Jäänkö odottamaan Nokian MeeGo-puhelinta?

october12_2010 142

Jäänkö odottamaan Nokian tulevaa MeeGo-puhelinta, kun johtaja Niklas Savander ilmoittaa, ettei N8 ole parasta, mihin kännyjättimme tulevaisuudessa yltää. Näppäimistöllä varustettu E7 on ollut mielen päällä. Siinä on riittävän hyvä kamera ja video meikäläisen tarpeisiin ja näppäimistö parantaa tekstaamisominaisuuksia. Se tulee markkinoille jouluun mennessä.

Intelin mukaan Meego-ohjelmisto valmistuu vasta ensi vuoden puolen välin jälkeen. Jäänkö odottamaan uusinta versiota vai pitäisikö lykätä sitäkin hankintaa, kunnes varhaiset kokeilijat ovat ilmoittaneet bugit ja korjaustarpeet? Paljonko MeeGo ilmestyessään maksaa? 69 plus yksi nolla on paras veikkaukseni ja lähteenä käytän “mutua” ja “hatusta vetoa”.

Nokia muuntuu hitaasti ketterämmäksi

october12_2010 139 Kurssi nousee, kun uusi pomo , Stephen Elop, Q3 / 2010 tulosjulkistuksen jälkeen siivoaa noin 1800 nokialaista pois palkkalistoiltaan. Puolet näistä valikoidaan tasapuolisesti eri puolilta Suomea. Symbian-kehittäminen onnistuu uuden johdon mielestä aikaisempaa pienemmällä porukalla. Symbian^4 ei välttämättä kehitetä, se syntyy kolmosta päivittämällä: Nokialla on hirmuinen kiire saattaa Meego ja Qt tulevien kärkituotteiden kehitysympäristöksi.

Odotukset Nokian loppuvuoden tuloskehityksestä ovat myönteiset uusien tuotelanseerauksien takia. N8 saattaa myydä yllättävän hyvin, vaikka amerikkalaiset laiteblogaajat eivät ole laitteesta innostuneet. N8 on erinomainen nokialainen, mutta ei uhkaa vielä iPhonea tai Androideja. Hyvä kamera, pätevä video, mutta taustalla oleva käyttöjärjestelmä ei saa asiantuntijoita hihkumaan. Peruskäyttäjiltä on kuitenkin tullut myönteistä palautetta.

850:lle suomalaiselle tarjotaan tukipakettia tai tehtävää “talon sisältä”. Nokian resursseja ryhmitetään uuteen taisteluun. Elämme vielä välivaihetta, uusia linjauksia ja päätöksiä Stephen Elop joutuu tekemään vuoden loppuun mennessä. OPK sai laivan kääntymään, Vanjoki kehitti ylimenovaiheen vempaimia, mutta tekemistä riittää vielä vuosiksi eteenpäin.

Myönteinen kurssikehitys saattaa jatkua, jos N8 ja E7 saavat tuulta siipiensä alle.

Nokian N8 saa kehuja maailmalta

kommunikoi

Istun tietokoneen ääressä ja luen viimeisimpiä uutisia Nokian N8 uutuudesta. Brittiläinen talouslehti Financial Times mielestä  N8 on “vaikuttava kokemus”. Sisäänrakennettu 12 megapikselin kamera saa kehuja. Symbian^3 jakaa yhä mielipiteitä: käyttäjäkokemus ei nouse iPhonen tasolle.

Suomessa N8 on verkkokauppa.com mukaan myydyin puhelin 30 viime päivän aikana.

Onnistuuko Nokia N8:lla palauttamaan mielikuvajohtajuuden kalliimmissa, jää vielä nähtäväksi. Nokian asema USA:ssa on tiettävästi vielä testaamatta.

Tarjolla olevien sovellusten määrässä Nokia on yhä altavastaajana. Applen App Storella on huikea etumatka.

Meegon tuloa odotetaan kuin kuuta taivaalta, mutta sen suurenmoisuuteen pääsemme tutustumaan vasta vuoden 2011 puolella.

Nokia julkaisee osavuosituloksensa kahden päivän kuluttua, tulevana torstaina. Applen tulos ylitti ennakko-odotukset, mutta osakkeen arvo laski: iPad myynti ei ole sujunut optimistisimpien toiveiden mukaisesti.

Apple ei ole lyömätön. Nokia tekee paluuta. Google on Androidillaan mukana kilpailussa ja Microsoftkin tavoittelee mobiilimaailman kuuta taivaalta. Nokia on suurin, Apple tekee eniten rahaa, Googlen Android on kovassa kasvussa. Pelitilanne muuttuu tasaisemmaksi. Nokia tekee paluuta. Hyvä niin.

