Vihan voimat Mumbaissa

Mumbai (Bombay, Intia) on kaukana meistä. Vastaavanlaisia vihan voimia täällä ei esiinny, mutta jäljet viittaavat siihen, ettei terrorismin vastaisessa sodassa ole päästy alkua pidemmälle. Mumbain iskujen tekijöiden motiiveja pohditaan pitkään, mutta he onnistuivat ainakin yhdessä tavoitteessa eli länsimaisen mediajulkisuuden hankinnassa.

Operaatioon osallistuneiden terroristien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Arvioidaan, että heitä olisi ollut kymmenestä neljäänkymmeneen. MTV3:n uutisissa kerrottiin kymmenestä, joka tuntuu uskomattoman pieneltä porukalta lopputulokseen nähden.

Se työ, johon Bush ryhtyi on vielä ”Mission not accomplished!”
Jos kymmenen terroristia pystyy pysäyttämään arkisen tohinan yhdessä maailman suurimmista kaupungeista, silloin tätä laajemmalla operaatiolla päästään karmaiseviin tuloksiin. Huhujen mukaan huumattujen hyökkääjien tavoitteena olis viidentuhannen ihmisen surmaaminen. Nyt arvioidaan, että kuolonuhreja on parisataa ja loukkantuneita kolmesataa. Lopullisia lukuja ei vielä ole tiedossa.

Viiden tähden hotelleissa Mumbain operaatio aiheuttaa päänvaivaa vuosiksi eteenpäin. Kohta huoneen tilaaminen on yhtä hankalaa kuin lentokoneeseen pääseminen. Turvajärjestelyihin joudutaan sijoittamaan paljon rahaa ja resursseja.

  • Twitterissä kerrottiin: [They used a] drug called BZ: makes soldiers agresive- movie Jacob’s Ladder was about BZ,the terrorists wre usng smthng similiar

  • Toinen Twitter-vihje:  Ht reports – RR PATIL – terrorist had plans to kill over 5000 peoples
  • Twitter #Mumbai voitte seuarata tästä osoitteesta.

Mumbai, Taj, Intia!

Terroristit hyökkäsivät eilen useisiin kohteisiin ja jälki on karmaisevaa. Mumbai on Intian talouselmän keskus ja terroristien koordinoitu hyökkäys tapahtui juuri ennen turistikauden alkua. Kohteet olivat symbolisesti tarkkaan valittuja. Tavoitteena oli mahdollisimman suuren kaaoksen aikaansaaminen.

Twitter, Flickr ja Wikipedia ovat olleet keskeisiä uutisvälityskanavia. Suomessakin aiheesta keskustellaan. Tässä aiheesta Jaikussa. Mika Häkkisen matka peruuntui! Kirjoitin Guardian inspiroimana blogipostauksen.
Intian terrorismin vastaiset joukot eivät ilmeisesti vielä ole saaneet tilannetta hallintaan. Pitkittyvän incidentin jälkivaikutuksia on vaikea ennakoida. Twitter raporttia tilanteesta voi seurata täällä.

  • Minuutti takaperin: ”1 big blast.. and fresh round of fire.. It will continue till its over,” twitteroi nimimerkki greysilver.
  • normaltusker: RT @Asfaq: #Rumors of 5 to 8 explosions at Taj reported #mumbai

Barack Obamasta tulee USA:n presidentti muutaman viikon kuluttua. Merkit maailmalta viittaavat siihen, että talouskriisin lisäksi terrorismin vastainen sota, menestyjien ja häviäjien välinen vastakkainasettelu ei  vieä ole ohi.

  • Google Docs’issa on Attack Victims luettelo, jota päivitetään jatkuvasti.

Keskustelmme Inno- ja Yritysrahoituksesta Jaikussa

Siskot ja veljet, keskustelemme innovaatio-, startup- ja yritysrahoituksesta Jaikussa. Mukana on tuttuja Kauppalehdestä. Toivomme keskustelulle laajempaa huomiota. Hattu kourassa ideoilleen rahaa hakevia yrittäjiä kismittää, kun heitä / meitä usein kohdellaan kuin kerjäläisiä tai omituisina onnen onkijoina. Yritystutkijoille on annettu paljon valtaa, koska usein bisnesenkelit ja pääomasijoittajat seuraavat TE-keskuksen, Tekeksen, Sitran, Finnveran yms. kannanottoja.

  • Byrokratia on valtaisa
  • Yrittäjät kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi
  • Herkässä kehitysvaiheessa rahoituksen epääminen voi viedä monta työpaikkaa
  • Viattomia eivät tietenkään ole yrittäjätkään
  • Haluamme keskustella aihetta auki
  • Tervetuloa mukaan
  • Linkki Jaikuun löytyy tästä

Ihan tavallista arkea Loviisassa

IT-miljonäärien sijoituksesta syntyy ”tuubaa” luin hetki sitten Kauppalehdestä. Tekeksen 1,5 miljoonaa ei ole nostanut Fruugoa nousuun. Midaksen kosketusta ei aina ole edes kaikista onnekkaimmilla. Kirjoitin aikaisemmin tällä viikolla Elektrobitin innovoinnin sietämättömästä raskaudesta.

