Finland Eurooppalaisena Innovaattorina

Suomi on maailman neljänneksi kehittynein tietoyhteiskunta

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) arvioi jälleen eri maiden ICT-valmiuksia Networked Readiness Indexin (NRI) avulla. Suomi paransi sijoitustaan yhdellä sijalla: tänä vuonna olimme vertailun neljäs maa kun viime vuonna olimme viidennellä sijalla. Listan neljä ensimmäistä maata ovat:

  1. Tanska
  2. Ruotsi
  3. Singapore
  4. Suomi-Finland

Vanhasen ykköshallitus halusi vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja käynnisti vuonna 2003 poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman. Neljän aktiivisen vuoden jälkeen tietoyhteiskuntaohjelman toimisto haluaa kiittää sitä intoa, aktiivisuutta ja sitoutumista, mitä eri sidosryhmät ovat ohjelman aikana osoittaneet.

Suvi Lindén hallitsee golfin ja johtaa tietoyhteiskuntastrategian toteutusta

Hallitus päätti neuvottelussaan torstaina 26. huhtikuuta asettaa seitsemän ministerityöryhmää sekä politiikkaohjelmien ministeriryhmät. Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteutusta johtavan neuvottelukunnan puheenjohtajaksi nimettiin ministeri Suvi Lindén.

Uusia mobiilipalveluja multimediapuhelinten käytön monipuolistamiseksi

Meillä on mahdollisuuksia uusien mobiilipalvelujen kehittäjiksi. Mediajulkisuuden perusteella tuntuu kuin mobiilikehityksen johtajuus olisi siirtynyt Japaniin, Kaakkois-Aasiaan ja USA:n länsirannikolle. Liikevaihdolla ja määrillä mitattuna Nokia on edelleen maailmanluokan jättiläinen mobiililaitteiden ja –ratkaisujen valmistajana. Meillä tapahtuu pinnan alla näkymätöntä organisoitumista.

Yksilöt ja yhteisöt innovoivat uusia ratkaisuja

Uusia mobiilipalveluja innovoidaan. Suurten toimijoiden lisäksi, tulemme näkemään myös yksilöiden ja pienten yhteisöjen synnyttämiä mobiiliuudistuksia (Vertaa IRC Galleria, Habbo, Igglog Internet / Social Media / Web 2.0 puolella). Mobiili-innovaatiot tulevat pienellä viiveellä. Merkkejä jäiden lähdöstä on näköpiirissä. Meillä tapahtuu myös uudistusta riskirahoituspuolella. Pankeilla on rahaa, tarvitaan vain kasvuhakuisia yrittäjiä. Sitra ja Tekes kehittävät omia palvelujaan. Suomi muuttuu innostavaksi ja iskukykyiseksi. Asemamme Euroopan johtavana innovaattorina tunnustetaan.

Yksilöt innovoivat ja kehittävät palveluja

Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toimeenpano sisältyy tuoreeseen Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Tietoyhteiskuntaneuvoston manttelinperijänä jatkaa ministerivetoinen tietoyhteiskunta-asioiden neuvottelukunta. Alla olevat strategian painopistealueet ovat vahvasti mukana hallitusohjelman painotuksissa

  1. osaavat ja oppivat yksilöt ja työyhteisöt,
  2. innovaatiojärjestelmän uudistaminen sekä
  3. Suomen uudistaminen palveluyhteiskunnaksi

Telkkarin katselu > Ihmisen työaika

KATSELUUN ENEMMÄN KUIN TYÖNTEKOON

Keskiverto amerikkalainen katselee telkkaria neljä tuntia vuorokaudessa. Tämä vastaa kahden pitkän elokuvan katsomista joka ikinen päivä. Elämän aikainen TV:n katseluaika on 116 800 tuntia verrattuna 98 000 tuntia työn tekoa varten. Televisio syö enemmän aikaa kuin elämän aikainen työpanoksemme. Nämä luvut mittaavat kohtuullisen hyvin myös suomalaista todellisuutta; telkkarin katselua ja työntekoon käytettyä aikaa.

En ihmettele mainostajien kiinnostusta televisiota kohtaan. Ihmiset katsovat sitä ’työkseen’. Voin tässä elvistellä vähäisellä television katselulla. Meillä on telkkari vain Sotkamossa, jossa vietämme neljänneksen (kvartaalin) vuodesta, mutta Loviisassa keskitymme työn tekemiseen. Radio, Internet ja printtimedia täyttävät arkiset tietotarpeemme.

TELKKARIRIIPPUVUUDEN LUVUT YLLÄTTIVÄT

Telkkaririippuvuutemme selittyy tietenkin sillä, että aloitamme aikaisemmin, nuorempina, ja töihin menemme vasta pitkän koulutusjakson jälkeen. Telkkarin katselu jatkuu viimeiseen hengen vetoon asti; työtä tehdään nelisenkymmentä vuotta. Käytettyjen TV-tuntien määrä työmäärään verrattuna yllätti minut. ”Töllötin” on oiva nimi laitteellee, joka on nykymuotoisena YLE:n pääjohtaja Michael Jungnerin taannoisen lausunnon mukaan siirtymässä historiaan. Digitaalisuuskaan ei pelasta telkkaria? Nuoret eivät enää siitä piittaa. Tilalle tulee uusia ajan tappamisen välineitä (kännykät, ipod, mp3, internet jne.).