Venäjä, homous ja kirkko

Olemme elämänkatsomusasioissa pahasti hukassa. Onneksi Suomessa on kistillisdemokraattinen puolue, joka ottaa avosylin vastaan ”paksun mustavalkoisen kirjan tulkintaan sopivat” ripsiään räsähtämättä. Venäjän ymmärrys on meillä vähentynyt ja kielitaito hukassa, tärväämme voimavaranne pakkoruotsiin pakottamiseen. Suomalainen ”valtionkirrkko” menettää jäseniään kuin puolueet ja yhdistykset kannattajiaan. Ihmiset äänestävät jaloillaan.

Kristus itkee yhä ristillään

Olemme matkalla kohti arvotonta ja arvaamatonta maailmaa, jossa ihmisyyden mittarina on pankkitilin euromäärä, osakesalkun paksuus, sosiaalinen tympeys, ahdasmielisyys ja ahdisteneisuus.

Huomisen Suomi muuntuu tällä menolla välinpitämättömyyden laboratorioksi, josta Thalebanit ja fanaatikot tulevat hakemaan oppia.

Vaalirahaskandaalin jälkeen joudumme vielä todistamaan inhimillisyyden katoamisen tv-reality-shown. Pimeys, pimeys, pimeys on valttia tulevissa vaaleissa. Romaaneille ei suvaita leirejä ja poikkeavat pannaan Päivä Räsäsen muuntautumiskouluun.

Kirkko joutuu kohta tekemään valintoja: kenen joukoissa viimeiset kannattajat seisovat?

  • pitäisikö panostetaa pimeyden valtakunnan vahvistumiseen?
  • kuinka kauas pystymme etääntymään aidosta ihmisyydestä?
  • mitä kaikkea kristillisyyden nimessä saa politikoida?

Thilia Thalia Thalebania ei ole kaukana maastamme. Haluammeko sitä?

 

 

San Josen kaivos, Chile

kaivosmies Kaivosmiesten pelastusoperaatio on vaatinut millimetrin tarkkaa suunnittelua, psyykkistä valmennusta, uskon vahvistamista ja hyvän ilmapiirin rakentamista.

Operaatio opettaa meille maan päällä tallaajille kriisinhallintaa ja monimutkaisen yhteistyön johtamista.

Tulemme oppimaan tästä paljon

Tampereen nettiajan kansalaisyhteiskunta -tilaisuuteen valmistautuessani mietin, miten mikroduunianalyysia voi soveltaa teollisten valmistusvaiheiden analyysissä. Auton tai kännykän valmistuminen koostuu tuhansista tarkkaan mietityistä mikro-operaatioista.

Etänä Businesstreffeillä

En pääse Businesstreffeille paikan päälle, mutta seuraan BT:tä Sotkamosta etävälineillä. Tulen osana #mikroduuni analysoimaan Chilen pelastusoperaatiota MIKROANALYYSI-työkalua testaamalla.

Mikroanalyysi pelastusoperaatiosta

Saatan saada audiotuetun PPT:n valmiiksi ensi vuoden alkuun. Yritän osoittaa, miten kriisinhallinnan kehittämisessä voidaan hyödyntää sekä mikroanalyysiä että mikroduunia. Tässä hajatelmia aiheen avaamisesta. Kerään operaatiosta aineistoa, kuvia ja näkökulmia syksyn kuluessa ja ilmoitan, milloin mikroanalyysi on esitysvalmiina.

    * ihmiset
    * tekniikka
    * asiantuntijat
    * turvallisuus (Nasa, kaivosteknologia, materiaalit, geologia, lääketiede…)
    * myönteisen ilmapiirin rakentaminen
    * psykologinen valmennus: työn ja levon vuorottelu, johtaminen, hierarkia
    * fyysinen hyvinvointi: ruoka, juoma, liikunta, työ, loukkaantumisten välttäminen
    * viestintä kapeaa kanavaa käyttäen
    * ruoka- ja juomahuolto
    * fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen
    * ryhmähengen ylläpitäminen
    * roolit: pelastajat, kaivosmiehet, omaiset, media
    * miten pieniä ja suuria ihmeitä tehdään yhdessä #toimeksi

Ritari Ässä tulee, missä Emmanuelle ja K-Kaupan Väiski?

september16_2010 022Teemu Taira kertoo blogissaan “teetai”: Nokkelat ihmiset ylläpitivät salaista verkostoa, joka tarjosi tarvittavia välineitä television katseluun sekä kopiot Suomen television ohjelmatarjonnasta. Jos viranomaiset kävivät katkomassa perinteisen antennin, täytyi kehittää uusi lämpömittarista.

Helge: Sub-kanavalla näkyy torstaina Ritari Ässä. Herättääkö uusi versio yhtä paljon tunteita kuin 80-luvun sarja, jossa sankari juttelee ihmeellisen Kitt-kaaransa kanssa.