Oma päiväni soljui asiakkaan kanssa nokatusten. Rakennamme tulevaisuudenjuttuja. Etenimme muutaman millin lähemmäs parempaa, mutta lopullisesta ratkaisusta ei vielä ole tietoa.

Päätimme tänään parin viikon BizPlan2008 sessiosta, jolloin luodaan suuntaa 2009-2020. Päivä meni uskomattoman nopeasti. Hyvää jälkeä syntyi uusilla metodeilla.
Taustalla, ulkona ja ympärillä velloo finanssikriisi, talouslama, reaalitalouden kriisi, pari päivää lumimyräkkää: ties milllaisia 30-luvun ennusteita pyörii lööpeissä ja RSS-syötteissä.

Arjessa ei mikään ole suuremmin muuttunut. Jos tätä rataa mennään, silloin maailma pysyy raiteillaan ja 2009 jatkuu entiseen malliin. Eihän tämää elämä kummempaa ole.

Elämä on! Nyt pikavauhtia kauppaan, että saadaan murua rinnan alle. Huomenna on enemmän aikaa.

Pitäkää huolta toisistanne, tontut häärivät hiipplakeissaan nurkissamme, nyt pitää olla kiltisti. Tämän suuntaan erityisesti potkuja suunnittelevielle johtajille.

Tukekaa heitäkin, koska moni kapteeni on tiukilla. Miten laivaan pitäisi ohjata sumuisella ja karikkoisella merellä? Aja hiljaa. Mieti tarkkaan. Säästä dieseliä. Kyllä tämä tästä vielä kesäksi muuttuu.

Live Reporting From Slush Helsinki

Kokeilen etäraportointia Slush Helsinki -tilaisuudesta. Paikan päälle lienee ainakin Kurt Linderoos ja Janne Saarikko seuraa tilaisuutta videon välityksellä. Päätin testata uutta rapo muotoa ja tuoda raportin tänne jokaisen nähtäville. Liittymällä Jaikuun voitte kommentoida kommentointia ja samalla voimme kehittää uusia tapahtumaraportoinnin keinoja.

Tilaisuuteen osallistuu nelisensataa onsite osaanottajaa. Kymmenen minuutin päästä alkaa paneeli, joss päivän tapahtumia vedetään yhteen.

Löytääkö Elektrobit Viisastenkiven?

Rahat loppuivat, pilvenpiirtäjä jäi kesken. Olen rakentanut pilvilinnoja koko ikäni, mutta vain murto-osa niistä on toteutunut. Ideaparki niminen ilmiö on kadonnut otsikoista kokonaan, vaikka se oli viime kevään tärkein palveluiden kehittämisen uutinen ja Kehittyvien Maakuntien Suomi kärkihanki. Suomi-Soffa pelastaa Suomen, kun vanha teollisuus kaatuu alta pois.

Ääni median kellossa on muuttunut. Luin viikonlopun aikana vanhoja uutisia, joissa kerrottiin, että oululainen ”Elektrobit aloittaa yt-neuvottelut 170 työntekijän vähentämiseksi ja jatkaa tehostusohjelmaa. Tästä aiheutuvat kertakulut painavat toisen vuosipuoliskon tappion alkuvuotta suuremmaksi. Osake laski viisi prosenttia 0,38 euroon”.

Elektrobitillä on ollut uskoa tulevaisuuteen ja kaiken lisäksi miljoonien edestä rahaa kassasta. Oman älypuhelimen rakentaminen ei onnistunut, mutta yrityksellä on vielä pari vuotta aikaa. Hallituksessa tehdään järjestelyjä. Uusi hallituksen puheenjohtaja astuu kohta remmiin, mutta mistä löytyy kestävälle tuotekehitykselle kovaa maata jalkojen alle.

Elektroniikan tuottaminen autoteollisuudelle [Elektrobit] tuntuu juuri nyt hyvin vanhakantaiselta. Toisaalta, autoja kulkee vielä maanteillä parinkymmenen vuoden kuluttua. Elektrobit on tavoitellut kuuta taivaalta, mutta kosketusetäisyyteen firma ei vielä ole päässyt. Kunnianhimoiset tuotekehitysprojektit ovat syöneet ”varakkaan” firman kassaa kohtuuttomasti, mutta viimeistä sanaa ei vielä ole lausuttu.

