MeeGo ei mene metsään, uskoo Nokia

june29_2010 080 Suomen vienti kasvoi huhtikuussa ensi kertaa puoleentoista vuoteen, kertoo tuore Hesari. TiVi tietää puolestaan, että Nokian ja Intelin yhteinen MeeGo saattaa kehittyä lähivuosina vastavoimaksi Applen ja Googlen käyttöjärjestelmille.

Toivotaan, ettei MeeGo tarkoita “Me too”.

Tuloksia pääsemme arvailemaan aikaisintaan vuoden kuluttua. Uuden alustan luominen ei käy käden käänteessä. On houkuteltava softan kehittäjiä, jotka uskovat Nokian MeeGo:n tulevaisuuteen.

Nokian johtajat yrittävät valaa uskoa firman uuteen tulemiseen älypuhelimissa. Heidän mielestä Nokian älypuhelinmarkkinaosuus on edelleen neljäkymmentä prosenttia. Amerikkalaisten mielestä mobiilijättimme ei ole älyluuribisneksessä ollenkaan. 

Nokia on vihdoinkin tehnyt selkeän MeeGo-linjauksen, mutta Symbian jää edelleen pitkäksi aikaa peruspuhelinten käyttöjärjestelmäksi.

Huhtikuussa 2010 viennin arvo nousi yli 4,3 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa seitsemän prosentin kasvua viime vuoden huhtikuusta.  Hesarin mukaan kasvu on pitkälti metsäteollisuuden ansiota. Sen vienti kasvoi huhtikuussa 36 prosenttia.

Sellun vienti lähes kolminkertaistui ja mekaanisen metsäteollisuuden vienti lähes puolitoistakertaistui. Paperiteollisuuden vienti kasvoi neljänneksen. Ruotsi oli huhtikuussa edelliskuukausien tavoin Suomen tärkein vientimaa. Kakkosena oli Saksa.

Onko Nokian vuoro näyttää vahvaa kasvua vuoden kuluttua? Älypuhelinten valmistus on keskitetty Saloon ja viennin kasvun pitäisi heijastua tehtaan toimintaan. Ehkä siellä viritetään uusia tuotantolinjoja?

Pelastaako Meego Nokian?

june21_2010_nokia_030Nokia on huonojen uutisten myötä aktivoitunut. Eilen oli puhetta Meegosta N-sarjan puhelimiin. N8 jää viimeiseksi N-sarjan symbianiksi. Se tie on ilmeisesti kuljettu loppuun. Tänään uutisoitiin, että Nokia muuttuu ohjelmistotaloksi, joka valmistaa kännyköitä.

Hardware-painotusta tyrkätään taaksepäin. MeeGoo nousee älykännyköiden käyttöjärjestelmäksi. N8 saa toimi väliaikaisena torjuntahävittäjänä. Mutta kohta on pakko saada näkyvää ja iskukykyistä aikaiseksi.  Osakkeenomistajat ovat hermona.

Onko Noksulle etua siitä, että se tulee kärjen perässä älykännymarkkinoille? Pystyykö se kuromaan umpeen edeltäjiensä etumatkaa? Google ehti iPhonen jälkeen kehittämään Androidin näennäisesti tyhjästä suhteellisen pienessä ajassa?

Onko niin, ettei käyttöjärjestelmät ole niin maagisen monimutkaisia että peliin ehtii mukaan myöhemminkin? Tämä tietää toisaalta sitä, että älykännyköiden ja -tablettien kärkikaartiin tulee muitakin toimijoita. Olisi kiinnostavaa keskustella käyttöliittymien radikaaleista uudistamisesta.

Nythän useimmat sovellukset toimivat parhaiten, jos käyttäjä istuu liimattuna tuolissaan ja käyttää käsiään. Puhe- ja muut ohjaukset tukisivat esimerkiksi sellaisia toimijoita, joiden kädet ovat täynnä muuta työtä.

– käsityöläiset

– auton- ja koneiden kuljettajat

– parturit ja kampaajat

– rakennusmiehet ja –naiset

– siivoojat ja remonttireiskat

Sosiaalisen median yhteiskunnalliset vaikutukset voisivat parantua, jos käytettävyyttä ja laitteiden komentelua laajennettaisiin nykyisestä. Jotain pientä liikettä tähän suuntaan on olemassa, mutta historian painolasti pakottaa kädelliseen 10-sormijärjestelmätoimintaan. Lapiota ja talikkoa käytetään monipuolisemmin.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen kansalaisille

june20_2010 031Tietoyhteiskunnan mystifiointiin ja vision sotkemiseen on uhrattu paljon varoja. Valtiontalouden tarkastusvirasto on moittinut riski- ja tukirahoittajia varojen väärinkäytöstä. Miksi ratkaisuja on lähdetty etsimään maailman ääristä ja risteilylaivojen kosteista seminaareista?

Pitäisikö julistaa löytöpalkkio sille / niille, joka / jotka löytää(vät) suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen punaisen langan uudestaan? Arjen tietoyhteiskuntaa voisimme edistää mm siten, että jokaiseen suomalaiseen kahvilaan tulee WiFi-yhteys ja töpseleitä pattereiden lataamiseen.

Kustannusten piettämiseksi kuluttajat maksavat lahjoittamalla euron tai muutaman kolikon erilliseen WiFi-kassaan (vrt. työpaikan kahvikassa tms.). Pienten parannusten tekemiseen INSTANTRAHOITUS (micro financing) sopii laajemminkin.