Teemu Taira: 1980-luvulla eestiläisten sankareiksi nousi Ritari Ässä puhuvan ihmeautonsa kanssa. Pian nuoret alkoivat puhua kelloilleen ulkomaisten autojen edessä. Samoin K-kaupan Väiski (Väinö Purje) mainosti sisäfileetä ja karitsanpotkaa, joista virolaiset saattoivat vain unelmoida jonottaessaan jauhorinkeleitä. Oli hyviä syitä epäillä Väiskin olevan CIA:n agentti. Tätä kuulemma kysyttiin Suomessa, kun Väiski oli katsomassa dokumenttia. Ei omien sanojensa mukaan ollut. (Mutta ei Väiski ollut myöskään E-Kaupan leivissä.)

Helge: David Hasselhoff vierailee tiettävästi avausjaksossa. Saas nähdä, löytyykö aikaa sarjan seurantaan.

Teemu Taira: Systeemi oli murtumassa. Juri Andropov pyrki palauttamaan kurin ja järjestyksen, jota Virossa toteutti Viron kommunistisen puolueen sihteeri Karl Vaino. Neuvostoliittoa uhkaava konkurssi, johon vaikutti merkittävästi kiihtyvä asevarustelu, mainitaan ohimennen.

Helge: Eestiläiset kommunistit eivät olleet innoissaan Ritari Ässästä, K-Kaupan Väiskistä, eikä pehmopornottaresta Emmanuellesta. Millaisia myyttejä meidän pitäisi murtaa 2010-luvun Suomessa? Vaalirahoitus, risupaketti, tukiaisviidakko, vanhustenhoito, ydinvoima, tuulivoima…?

Teemu Taira: Viron perspektiivistä varsinainen järistys oli kuitenkin pehmopornoelokuva Emmanuellen ensiesitys Suomen televisiossa. Dokumentti kuvaa (ilmeisesti faktoja paisutellen mutta kokemuksellisesta ulottuvuutta havainnollistaen), miten sukulaiset ja tuttavat maaseudulta – jossa Suomen televisio ei näkynyt – matkasivat Tallinnaan kylään katsomaan elokuvaa. Tästä päästään parin mitättömän mutkan kautta tilanteeseen, jossa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen uudistusmielinen pääsihteeri Gorbatsov arvostelee julkisesti Vainoa, joka oli neuvostomielinen siinäkin vaiheessa kun keskusjohto tiesi tarinan olevan loppumassa.

Helge: Olemmeko menettäneet viattomuutemme? Eikö telkkarilla enää voi tehdä politiikkaa ja murtaa poliittisia muureja? Löytyykö Suomesta mätäpaiseita yllä listattujen tabujen lisäksi, joiden puhkomisessa television, elokuvan tai YouTuben keinot voisivat vaikuttaa yhtä dramaattisesti? 

Suljettu Piiri Talouden Tainnuttajana

august3_2010 003 Hajanaisuus edistää osaamisen ja tekemisen pirstoutumista.

Päämäärättömyys vie vääjäämättä perille ja löydät itsesi tahtomattasi nimenomaan sieltä.

Ongelmakeskeisyys tuottaa ryppyotsaisuutta; mahdollisuudet vähenevät samassa suhteessa.

Toiseussiirtymätalouden teoriaa ei ole vielä kirjoitettu puhtaaksi, mutta likaista paperia hankittiin monta riisiä.

Selkiinnyttäminen parantaa pannukahvin nautittavuutta.

Uhkakuvamuutokset vaihtuvat muutaman vuosikymmenen välein: ydinsodanuhan tilalle tuotiin Al Goren powerpointtaama ilmastonmuutos.

Ongelmien kosmetologisointi auttaa hetkellisesti, muttei paranna pintaa syvemmällä olevia valuvikoja ja sisäisiä vuotoja.

Huipulle ei ole kiertotietä, mutta syvähaastattelut ja värikynäpiirrokset parantavat tylsien instituutioiden dokumentaalista kokemusvarastoa.

Saitteko tästä selvemmän kuvan? Olin tänään tällaisella tuulella. Hetken kuluttua pikavisiitti Heikintorille. Olemme testiajaneet erilaisia mikroduuni-toimintamalleja ja infoähkyn välttämiseksi täytyy välillä turvautua tajunnanvirtaan. Hauskaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti.