Toivoisin, että taivaanrannan maalarit onnistuisivat. Nokian tulevaisuus näytti perin synkältä 90-luvun alussa. Kaiken synkkyyden ja lumimyräkän keskellä ehkä sittenkin luodana tulevaisuuden Suomea. Pakko on uskoa innovaatioihin!

Citygroup kuilun partaalla

Nokian arvosta on sulanut 55 miljardia euroa tai dollaria. Vaihtokursseilla on enää ole suurta väliä. Luvut ovat mahdottoman suuria. Citigroup vähentää henkilökuntaa minkä ehtii.

Keskiviikkona Citigroup kertoi, että aikoo leikata konsernista vielä noin 50 000 työpaikkaa, kun se aiemmin tänä vuonna on antanut lähtöpassit jo noin 23 000 työntekijälleen. Pankin palvelukseen jäisi uusien vähennysten jälkeen maailmanlaajuisesti enää 300 000 henkeä, kertoi Kauuppalehti.

Citygroup työllistää numeroiden valossa maailmanlaajuisesti puolet helsinkiläisistä. Jos tämä kaatuu, GM, Ford ja Chrysler panevat lapun luukulle, silloin peli muuttuu maailman mittakaavassa tosi kovaksi.

Vientiriippuvainen Suomi on kaiken tämän valossa uudessa tilanteessa. Meidän on varauduttava mittaviin rakennemuutoksiin. Vielä ”kaikki on hyvin”, mutta nyt on pakko pohtia, miten tämä kaikki heijastuu Suomeen.

Emme elä saarella, vaikka olemmekin syrjässä. Alan tässä toivoa öljyn hinnan nousua, että edes Venäjän talous pysyisi lähialueella pystyssä.

Hulluja mietin, tiedän sen, mutta deflaatio syö maailmantaloutta sisältäpäin. Japanilaiset ovat yrittäneet korjata omia ongelmia 18 vuotta. Kauanko tässä menee?

Talous on kuin linnanmäen vuoristorata

Talous on kuin linnanmäen vuoristorata Pitäkää kiinne villakoirasta, koska Jorma Ollilankaan mielestä ”emme pääse kuin koira talouskriisin veräjästä”. Harmi, Tuurin hevosenkenkä valittiin hiljattain maailman kolmanneksi rumimmaksi matkailukohteeksi. Jospa meillä olisi lisävalttina veräjä, josta päästelisimme pysty- ja villakoiria.

Kuvitelkaa veräjää, josta ”me pääsemme” (valittu kansa), mutta lama jää ulkopuolelle. Siinä olisin Sammon kaltainen innovaatio. Nyt vain kaikki suomalaiset veräjiä rakentamaan, ehkä TEM, Sitra, Maailmanpankki, Euroopan investointipankki, TE-keskus ja paikallinen osuuspankki antavat lainaa lamaveräjän rakentajille.

Muuten olen sitä mieltä, että jos GM menee nurin, silloin Helkama-pyörän kotimaan valmistukseen kannattaa sijoittaa. Ehkä linja-autokyyti kelpaa kohta citymaastureista luopuville. Kutteri-linja-autokorien valmistaja toimi maassamme joskus. Siihen voisimme armeijan aikaisia säästöjä sijoittaa.

Auto oli Amerikan ja vapaan markkinatalouden symboli. Jos GM, Chrysler ja Ford kupsahtavat, silloin tilalle on keksittävä jotain muuta. Onko iPhone tulevaisuuden ”kulkuväline”? Silläkö Amerikkalaiset surffaa ja Googlaa? Kohtaloksemme jää Nokian pienemmät näytöt mutta Query-näppäimet 140 merkin kirjoittamiseen (tuo Q-nimi meni varmasti väärin, mutta en tarkista).

Emmekö enää lennä Pattayjalle, Kaukoitään ja Bahamalle, kun ilmastonmuutos tuo meille kotimaista aurinkoa ja tsunamia riittävästi? Tapahtuuko tämän finanssi-, rahoitus-, reaalitalouden, tuotantotalouden jne. kriisin aikana sellainen käänne, joka vähentää teräksen, nikkelin, kuparin ja alumiinin tarvetta?

Siirrymmekö kymmenessä vuodessa post-yksityisautoilun aikakauteen? Onko näin hurja muutos mahdollinen? Paljonko silloin säästyy bensaa, naftaa, öljyä ja dieseliä? Menevätkö Fortumin ja Nesteen ansaintalogiikat uusiksi? Autoilua on ollut sata vuotta, mutta junalla pääsee ja linja-autossa on tunnelmaa.

Hyvänen aika, mitä minä kirjoittelen! Tällä menollahan maailmankirjat menevät täysin sekaisin ja sitten syytätte minua. Päästin paholaisen Internetiin ja kohta se vie koko perinteisen teollisuuden helvetin kuuseen.

