Sotkamosta Aaton Aattoa

Kello on vähän ennen aaton aattoa. Saavuimme Sotkamoon kello 21:30. Sen jälkeen olemme viritelleet tänne joulua, valaistusta ja tunnelmaa.

Läksimme aamulla varhain Loviisasta, joka tuntui ilmastonmuutoksen symbolilta. Aurinko paisto ja mittari oli selvästi plussan puolella. Autoa pakattiin paitahihaisillaan.

Kuopion korkeudella taivaalla paistoi keskellä päivää täysikuu. Kauppareissujen jälkeen maisema pimeni, kuu paistoi taivaalta.

Sotkamossa kiittelimme kuntalaisten, yrittäjien ja kunnan jouluvalaistusta. Tuntui siltä, että olimme palanneet eurooppalaiseen turistikaupunkiin matkaa sävyttäneen pimeyden jälkeen.

Toinenkin ero havaittiin. Ulkona oli hyytävän kylmää, ei vielä mitään miinus kolmenkymmenen pakkasta, mutta ”ilman raappahousuja” pihalla jouluvalojen rakentaminen tuntui luissa ja ytimissä.

Onko ilmastonmuutos sittenkin kaupunkilegendaa? Rinteet toimivat Vuokatissa. Lumi lienee tykki-, muttei tykkylunta.

Maa on osittain valkoinen, järvi on osittain jäässä, mutta viime vuoteen verrattuna, tilanne näyttää toisenlaiselta. Viime vuonna järvellä saattoi Tapanin-päivänä hiihdellä. Nyt pitäisi varustautua osittain vesisuksilla.

Snowpolis-hankkeesta oli hienoja kirjoituksia paikallisissa lehdissä ja kirjoitan siitäkin joululoman aikana.

Sauna pantiin lämpiämään. Toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Katsotaan, selviääkö etelän mies Sotkamon reissusta lyhkäsillä kalsareilla, vai pitääkö käydä keskustan kaupoissa ostoksilla?

Veikkasimme väärin vaatetuksen suhteen. Kuvittelimme, että täällä on syyskuinen sää. Äsken palelimme oikein kunnolla pihalla, kun asensimme jouluvaloja. Saunaan, saunaan suomalaiset. Voikaa hyvin.

Suur-Loviisasta Pannkukakku

Paikalliset pikkuvirkamiehet junailivat itselleen sopivasti laatikon paikkoja uudessa Suur-Loviisassa, joka kaatui ruotsinpyhtääläisen kunnallispoliitikon ratkaisevalla äänellä. Nyt täällä ihmetellään, miten tässä näin pääsi käymään?

Virkamiesten omien työpaikkojen jatkuminen tuntui organisaatiouudistuksen valmistelussa (1½ vuotta) päällimmäisenä tavoitteena, muita ideoita oli vaikea havaita.

Itä-Uudellamaalla järjestettiin kansanäänestyskin, johon oma mielenkiintoni ei riittänyt. Lapinjärven kunta irtosi ensimmäisenä viitosista kansanäänestyksen tulosten takia. Jäljellä jäi neljä.

Ruotsinpyhtääläiset olivat kansanäänestyksessä lievästi kuntaliitoksen kannalla. Neljän pienen muodostamaan Tynkä-Suur-Loviisaan uskottiin vielä, kunnes Ruotsinpyhtään kunnanvaltuuston puheenjohtaja ratkaisi pelin äänellään.

Taustalla olevia syitä voi vain arvailla, mutta hyvältä ei ole näyttänyt operaation valmistelun virkamiesvetoisuus ja omien etujen ajaminen. Tavallisia kuntalaisia viranhaltijoiden virkajärjestelyt eivät juurikaan kiinnostaneet. Asiantuntijoiden mukaan paikat olisi pitänyt laittaa kuntauudistuksen jälkeen avoimeen ja uuteen hakuun.

Operaatio kaatui myös kielipolitiikkaan. Uljaassa Suur-Loviisassa RKP:lla olisi ollut määräenemmistönä, vaikka väestön enemmistä on suomenkielistä. Loviisalaisia on myös syytetty ylimielisyydestä. Puheet pienistä ja ”heikoista lenkeistä” ei ole parantunut Loviisan attraktiivisuutta. ”Vi svenskatalande” olemme pitäneet valtaa Itä-Uudellamaalla iät ajat ja kuntarakenteen hajanaisuus on säilönyt RKP:n ylivaltaa.

Mitä uutta kuntafuusiolla olisi saatu aikaan? Entiset virkamiehet olisivat jatkaneet entiseen tyyliin. Palvelujen parantamisesta olisi puhuttu, jotta niitä olisi voitu vähentää. Kustannussäästöjen sijasta olisimme saaneet veronkorotuksia. Operaation talousmatematiikasta kuntalaisilla ja kansalaisilla ei ole harmaata aavistusta.

