Demareiden kolmipäinen hurmio

SDP lähtee vaaleihin troikkavetoisella organisaatiolla, joka lupaa ruusuja, ei risuja, rakkautta ja veronkorotuksia. Irtaannumme Kreikasta ja muista Välimeren maista. Nuoret saavat kaikki töitä kolmen kuukauden sisällä. Valtion velat muuttuvat saataviksi. Urpilaiskalla on uusi kampaus.

Mikael heittää yllemme rakkauden peiton ja voimme seurata vaalikiertuetta YouTuubista. SAK:lta ei ole luvassa paranneltua versiota viime vaalien kroisosvideosta. Eero Heinäluoma on sieltä lainassa ja ison miehen tehtäväksi on annettu hätistellä ulkomaalaiset perusujen kanssa maastamme. 

Poliittinen peli kuumenee. Miten tämä vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen? Öljyä ei ole luvassa suomalaisen korpipolitikoinnin laineelle. Uudet asetelmat tuntuvat piristäviltä. Kepun Korhonenkin haluaa jatkaa puoluesihteerinä. Kiva, kiva, kohta kolisee.

Urpilainen lupaa nuorille ja Jungnerille töitä

120120105303Jutta lupasi tänään Urpo Leppäsen hengessä nuorille töitä kolmen kuukauden sisällä, jos kansalaiset nostavat demarit uudelleen hallitusvaltaan. Jos vallassa ovat Kokoomus ja Demarit, on mielenkiintoista nähdä, millaisella rahoitusmallilla duunipaikat järjestetään.

“Juna hiljaista miestä kuljettaa”, laulettiin 60-luvulla. Se kertoi maaltamuuton huimasta vauhdista ja miten siirtotyöläiset lähtivät työn perään maalikyliin.

Miten ja minne nuorten duunipaikat rakennetaan ja kenen rahoilla? Tehtävän mahdottomuudesta tai mahdollisesta toteutumisesta en osaa sanoa juuta en jaata. Mutta onnistuuko valtion varoilla?

Kohta selviää, miten Mikael Jungnerin käy. Häntä ei voi enää nuoreksi nimittää, mutta työttömien joukosta hänkin tekee paluuta työelämään.

Shortaus, spreadit, liborit, sonnimarkkinat ja karhukierros

maj15_2010 067

Pörssikurssit heittävät häränpyllyä ja analyytikoilla on miettimistä, miksi saksalaispankit kosiskelevat poliitikkoja ja suojaavat omia dragmalainojaan shortaavia spekulantteja vastaan.

Rahamarkkinoista kirjoitetaan värikkäitä kielikuvia käyttäen. “Musta perjantai” tai “pikku-kaaosta keskiviikkona” ja seuraavana uhkakuvana “pimeä torstai”. Ennustajien tietokonealgoritmit tekevät osto- ja myyntipäätöksiä ja suurelle yleisölle jaetaan värikästä potaskakieltä.

Kuka ymmärtää pörssivieraiden kieltä – oikeesti?

Nimien pudottelijan on pakko tuntea, kuka on sijoittajia vuosia huijannut roisto-Maddof tai tuomiopäivän profeetta, Roubini Global Economicsin johtaja, ekonomisti Nouriel Roubin, joka tietoviisaasti kertoo, että uutta alamäkeä pukkaa Wall Streetille, Nasdaqiin, mutta onneksi mitkään ennusteet eivät valtionvarainministerimme mukaan koske Suomea.

Ei Suomi olisi lamassa ollenkaan, jos muut huolehtisivat taloudestaan ja kilpailukyvystään yhtä hyvin kuin Suomi.  Meillä on 1990-luvun jälkeen kasvanut verraton määrä Pisa-talousviisautta, jota voisimme viedä tonnikaupalla, kuin LWC-paperia, jos rutiköyhillä olisi varaa ostaa hiljaista tietoamme.

Linuxfani kommentoi Kauppalehdessä näin värikkäästi: “Nyt tuo valtioiden velkakupla taitaa puhjeta, kun eurib 12kk on nousussa, TED spreadit ovat nousussa ja LIBORitkin ovat nousussa. Keskuspankeille jää vain rahan painaminen keinoksi taistella markkinakorkojen nousua vastaan.”