Säästäkää minut oikeassa olemisen tuskalta. Kiireesti vain lähipankkiin autolainaa hakemaan; kuluttakaa ja ajelkaa vimmatusti maailmanlopun torjumiseksi.

Tämä on vain pahaa unta, kohta kaikki palaa entiselleen ja kirjoittelemme taas kauhukertomuksia ilmastonmuutoksesta.

Auto on pyhä lehmä! Jos maailma lakkaa autoistumasta, silloin kaatuu moni vienti- ja tuontifirma.

Ihmiset myyvät tavaroitaan käteistä saadakseen

Halvan ja helpon lainarahan aikana ihmiset ostivat meillä ja muualla tavaroita, joita nyt vuorostaan myydään kuin viimeistä päivää käteisrahan saamiseksi. Islannissa hienoja autoja kaupataan nollahintaan. Lisäksi myyjät antavat useita tuhansia euroja käsirahaa ostajille, jotka ottavat kantaakseen jäljellä olevat lainaerät.

Amerikan tavarataivaassa yksityiset ihmiset eivät enää mene kirpputoreille vaan he perustavat kodistaan kauppatalon, josta myydään telkkareita, stereoita, kitaroita, flyygeleitä, tietokoneita, autoja, koneita, apuvälineitä ja laitteita, joita he eivät ehkä ole koskaan tarvinneet, mutta käteispulan takia velkavivulla hankitut tavarat joudutaan myymään pikaisesti.

Vanhan ja vähän käytetyn tavaran kauppa jarruttaa muun muassa automyyntiä. Suomessakin on merkkejä vastaavasta. Autoliikkeillä on tonneittain autoja, joilla on ajettu sadoista muutamiin tuhansiin kilometreihin. Leasing-sopimuksia puretaan, ihmiset joutuvat palauttamaan velalla ostamiaan autoja.

Kohta meilläkin saa kaikkea mahdollista entistä halvemmalla. Käteinen on yksityisillä ja yrityksillä entistä tärkeämpi niukkuushyödyke.
Kiinteistöpuolella liipaisimella ovat kymmenet tuhannet ensiasunnon ostajat, joilla velkataakkaa on yli varttimiljoonan. Lyhennysyhtälön kasassa pitäminen käy mahdottomaksi, jos toinen tai molemmat joutuvat työttömiksi.

Back to 90’s kauhuskenaariolta välttyvät ne, joilla on vakaa ja varma työpaikka. Ne joilla on täpäkkää takataskussa voivat ilmeisesti kohta valita, Ideaparkin tai muun tavarataivaan sijasta, yksityisten ihmisten muodostamat kaupptalot, joista rittää edullisia kestokulutushyödykkeitä ekosysteemin yläpäässä surffaaville.

Elämä on! opasti mainos. Mainokset eivä valehtele.

Apinaenglanti, viina ja julkinen tila

Ms. Lenita Airisto antoi uusimmalla apinaenglanti-lausunnollaan tahtomattaan tukensa Junttiklbuille. Hän on hiljattain kommentoinut apinaenglantia puhuvia, viinaan meneviä virkamiehiä, jotka eivät osaa käyttäytyä julkisissa tilanteissa. Junttiklubin tehtävänä on puolustaa juurevia suomalaisia tapoja ja huolehtia hyväntahtoisten vastavirtaa soutavien junttien säilymistä kaiken pintasivistyksen paineessa (vertaa terveysterrorismin voittokulkuun).

Ministeri Stefan Wallinin poliittinen apuri tarrasi taannoin julkisessa tilaisuudessa takaapäin erästä rouvaa tisseistä ja tästä on revennyt kiivas keskustelu ankkalammikossa. Svenska Folkabatteriet johtopaikoille ei ehkä tulevaisuudessa päästetä maalaistaustaisia, viinaan meneviä isäntämiehiä, joilla tasa-arvon perusasiat ovat yhtä tuntemattomia kuin veitsen ja haarukan käyttö rapuillallisilla. Junttien työsuojelua kaivataan. Ripaus sivistystä ei ole pahasta, mutta pojat on poikia ymmärrystäkin tarvitaan.

Lenitan vuosikymmenien takainen arvio tennissukkiin pukeutuneista suomalaisista vientimiehistä on iskostunut kaikkien mieleen.

Mutta hänen tuoreinta apinaenglanti-kommenttia ei ole purematta nielty. Jopa kielitieteilijät ovat moittineet Lenitaa epäasiallisesta rinnastuksesta. Kyllä kieliä saa puhua omalla murteella.

Apinoiden planeetalla small-talk on tarpeen. Hyvä kun puhetta tulee edes murtaen, mutta eihän duunissa tarvitse jurrissa olla ja tissien puristelua voi tietenkin harrastaa kotipiirissä ’mamman’ kanssa.

Mitä mieltä olette?