Ruotsinpyhtäällä vitsaillaan, että ”mieluummin Fennovoiman ydinvoimala Ruotsinpyhtään saaristoon kuin liittyminen RKP-vetoiseen Loviisaan”. Pyhtäällä sama vitsi toimii muunneltuna: ”Mieluummin ydinvoimala kuin venäläisten lomakylä Munapirttiin.”

Kirjoitin eilen Uppsalan kielipolitiikasta. Osataan sitä meilläkin.

Uppsala En Finne Igen

”Suomalainen ei puhu eikä pussaa” mielikuva rakoilee Ruotsissa. Uppsalassa havaittiin hiljattain kaksi suomalaista puhumassa Suomea keskenään. Tästä suivaantui sikäläisen sossuviraston korkein johto, he päättivät kieltää Suomen kielen käytön työpaikalla.

Management by Perkele toimi jälleen. Uutisissa kerrottiin äsken, että ruotsalaiset vellihousut perääntyivät, kun suomalaiset osoittautuvat sekä puheliaiksi, että kirjoitustaitoisiksi. Vastineita satoi Uppsalan kaupungin palvelimelle sähköpostien ja verkkoviestien muodossa niin, että hurreilta meni pupu pöksyyn.

Meillä on pitkään ollut ongelmia Venäjän suuntaan. Puutullit kaatavat meillä tehtaita yksi toisensa jälkeen. Venäläiset rekat rakentavat jonoja maanteillemme. Ulkopolitiikkaamme on sävyttänyt Venäjä, Venäjä, Venäjä.

Ruotsi, Ruotsi, Ruotsi ulkopolitiikka nousee keskiöön ja joudumme miettimään liittymistä Natoon uudelta pohjalta. Veli Venäläisen kanssa tulemme ehkä sittenkin toimeen.

Virolaiset voivat nimittää meitä ”poroiksi” ja norjalaiset saavat vääntää meistä Pekka-vitsejä, mutta tämä, että ruotsalaiset haluavat hiljentää kalevalaisen kielivähemmistönsä, pakottaa meidät sapelinkalisteluun. Kossupullo takataskussa ja hirvikivääri toisessa etenemme tämän episodin jälkeen paikalliskaartien sotaharjoituksissa idästä kohti länttä.

– Hakkaa päälle Suomi-poika, ettei Hurrit meitä voita.

Managment By F-Word

Takapiru asettui omassa blogissaan Ylen johtaja Mikael Jungnerin tueksi. Jannekin näyttää kirjoittaneen samasta aiheesta. Minullakaan ei ole mitään miestä vastaan. Jugner on puhunut viisaasti TV:n aseman murenemisesta. Kymmenen vuoden kuluttua ”ehkä perinteistä TV:tä ei enää ole”.

Kommentoin tässä suomalaista johtamista hiukan laajemmin.

Jungner lopetti nuorten ”Fucking kanavan, so what” kommentillaan ja saa nyt lunta tupaan. Digi-TV:n katsojaluvut ovat romahtaneet 50 000 ja musatalon kustantaminen meni muusiksi. YLE:läiset vinoilevat jopa kalliista häämatkasta.

Nokialla veteen johdettiin paskavettä ja pasiliskojen detektointiin käytettiin kaupunkilaisia ikähaitarilla kehdosta hautaan. Kaupunginjohtaja ”pyytää anteeksi” ja huomio saatiin mediassa siirrettyä laittomaan venttiiliin. Vikaa on kuitenkin laajasti ottaen koko systeemissä. Nokia ei ole ainut. Vesijohtojen johdossa on enemmän mätää kuin mitä tiedämmekään.

Stora Enso lähti isosti Amerikkaan muutama vuosi takaperin. Tänä syksynä sieltä tultiin maitojunalla takaisin. Tappiota kertyi muutamassa vuodessa 0,8 miljardia euroa ja lisäksi oston ja myynnin välinen pitkä miinus — muistaakseni puolitoista miljardia euroa.

Suomalaiset yritykset opittiin 80-luvulla tuntemaan ”medbestämmande rätt” Ruotsissa ”Management by Perkele” tyylistään. Olemmeko nyt luomassa uutta Management by Fucking around käytäntöä?

Lopulta MBP = management by perkele tuotti hyvää tulosta. Nokia nousi, Ericsson laski. Milloin MBF = management by fucking around johtaa seuraavaan suomalaiseen menestysaaltoon?

Stora Enson Mutkikkaat Tuottavuustalkoot

Tukholmasta uutisoidaan, että Norrundetisssa sijaitsevan ”Stora Enson Ruotsin-tehtaan sulkemisesta iso kohu”. Liikemies Lennart Holm teki ostotarjouksen Norrsundetista, mutta Stora Enson päättäjät vastasivat ensin kemijärveläisittäin ”ei käy”.

Sikäläisen Paperiliiton painostuksesta neuvottelut uuden toiminnan käynnistämisestä kuitenkin jatkuvat. Lennart Holm työskenteli aiemmin johtajana Stora Ensolla.

Stora Enso myy Pohjois-Amerikan operaationsa ja riisuu kapasiteettia Euroopassa. Lakkautettavien tehtaiden myyminen uusille toimijoille tietäisi kilpailu puusta ja markkinoista.