Nyt on meneillään “hurja korjausliike”. Pörssispekulantit putsaavat lyhyen nousukauden voitot pois ja odottavat hätääntyneiden piensijoittajien neuroromahdusta, jolloin rahakasojen päällä istujat voivat jälleen ostaa hyvää tavaraa halvalla ja houkutella uusia hölmöjä perässään ja kas vähän ajan kuluttua olemme tuplaveetaantumassa: jälleen miljoonat ovat yhtä kokemusta rikkaampia ja taskut tyhjänä uutta onnea odottamassa.

Casinotoiminnan luvanvaraisuus on pientä siihen nähden, mitä peliriippuvaiset osakesäästäjät voivat menettää osakemarkkinoilla.  Kuka kirjoittaisi vasta-argumentteja, miksi ja miten kannattaa toimia arvopaperimarkkinoilla?

Kukaan ei enää puhu ja pullistele puutulleilla

maaliskuu19_2010 009

Reilu vuosi takaperin puhuimme Putinin puutulleista päivittäin ja nyt aiheesta ei kuule halaistua sanaa. Metsäteollisuus oli muutama vuosi takaperin täysin shokissa ja välillä ei tiedetty muuta vastausta kuin vetää rukseja tehdaspaikkakuntien päälle.

Nyt eletään hiukan toiveikkaampaa aikaa. Meneekö maa silti kohti parempaa? Selviämmekö tästäkin kriisistä ja pystymme jopa auttamaan kreikkalaisia siskoja ja veljiä 1,6 miljardilla eurolla.

Suomi elää edelleen metsästä. Perinteisten suuryritysten tilalle ei vielä ole tullut mitään merkittävää uutta, jollei siihen lueta energiateollisuuden atomisoitumista. 2020 saattaa elää osittain vientisähköstä. Suomi muuttuu toisenlaiseksi, mutta hitaasti.

Sahateollisuuden kapasiteetin vähentäminen on tapahtunut hiljaa sivussa. Onko kellään henkilökohtaista kosketusta muutoksen syvyyteen?

Sosiaalinen media ja yritysten maineenhallinta

tallinn_2006_228

Toimiiko SadaMarket edelleen Tallinnan satamassa? Sen edustalla on Loviisan tavoin ankkuri symbolina. Tein pikagooglauksen ja sain vahvistuksen sille, että kyseinen Kaubamaja toimii edelleen.

Facebook, Twitter, blogit, mikroblogit ja muut sosiaalisen median kanavat muokkaavat mielikuvia yrityksistä. Yhä useammat kuluttajat muodostavat mielipiteensä sosiaalisen median kautta.

Amerikkalainen turisti kommentoi, ettei SadaMarketista löytynyt viime vuoden syyskuussa eestiläisiä käsityötuotteita. Sadattuhannet suomalaiset ostavat SadaMarketista tuttuja ja turvallisia “tax-free” tuotteita, joista EU-jäsenyyden myötä verovapaus on häipynyt.

Olen 25.5.2010 Tallinnassa puhumassa Internetin ja sosiaalisen median käytöstä Suomen ja Eestin välisessä yhteistyössä ja nostin tuon kuvan symboliksi muistona edelliseltä matkaltani. Muistan ostaneeni terminaalin läheisyydessä olevasta marketista kaljakärryn, kun entinen hajosi ja “kuorman” kantaminen olisi ilman kärryä ollut kesäkuumalla sekä raskasta että hikistä puuhaa.

Yrityksen verkkomaineenhallintaan kannattaa panostaa. Asiakkaiden kommentteihin ja kannanottoihin on syytä vastata. Hyvä maine voi tahriintua hetkessä, jos kielteinen viesti leimahtaa ja leviää verkossa. Mutta myös myönteiset kannanotot havaitaan.

Maanantaina keskustelemme Isossa Omenassa kauppojen tulevaisuuden kehityslinjoista ja tuli äskeisestä mieleen, miten suomalaiset kauppapaikat hyödyntävä sosiaalista mediaa. Löytyykö niistä tulevaisuudessa Paul Swansenin ehdottamaa yhteisömanagereita eli kauppakeskusisäntiä ja –emäntiä, jotka pitävät yhteyttä yhteisön kanssa?

SadaMarketista keskustelua Suomi24 –kanavalla: “Olen itse aina mieluummin käynyt Sadamarketissa. Merekeskusta pidän jotenkin ahtaampana ja ”hyökkäävämpänä” paikkana. Sadamarketissa tuntuu olevan myös enemmin muutakin kuin vaatteita. En tiedä, kun olen aina kun olen yrittänyt mennä Merekeskukseen joutunut kohta tulemaan ulos sieltä, kun koen sen paikan jotenkin niin ahdistavaksi”, kirjoittaa nimimerkki _jompsinkumpsin 4.1.2009 11:09.