Suuria linjoja maalataan niin isoilla pensseleillä, ettei niistä jää muuta kuin harmaata lankkuaitaa. Joku fiksu TED-puhuja esitti kivassa puheessaan THE MINISTERY OF DETAILS perustamista ja firmoihin CED = chief executive of details. Pienten asioiden #mikroduuni on parasta #Toimeksi yhteiskuntakehitystä.

Työnjakoa ja -vastuunkantoa jakamalla pääsemme ehkä pidemmälle kuin suurisuuntaisilla julistuksilla. Avoimuuskin on vietävä sinne, missä kansalaiset toimivat: arkeen.

Arjen tietoyhteiskuntaan voimme soveltaa suomalaista talkooperinnettä. Motivoidaan joukot houkutellaan mukaan. Siihen ei moni maa maailmassa kykene (digilukutaito ja sisältöosaamista kaikille).

Nokia tarvitsee ylispesifikaattorin, softa- ja palveluosaajia

03022010165Nokian ongelmat eivät ratkea, vaikka firma vaihtaisi johtajia yhtä usein kuin suomalainen mies kalsareitaan. Yritys tarvitse uutta softaosaamista.  Kännykkäjätin softaa tuottavat alihankkijat ovat Symbian-koodareita, jotka tekevät mitä käsketään tai tilataan.

Ei viulunsoittajasta tulee hyvää pianistia hetkessä, joten Symbian-puolelta ei löydy ratkaisua. Nokia on juuttunut Symbian suohon ja sen on pakko jatkaa sillä linjalla, koska muuten kaatuu koko firman fundamentti. Nokian on pakko soitta humppaa, kun kilpailijat ovat siirtynyt Rock-and-Rolliin.

Käyttöjärjestelmän uusimisen lisäksi Nokia tarvitsee toimivan OVI-palvelualustan ja siinäkin se läähättää vuosia Applen perässä. Copy-paste ei tuo onnea ja menestystä, on luotava uniikkia ja uutta. Innovaatiojunasta olisi nyt apua.

Nokia oli hyvä insinööritalo. Se hallitsee edelleen tuotannon ja logistiikan. Brändi toimii yhä Afrikassa ja kehitysmaissa. Eihän siinä mitään pahaa ole. Coca-Colallakin on vahva asema maailman köyhimmissäkin maissa. Nokia levittää Connecting People sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Mutta miten firma oppii tuottamaan yllätyksiä, elämyksiä ja Wau-tuotteita? Siihen ei päästä pelkällä insinööritaidolla, vaikka sitäkin tarvitaan.

Applen CEO Steve Jobs on College Dropout, jolla ei ole loppututkintoa, mutta on silti muodollisesti pätevä johtamaan maailman arvokkainta teknologiayritystä. Mediamoguli Rupert Murdochin mielestä Jobs on maailman paras toimitusjohtaja.

Bill Gates jätti opintonsa kesken, mutta Microsoft keikkuu teknologiayritysten kakkosena. Teknologiayrityksen johtaminen on muuttunut taiteeksi ja tarinankerronnaksi. Insinööriosaaminen astuu kuvaan vasta, kun tiedetään mitä pitää tehdä.

iPhone ja iPad killeriä ei enää kannata tavoitella, koska mitä hyötyä on kvartaalitaloudessa siitä, että joku perässähiihtäjä yrittää seminaareissa ja lehdistötilaisuuksissa uhota, että muutaman vuoden kuluttua mekin pääsemme vuoteen 2007.

Nokian on pakko keksiä jotain aivan uutta. Minä myös-tuotteilla se ei nouse koskaan nykyahdingostaan.

THINK!

I was thinking about what Nokia should do. The company’s first problem isn’t management, it’s about surprise modeling. The time of logical thinking in programming is over or the logic has to be hidden and embedded. Instead a programming team has to learn to think about levels of experience:

  • user interface
  • the feel of the thing and function
  • smooth flow of information, pics, videos
  • excitement as a driving force to add new features
  • practical gadgets like intelligent phones have to be designed as toys
  • we want a world where we can become kids again and start playing
  • enterprise, business and industrial is 20 th century
  • I think that the apps age is also over and we move towards open interaction

These are a few things that came to my mind from this thread.

Nokian uudistaminen on valtava urakka

23022010685_n8 Nokian saneeraaminen iskukuntoon on jumalaton urakka. Muutoksia on pakko tehdä useilla rintamilla. Tuotevalikoiman karsiminen on hurja projekti. Symbianin siivittäminen älypuhelinalustaksi voi osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi. Käyttöjärjestelmän vaihtamista vasta harjoitellaan.

Verkkoliiketoiminnassa on valtavasti väkeä. Nokiasta on kehittynyt monialayritys, jonka ainut uutinen on suuruus. OVI-palvelu nitisee ja natisee.

Melkein kaikki, mihin Nokia on viime vuosina ryhtynyt on mennyt pieleen tai jäänyt puolivalmiiksi. Pitäisikö firma pilkkoa pienempiin osiin, että innovointi lähtisi uudelleen käyntiin?

Mistä löytyy johtaja, joka ehtii romuttaa vanhaa, tehdä tulosta vanhanaikaisella tuotepaletilla, kehittää iskukykyistä käyttöjärjestelmää tulevaisuuden verkkopuhelimiin, innovoida taskuun ja polevelle sopivia tietokoneita. Lisäksi pitäisi tehdä megadiilejä medioiden ja operaattoreiden kanssa.

Näitten hurjien muutosten pitäsi tapahtua samalla, kun muut ovat jo kierroksen tai pari edellä. Joku tiikerihyppy olisi nyt paikallaan. Löytyykö miljoonalaatikosta, joku projekti, joka auttasi suuren harppauksen tekemiseen? Vai tuleeko Nokiasta taskukameroiden valmistaja?