Nettiajan kansalaisyhteiskunta Tampereella 6.10.2010

Nettiajan kansalaisyhteiskunta Nettiajan kansalaisyhteiskunta Tampereella 6.10.2010. Osallistun tilaisuuteen teemalla Mikroduuni, josta taustatietoa useilta kanavilta. Tulen Tampereella yhdistämään mikroduunin pilviteknologian nousuun ja hyperpaikallisen palvelutuotannon älykkääseen hallintaan. Aihepiirejä voivat olla

  1. yrityspalvelut
  2. remonttipalvelut
  3. hoivapalvelut
  4. rakentamispalvelut
  5. lähilogistiikan organisointi
  6. tavarakuljetusten kauko-ohjaus
  7. pienkoneiden, atk:n ja mobiilityökalujen kunnostus

Lehdistötiedote

Lehdistötiedote 4.10.2010

Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia myös kansalaisvaikuttamiseen ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja toimivat toteutukset lähtevät ennakkoluulottomista uuden kokeilijoista. Aktiivinen kansalaisuus, mahdollistava hallinto, osallistuminen, avoimet datavarannot, lähidemokratia, verkkodemokratia, organisaatiorajat ylittävä yhteistyö, vertaistuotanto ja joukkovoima – miten nämä muuttavat kansalaisyhteiskunnan toimintaa?

Keskiviikkona 6.10. Tampereella järjestetään Nettiajan kansalaisyhteiskunnan leiripäivä, joka kokoaan päiväksi yhteen suomalaisia modernin kansalaisyhteiskunnan kehittäjiä. Tilaisuudessa on 28 osallistujien vetämää leirinuotiota, joidenka teemat liittyvät mm. avoimeen yrittäjyyteen, uudenlaiseen oppimiseen, aikapankkeihin, kaupunkiosallistumiseen, avoimen datan hyödyntämiseen päätöksenteossa ja moneen muuhun. Tilaisuuteen on mahdollista ilmoittautua vielä 4.10. tai sitä voi seurata verkkolähetyksenä.

Tapahtuma toimii lähtölaukauksena verkostolle, joka jatkossa mahdollistaa jatkuvan vuorovaikutuksen ja toisiltaan oppimisen niiden yksilöiden ja yhteisöjen kesken, jotka Suomessa toimivat uudenlaisten kansalaisvaikuttamisen muotojen parissa. Verkoston käynnistymistä ja toimintaa tukee Otavan Opisto osana Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanketta.

Kansalaistoiminta on kokemassa siirtymistä pitkäaikaisista järjestösitoutumisesta lyhytkestoisemman ja projektityyppisen sekä epämuodollisen kiinnittymismallin suuntaan. Yhä suurempi osa kansalaistoiminnasta tapahtuu erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa ilman järjestöllisiä organisaatioita ja sääntöjä. Toisaalta myös perinteiset järjestöt omaksuvat uusia toimintatapoja ja hyödyntävät kommunikaatioteknologian kehityksen mukanaantuomia mahdollisuuksia.

Otavan Opisto tukee entuudestaan organisaatiorajat ylittävää verkostomaista toimintaa sosiaalisen median ja oppimisen alueella. Nykyisin yli 3000 jäsenen aktiivinen Sometu-verkosto syntyi Otavan Opiston organisoiman, samaa nimeä kantavan, kokeilevan työpajan pohjalta marraskuussa 2007.

Lisätietoja
Tapahtuman ja osallistujien esittely: http://www.mahdollista.fi/
Verkkolähetyksen seurantaohjeet: http://www.mahdollista.fi/nettiajan-kansalaisyhteiskunta-leiripaiva/etaosallistuminen/

Antti Poikola
Verkostokoordinaattori, Otavan Opisto
antti.poikola@otavanopisto.fi
Puh. 044 337 5439 begin_of_the_skype_highlighting              044 337 5439      end_of_the_skype_highlighting  

Ville Venäläinen
projektipäällikkö, Otavan Opisto
ville.venalainen@otavanopisto.fi
Puh. 044 794 5102 begin_of_the_skype_highlighting              044 794 5102      end_of_the_skype_highlighting  

 

Nouseeko Nokia N8:lla entiseen loistoonsa?

september29_2010 083 Nokiaa on mollattu ja maaniteltu suomalaisessa mediassa. Osakesäästäjät odottavat kurssinousua ja käyttäjät aikaisempaa helppokäyttöisempiä älypuhelimia.  Uusi toimitusjohtaja vedätti kurssia hetken, mutta nyt vastuu siirtyy uudelleen tuotteille. Tulevaisuuden odotukset keskittyvät väistämättä Lontoon Nokia World 2010 –tilaisuudessa esiteltyihin uusiin malleihin. Syntyykö näiden avulla toivottu tulos? Nouseeko Nokia nykyistä kiehtovammaksi sijoituskohteeksi? Tulevat kuukaudet osoittavat, miten firmalle käy. On mielenkiintoista seurata, miten tehokkaasti Elop siivoaa organisaatioita.

  • Miten moni johtaja joutuu lähtemään?
  • Selviääkö Nokia yksin?
  • Millaisia strategisia alliansseja on tarjolla?
  • Miksi Suomella ei ole enää omia yrityspankkeja?
  • Onko Nokian kohtalo sama kuin metsäteollisuudella?
  • Mikä nousee 2010 – 2020 Nokian tilalle?