Verkkokeskusteluun on pakko tai vähintään viisasta mennä mukaan, koska kauppapaikoista keskustellaan joka tapauksessa. Maineen muodostukseen vaikuttavat tietenkin kaupan omat toimet, valikoima, tuotteiden ja palvelun laatu, mutta moniko osallistuu yrityksestä käytävään keskusteluun?

Asiakkaat tarjoavat ilmaiseksi tärkeitä tietoja kauppojen ja valikoiman kehittämiseksi.

“Periaatteessa molemmissa on samaa tarjontaa, mutta Sadamarketissa enemmän. Sadamarket on myös paljon viihtyisämpi ja väljempi. Siellä myös penkkejä, joille voi välillä huilahtaa, myös kahvila/ravintolaa. Toisinaan on kiva jäädä satama-alueellekin, ei siellä kaupungilla ole mitään erikoista, samat kaupat kuin Suomessakin. …eikä välttämättä mitään ostettavaa”, kuittaa nimimerkki ehdottomasti.

Eestiläisiä Goliath tuulimyllyjä ja energipolitiikkaa

Suomella on risupaketti, tuulivoiman syöttötariffi ja kahteen uuteen atomivoimalan yhdistetty energiastrategia. Miten hyvä paketti tästä syntyy? Eestiläiset ovat mielissään siitä, että Fortum jätettiin seinäruusuksi Suomessa. Osana Euroopan avautuvia sähköverkkoja saatamme joskus ostaa valtionyhtiön atomisähköä merellisen kaapelin kautta, kun Loviisaan ei saatu sitä kolmosta.

“Muuten Eesti Energian toimitusjohtaja Sandor Liive lienee ilahtunut Suomen hallituksen ydinvoimakannasta. Sen 80-kilometrisen meren pohjassa kun on jo yksi sähkökaapeli ja toinen tuloillaan”, kirjoittaa Markus Larkonen Eestistä.

Markus Larkosen mielestä koko energiakysymys on monitahoinen.  “Kaksi ääripäätä on ydinvoiman kannattajat ja ne, joiden mielestä tuulienergia ratkaisee kaikki ongelmat. Sekä ydinvoimalan, että tuulimyllyjen paikaksi on  ehdotettu mm. tässä vieressä sijaitsevia Pakrin saaria. En ole NIMB -miehiä joten sijoituspaikan suhteen en nurise vastaan, jos jommankumman tarpeellisuudesta vallitsee jos nyt ei konsensus niin ainakin riittävän suuren enemmistön hyväksyntä.”

Viron eriperänä on tietenkin Itä-Viron maakunnassa kaivettava palavakivi. Nykyteknologialla siitä on luovuttava lähitulevaisuudessa (2016), jos päästötavoitteet aiotaan täyttää. Päästöjä vähentävät uudet teknologiat ovat siksi kissojen ja koirien kanssa etsinnässä. Tämän viikon uutisiin muuten kuuluu sekin, että Eesti Energia teki lihavan sopimuksen palavankiven kaivamisesta ja jalostamisesta Jordaniassa.

“Oman mausteensa soppaan lisää tietäminen, että vuonna 2013 sähkömarkkinat vapautuvat. Juuri kukaan ei tiedä, mitä silloin alkaa tapahtua”, summa Markus Larkonen.

Mitä me tiedämme Eestin teknologiateollisuudesta? Olemme usein niin itseämme täynnä, että jää huomaamatta, että teknologioita hallitaan ja osataan myös muualla maailmassa. Tähän päivään mennessä en tiennyt GOLIATH nimisestä tuulimylly-yrityksestä.

Katso kuvan alapuolelta tietoja GOLIATHista. Kuvaa klikkaamalla pääset firman ceo-BLOGiin. Mitä tiedämme tästä yrityksestä? Millaiseen markkinarakoon se asettuu suhteessa Haminassa tuotantoa harjoittavaan WinwinD –yritykseen? Mitä me ylipäätään tiedetään tuulivoimasta ja alan teollisuudesta?

goliathwindestonia

For progress on our day-to-day actions (completion of prototypes, approval of patents etc.), please take a look at the BLOG. Here, you find news about changes in company ownership and structure next to announcements on major co-operations.