Papernet kirjoittaa 2007-12-06 ”Efter påtryckningar från Pappers går nu Stora Enso med på att träffa industrimannen Lennart Holm för en diskussion om massabruket i Norrsundet. Stora Enso står dock fast vid beslutet att massaproduktionen ska upphöra”.

”Stora Enso suostuu neuvottelemaan Norrsundetin sellutehtaan myynnistä”, tietää SAK:n verkkosivu – 07.12.2007 – 09:45. Kumpikaan tehdas ei ole myytävänä, vaan tarkoitus on sulkea ne lopullisesti, Stora Enso viestitti vielä joulukuun alussa.

Ruotsissa Norrsundetin sellutehtaan yli 300 työntekijää on käynyt lokakuusta lähtien samantapaista kamppailua työpaikkojensa puolesta kuin Stora Enson Kemijärven sellutehtaan työläiset. Molemmat tuotantolaitokset ovat yhtiön lokakuussa julkistamalla lopettamislistalla.

Stora Enso vastaa Lennart Holmille, että ehtona on uudenlainen toiminta, joka ei lisää kilpailua puuraaka-aineesta. Ryhtyykö Holm valmistamaan sellua oljesta tai muusta biomassasta?

Juhani Artto kirjoittaa blogissaan Norrsundetista:

Ammattiliitto Pappers on vaatinut Stora Ensoa turvaamaan tehtaan toiminnan jatkumisen myymällä laitos ostohaluiselle sijoittajalle. Pappers on korostanut, että Stora Enson perustelut myynnin vaikutuksesta raaka-aineesta käytävään kilpailuun eivät pidä paikkaansa.

Pappersin mukaan Holmin ja ranskalaisyhtiön ulottuvilla on raaka-aineen hankintaa koskeva vaihtoehto, joka ei olisi ristiriidassa Stora Enson liiketoiminnan kanssa.

Stora Enson raaka-aine- ja sellutoiminnoista vastaava johtaja Elisabet Salander Björklund totesi torstaina Dagens Arbetessa, että yhtiö on suuntautunut Norrsundetin sulkemiseen mutta voi harkita myyntiä toisenlaista toimintaa harjoittavalle taholle.

”Minun on vaikeata nähdä, mitä raaka-ainetta Lennart Holm ajattelee. Nyt olemme kuitenkin sopineet tapaamisesta ja saamme kuulla, mitä hän esittää”, Salander Björklund sanoo.

Stora Enson laskelman mukaan Norrsundetin tehtaan sulkeminen olisi yhtiölle taloudellisesti edullisempaa kuin sen myyminen sijoittajalle, joka jatkaisi selluntuotantoa.

AMERIKAN SEIKKAILUSTA ISO LASKU

NewPage osti äskettäin Stora Enson kahdeksan Pohjois-Amerikan paperitehdasta 2,5 miljardilla dollarilla. Amerikan valloituksesta Stora Enso otti takkiinsa kunnolla. Nettotappio oli kaikkiaan lähes 1,2 miljardia dollaria eli nykykurssilla noin 820 miljoonaa euroa.

Tämä tappio kertyi muutamassa vuodessa. Stora Enson tehtaiden liikevaihto Pohjois-Amerikassa oli vuonna 2006 noin 2,0 miljardia dollaria. Liikevaihto laski vuodesta 2005 lähes 10 prosenttia. Tuloskuntoa ei saavutettu, vaikka työvoiman määrää pudotettiin 7 300:sta alle 5 000:een.

NewPage syntyi vuonna 2005, kun MeadWestvaco myi paperitehtaitaan yksityiselle Cerberus-pääomasijoittajalle. NewPage oli itse tappiolla vuodet 2005 ja 2006, mutta sen tuloskunto on kohentunut vuonna 2007.

NewPage on kertonut, että Stora Enson ostos viedään loppuun vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Sikäläiset (rapakon takaiset) lehdet kirjoittavat edelleen Stora Ensosta. Ilmeisesti neonvaloja, logoja ja kylttejä ei vielä ole vaihdettu. Tappiotiedot menevät Stora Enson piikkiin. NewPagein nettisivuilla kirjoitetaan digitaalisesta paperista. Linjauksessa on jotain uutta ja raikasta.

Does your project require quick turnaround or customization and personalization? Made for all types of digital applications, Sterling Ultra Digital™ papers are precision-converted, designed with a special coating, and manufactured to a specific moisture content in order to meet the rigorous requirements of on-demand, digital printing.

NewPage saa kaupassa Stora Enson tehtaat:

  1. Wisconsinin Bironissa,
  2. Kimberlyssä,
  3. Niagarassa,
  4. Stevens Pointissa,
  5. Whitingissa ja
  6. Wisconsin Rapidsissa sekä
  7. Minnesotan Duluthissa ja
  8. Kanadan Port Hawkesburyssa

Stora Enso vetää myös osakkeensa New Yorkin pörssin päälistalta. Listautumisesta on tarkoitus luopua joulukuun loppuun mennessä.