alueen markkinointiin on satsattu puolitoista miljoonaa euroa.

Brittimatkustajia lentää Lappiin vähemmän, mutta tulijat ovat ilmeisesti entistä varakkaampia, todettiin joulun alla uutisissa. Muutaman päivän vierailusta pulitetaan tuhansia euroja per henkilö.

Katinkullan vuodenpaikkojen määrä 350 lomahuoneistossa on 2 000 ja hotellissa 500. Alueelta löytyy vielä 100 – 150 uuden lomahuoneiston rakentamiseen. Sotkamossakin jännitetään, miten lama vaikuttaa venäläisvieraiden tulvaan. Tulijoita on viime vuotta vähemmän: pudotus lienee kolmisenkymmentä prosenttia, kirjoitettiin paikallislehdissä, mutta eilen radiossa kerrottiin, että käyttöasteet ovat kohdallaan. Jopa ylimääräistä 53 viikkoa on myyty niin, että 94% on käytössä.

Vuonna 2008 venäläisiä oli noin 6 000 per viikko. Kolmenkymmenen prosentin pudotus tarkoittasi 1 800 matkailijaa vähemmän. Paikalliset matkailualan yritykset arvioivat varausten perusteella, että suomalaiset paikkaavat vajetta jonkun verran.

Venäläiset turistit tulevat Vuokattiin Pietarin ja Moskovan tienoilta.  Monet tulevat omilla autoilla. Ennen taloustaantumaa Kainuun lomakohteisiin tultiin myös lentäen että junalla.

Hintataso on hiukan laskenut. Katinkullan alueeseen on investoitu edellisen reilun kymmenen vuoden kuluessa runsaat 52 miljoonaa euroa. Tulevien 5 – 7 vuoden aikana HCR aikoo kehittää aluetta 15 – 20 miljoonalla eurolla.

Lähteet: VuokattiNews – Sydäntalvi 2009, Kainuun Sanomat ja YLE

Mistä löytyy Suomelle vientikasvua?

WoodsEurooppa ja Suomi etsii uutta nousukiitoa. Mutta mitä kautta se tulee? Neljätoista vuotta takaperin uskoimme ECU:n ja tietoyhteiskuntaan. Metsällä oli vielä silloin ihmisten mielissä suurehko merkitys.

Suomi etsii nousukauden alkua. Olemme edelleen hyvin riippuvaisia Euroopasta ja lähinaapureista markkina-alueina. Venäjän markkinat kohenevat, kun öljyn hinta nousee, mutta mikä nostaa Euroopan?

Suomen Pankin mielestä ”lama ei ole vielä ohi” ja vientiluvut ovat notkahtaneet rajusti. Investointihyödykkeiden kauppa ei ole vielä elpynyt.

Konepajat ja teknologiateollisuus etsivät vielä itseään. Miten kauas on mentävä, ennenkuin tilauskirjoihin tulee uusia rivejä?

Mikä on tiikerihyppyjä tekevien kasvuyritysten laita? Haistaako joku uusia nousijoita? Vai laskemmeko vielä monen käden sormilla laskijoita?