  • 27th of October 2009
    Enterprise Estonia has approved the issuance of almost 3 million Estonian Kroons in grants to GOLIATH Wind OÜ.
  • 20th of February 2009
    GOLIATH Wind Ltd has closed a funding round, raising 7.8 million Estonian Kroons against the issuance of new shares to PowerDrive Ltd and Arengufond.
  • 19th of September 2008
    GOLIATH Wind Ltd had received term sheets for investment from different investors; today, the Estonian Development Fund’s offer has been chosen. Thereby, both parties have agreed to find an Estonian private co-investor.
  • 11th of April 2008
    New shares have been issued to a private investor, who will also provide consultancy in IP-related questions.
  • 20th of February 2008
    Renewable Energy Group Ltd has sold some of its stake in GOLIATH Wind to the University of Durham, the New and Renewable Energy Centre (NaREC), Prof. Ed Spooner and further individuals.
  • 17th of December 2007
    Evolving Generation Ltd, United Kingdom, has accepted an offer for take over of its intellectual property and patents by GOLIATH Wind Ltd, which is newly established and financed by Renewable Energy Group

Tuulivoimaa moottoriteiden varsille ja avohakkualueille

maj11_2010 040 Kohta meillä kaikilla on käytännön kytköksiä tuulivoimaan, kun Suomeenkin rakennetaan risupakettirahoilla tuhat suhisevaa tuulimyllyä. Tapasin The Switch-yhtiön johtoa ja avainhenkilöitä Helsingissä 29.4.2009 blogaajille suunnatun keskustelutilaisuuden yhteydessä.

Kirjoitan aiheesta artikkelisarjan, koska Fortum suunnittelee Tuulivoimapuistoa Loviisaan ydinvoimaloittensa läheisyyteen. Tarjolla on vajaan kymmenen myllyn puisto. Paikallistasolla en ole havainnut vahvaa vastustusta. Kaupungin päättäjät käsittelevät tuulimyllypuiston perustamislupaa elimissään toukokuun 2010 aikana.

RUOTSIIN MAAILMAN SUURIN TUULIMYLLYPUISTO

Piteån liepeille suunnitellaan 1101 tuulimyllyn puistoa, jonka valmistuttuaan tuottaa 10 – 12 terawattituntia sähköä vuodessa. Svevind Ab pystyttää 130 uutta tuulimyllyä vuodessa ja 2020 puiston puskee sähköä täysillä.

Hankkeen vetäjänä on saksalaissyntyinen Wolfgang Kropp, joka on toiminut tuulimyllyjen parissa kotimaassaan, Dresdenissä, vuodesta 1993.  Herrn Kropp kiinnostui 2000-luvun alussa Ruotsista ja ryhtyi kartoittamaan pitkän maan tuuliolosuhteita.

Wolfgang Kroppin Ja Mikael Kyrkin mukaan Ruotsissa on erinomaiset tuuliolosuhteet. Sähkö käytetään reippaasti, kun lukuisat talot ovat sähkölämmitteisiä. Eurooppa tarvitsee kolminkertaisen määrän uudistuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä ja tuulienergia on osa eurooppalaistan energiapakettia, josta Suomessakin keskustellaan ahkerasti.

Tähän “uusiutuvien” haasteeseen Wolfgang ja Mikael ovat tarttuneet. Piteån hankkeen kustannusarvio on 7 miljardia euroa. Sijoittajien innostuksesta ei ole tarkkaa taustatietoa, mutta hankkeen julkisuusarvo tuottaa ansiokkaasti palstamillimetrejä.

Turbiinien toimittajana on saksalainen Enercon GmbH. Puisto rakennetaan Fagerheden, Finnliden, Långträsk, ja Koler nimisten kylien välissä oleville suurille avohakkuuaukioille. Metsäyhtiöt ovat panneet metsän sileäksi ja uudet mäntyistutukset ovat yhä nuoria. Joillakin alueilla näitä osaranaukioita on kymmeniä kilometriä.

Kaksi ensimmäistä Markbygdenissä olevaa Svevind Ab:n tuulimyllyä ovat kokoluokaltaan 2 megawattia ja generaattorit sijaitsevat 138 metrin korkeudessa. Metsä voi kasvaa kaikessa rauhassa täysimittaiseksi alapuolelle. Ehkä propellien suhina hätistelee hirvet ja itikat pois taimia tärvelemästä.

Suomessa pelätään, että tuulimyllyt sijoitetaan rannikolla asuvien omakotitalojen tai kesämökkien kylkeen ja takapihoille. Siitähän syntyy hirveä parku. Emme ole tottuneet tuulella veivattavaan sähköön ja kauhistelemme korkeita pylväitä. Tarvitseeko Suomikin tuulella käyviä maahanmuuttajia, jotka opettavat meille myllykulttuuria? Alan teollisuus kaipaa asennemuutosta ja avointa keskustelua.

Komponenttien ja tuulivoimaloiden rakentajat vievät suurimman osan tuotannostaan ulkomaille. Tuttuja nimiä ovat The Switch, Moventas, Ahlström, Rautaruukki, Hollming Works, WinwinD jne.

Mitä mieltä olette propellisähkön lisäämisestä?

Kahdeksan miljardia euroa vakuusrahastoon

E71_11.10.2009_Loviisa 016

Suomen osuus vakausrahastosta on kahdeksan miljardia euroa. Onko se paljon Kreikka-keikkaan verrattuna? Minusta on hienoa, että olemme osana Euroopan talouselämän ydintä. Suomen ei tarvitse jättää erillistä konkurssihakemusta. Etelä-Euroopan maista kerrotaan nyt, että kaveria ei jätetä. Tässä säästämme aikaa ja rahaa!

Euroopan hullut päivät eivät pääty 750 miljardin euron tukipakettiin. Vakautus on vasta eurooppalaisen muutoksen starttilaukaus. Kohta Suomi joutuu laittamaan kuntataloutensa kuriin.

Valtion velkaa ei enää pysty lisäämään. Pahinta yhtälössä on, että joudumme katsomaan totuutta silmiin. Euroopan rampaantuminen (Rompoy) ja heikentyminen on tosiasia. EU on suomalaisten näkökulmasta parinkymmenen vuoden ikäinen torjuntavoitto. Menestymisen eväät löytyvät tulevaisuudessa Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta.

Suomi elää metsässä ja Kreikka tietää, miten tyhmät Pohjoismaat (Suomi ainoana) pannaan maksamaan heidän korruptiosta ja taloudellisesta lepsuudesta aiheutuvat kustannukset. Suomi on EU:n mallioppilas, jolle hyväksytyksi tuleminen  EU:n ytimessä on kaikki kaikessa.

Ei syytä huoleen. Lyhyellä tähtäyksellä “vakausraha” ei haittaa tuulipukukansan arkista ahertamista. Hyvinvointivaltio ei ole vielä täysin tuusan nuuskana. Meillä on vielä toivoa. Jospa Välimeren maat koppeentuvat huolehtimaan veloistaan. Parin vuoden kuluttua tiedämme tarkemmin, miten tässä käy.

Kohti uutta talouspolitiikkaa

april10_2010 115

Suomi tekee kauaskantoisia energiapäätöksiä. Ydinvoimaloiden käyttöikä on 60 vuotta ja niillä luodaan edellytykset “halvan energian tuotantoon” vuosikymmeniksi eteenpäin. Näkyykö talouspolitiikan taivaanrannalla mitään muuta uutta ja mieltä kiihottavaa?

Suomi elää risupakettinsa turvin entiseen tapaan metsästä. Nyt sieltä revitään tyvitukit, sellupuut, risut ja kannot. Kestääkö luonto?

Suomi oli tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaita 1990-luvulla – ainakin omasta mielestä – mutta nyt kuulumme tulevaisuuskehityksen Ö-mappiin. Sieltä on toisaalta hyvä ponnistella ylöspäin.

Venäjän läheisyys tarjoaa meille kohtalonyhteyden, jos Venäjällä menee hyvin. Vaikeita aikoja en toivoisi, koska Nato-kortti ei paljoa pelasta, jos panssarit jyräävät edes-takaisin E18 pitkin puolesta ja vastaan.

Kreikka on kaukana meistä. Emme ymmärrä heidän kieltä tai kirjaimia, mutta olemme Brysselin kautta kohtalonyhteydessä myös eteläeurooppalaisten lepsuun taloudenpitoon. Italia, Espanja, Portugali ja Irlanti ovat velkajonossa, johon päädymme itse kymmenen vuoden kuluessa, jos julkisia menoja ei saada kuriin.

Teollisuus karkaa Suomesta. Kaikki se tuotanto, joka pystytään valmistamaan edullisemmin Kiinassa tai Intiassa, Baltiassa tai entisessä Itä-Euroopassa, siirrettään sinne sumeilematta, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Isänmaallista tuotantoa ei ole.

Globaalitalouteen sopeutuminen edellyttää sellaisten tuotantoalojen kehittämistä, joilla on aito edellytys pärjätä tässä lumen ja jään peittämässä peräkylässä. Löytyykö teknologiateollisuudesta kasvukykyisiä kansalliseen osaamiseen nojaavia erityisosaajia, joiden lihakset riittävät maailmanvalloitukseen?

Missä sitä uutta talouspolitiikkaa tehdään? Poliitikotko tietävät Suomen suunnan? Löytyykö viisasten kivi Aalto yliopistosta? Millaisen panoksen antavat peräkylien hujan-hajan-yliopistot? Entä yrittäjät? Kuinka hyvin tulevaisuuden kehitystä ohjaavat riskirahoittajat, ruukkiryhmien ja novagroupien rakentajat?

Onko merkkejä uudesta älyllisestä elämästä EU-hankkeiden tuloksena?  Entä SHOKIT?

Helpompi on analysoida kaiken pirstaloitumista, särkymistä, sekoittumista, verkottumista ja unelmien säpäleiksi menemistä, kuin ennakoida uusien taloudellisten kehityspolkujen alkuja. Suomi nousi sodan jälkeen teollisuusmaaksi. Kolmenkymmenen vuoden aikana olemme nousseet sota-ajan orvosta kerjäläisestä menestyneimpien maiden joukkoon.

Seuraavaa suurta muutosta vasta hahmotellaan. Nyt olisi uusien keksintöjen paikka.

Osakemarkkinoiden takatalvi on sähkövika!

january6,2010_atknvika_005Osakemarkkinoiden takatalvi saattaa sittenkin mennä ATK:n tiliin. Sähköiset kaupankäyntijärjestelmät saivat koko systeemin sakkaamaan.

Pörssikaupan asiantuntijat raapivat päitään selvittäessään, mikä meni pieleen ja kenen syyksi pannaan mustan torstain kamikazelento, joka huippasi joidenkin firmojen arvot lähes nollaan.

Välittömät vastaukset ovat kysymyksiä täynnä. Miljoonat yritykset tekevät pörssikauppaa ja sähköisten myyntijärjestelmien algoritmien tutkiminen vie aikansa. Siinä sivussa Kreikan tukipaketin päätöksentekoon tuli vauhtia. Miljardeja löytyy EU-maitten valtionvarainministeriöistä alta aikayksikön.

Hesari kirjoittaa Brysselistä: “Kaikki 27 EU-maata yrittävät luoda viikonlopun aikana koko unionin laajuisen mekanismin, jolla Kreikan kaltaiset kriisit voidaan sammuttaa jatkossa. EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat sunnuntaina Brysseliin päättämään uuden pelastusjärjestelmän luomisesta. Päätös tehdään määräenemmistöllä.”

Helge: Saiko atk-vika EU-maat yhteiseen rintamaan? Tarvittiinko kriisi toisella puolella Atlanttia velkapaketin sitomiseksi? Sattuipa hyvään aikaan.

HS: Eurooppalaisen vakauttamismekanismin valmistelusta vastaa EU-komissio, joka on hionut suunnitelmaa kaikessa hiljaisuudessa jo aiemmin. Poliittinen tuki unionin tason järjestelmälle löytyi varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa euromaiden johtajien kokouksessa Brysselissä.

Helge: Miten kauan arvon poliitikot ovat olleet tietoisia Kreikkakuplan puhkeamisesta. Puheista päätellen suunnitelmat ovat olleet valmiina pöytälaatikoissa, mutta silti päättäjille tuli kiire.

HS: Pääministeri Matti Vanhasen mukaan mekanismi ei voi toimia ilman rahaa. Hän ei suostunut kuitenkaan kertomaan, paljonko mekanismiin pitää pumpata euroja, tai kuinka suuret lainanottovaltuudet EU-maat sille antavat.

Helge: Eurooppaan on luotu uusi “maataloustuki”, joka tällä kertaa kohdistuu Euroopan suurpankkeihin.

HS: Kreikkaa on pelastettu kahdenvälisin sopimuksin, mutta uusi järjestelmä luo unionin tasoisen järjestelmän. Tavoitteena on vakuuttaa markkinat siitä, että euroalue selviää kriiseistään. Vanhasen mukaan uusi järjestelmä voi olla toimintakykyinen hyvin nopeastikin.

Helge: Valmista pitkään valmisteltua pelastussuunnitelmaa tässä toteutetaan. Kreikan ongelmat ovat olleet tiedossa. Pankkiirit ovat kantaneet roskalainapapereita Brysselin-herrojen pöydälle ja vaatineet heiltä toimia. Pankkiirikaveria ei jätetä!