Ajankäyttömme uudelleen organisoituminen kiinnostaa tietenkin mainostajia ja poliitikkoja. Ranskan vaalit kertovat edelleen medioiden keskeisestä roolista kamppailussa. Sarkozy voi voittaessaan kiitellä hyviä suhteitaan media-alan johtajiin. Royal kamppailee ruohonjuuritason menetelmiä hyödyntäen (sissimarkkinointi, mielenosoitukset ja julkisuustempaukset).

MITEN SUOMESSA?

Finnpanel on suomalainen sähköisiä medioita tutkivat yksikkö. ”Suomessa on tutkittu television katselua jo vuodesta 1960 lähtien. Tuolloin tutkimukseen valitut henkilöt pitivät päiväkirjaa siitä, mitä ohjelmaa kuka kulloinkin katsoi. Päiväkirjamerkinnät tehtiin viidentoista minuutin jaksoissa. Vuonna 1987 television katselun mittaamisessa otettiin käyttöön TV-mittari, jolloin tutkimukseen osallistuvien talouksien television katselua siirryttiin mittaamaan elektronisesti sekunti sekunnilta.”

KOLME TUNTIA JA YHDEKSÄNTOISTA MINUUTTIA

Finnpanel lehdistötiedote julkaisuvapaa: 8.4.2002. ”Television katseluun käytetty aika on kasvussa. Television katselu on lisääntynyt 9 minuuttia eli noin 5 % keskimääräisenä päivänä tammi – maaliskuun aikana verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Eniten Tv:n katselu on lisääntynyt ikäryhmissä 15–24 v. sekä 35–44 vuoden ikäiset. 10 vuotta täyttänyt henkilö käytti tammi-maaliskuussa 2002 television katseluun keskimäärin 3 tuntia ja 19 minuuttia päivässä.

Amerikkalaiset tekevät pidempää työpäivää. Suomessa työuupumus on ahkerasti esillä medioissa. Pitäisikö huomion siirtyä telkkariuupumukseen? Informaatioähkystä puhuttiin Internetin alkuaikoina, nyt kun ihmiset ovat verkossa aamusta iltaan, tämä puhe on vaimentunut. Selittyykö sillä, että mainostajat ovat oivaltaneet, missä ihmiset viettävät aikansa ja valmistautuvat uudenlaiseen kampanjointiin. Saas nähdä. Hauskaa vappua!

Tuulimyllyistä ja Ydinvoimasta Loviisassa

LOVIISAN HARJU

Kiipesimme eilen Loviisan harjulle ihailemaan allemme levittäytyvää idyllistä, vihertävään kaapuun pukeutuvaa, kohta neljän ydinvoimalan / -reaktorin kotiseuduksi hakeutuvaa kaupunkia. Jokaisella kolikolla on toinen puoli. Svartholman linnoituksen läheisyydessä, Fortumin kaksi nykyistä ydinmyllyä jauhavat sähköä yritysten ja yksilöiden tarpeisiin. Ydinjätteet upotetaan kallioperään, jätteiden käsittely on edelleen ratkaisematon ongelma. Tarjoamme tuleville sukupolville haasteen, saas nähdä miten käy? Ehkä niistä tehdään matkamuistoja jonain päivänä; tiedä häntä.

PUOLESTA JA VASTAAN

En kuulu ydinvoiman vastustajiin, kuuntelen mielenkiinnolla jopa maailmanlopulla pelottelevia.We only live twice! Ydinvoimasta sietää keskustella, potentiaalisia ongelmia ei kannata siivota maton alle. Hiljainen hyssyttely ei palvele ketään.

Mitä sanoo Wikipedia? ”Ydinvoimaa käytetään hyvin vaihtelevissa käyttötarkoituksissa voimalaitoksista sukellusveneisiin ja satelliiteista majakoihin. Ydinpolttoaineen suuri energiasisältö mahdollistaa toisaalta suurten energiamäärien tuottamisen pienillä materiaalivirroilla ja toisaalta sallii pitkäkestoisen energiantuotannon ilman tarvetta lisätä polttoainetta.”

TUULIMYLLY

Loviisan harjulla on neljä merkittävää nähtävyyttä: luonto, satavuotias tuulimylly (upea laitos), nuijan muotoinen vesitorni (ruma betonimöhkäle) ja Kukkustein näköalatorni (Belle epoque). Pidän harjun hienosta hongikosta, tunnelmasta. Kävelemme täällä usein, mutta liikkua pitäisi vieläkin enemmän.

Minulle luettiin illalla tarinaa kirjasta, miksi ranskattaret ovat niin hoikkia? Ranskalaiset liikkuvat paljon, nimenomaan kävelemällä. Yllättävää. Verrattiin amerikkalaisiin, jotka liikkuessaan kävelevät vain 10 %. Ranskalaiset kolme kertaa enemmän. Se selittänee ranskattarien solakkuuden? Tämä liittyy pyrkyyn lisätä henkilökohtaista energiakulutusta. Kesällä tulee liikuttua enemmän.

RANSKA TOINEN KOTIMAA

Ranska oli meille pitkään toinen kotimaa. ”Ydinvoimaa pidetään useissa maissa jatkuvaan, mittakaavaltaan suureen sähkönkulutukseen sopivana energiamuotona. Esimerkiksi maailman ydinvoimajohtajamaa Ranska tuottaa 78 % kaikesta sähköstään ydinvoimalla”, kertoo Wikipedia.

PARIISI

Viimeeksi, Pariisissa ollessamme kävelemme 5 – 10 kilometriä päivässä. Kävellen metroon, keskustan tavaratalot, metroasemien sisäiset siirtymät, Champs Elysé, Louvre, Eiffelin upeassa puistossa. Aina paljon jalkasin liikkeellä. Eiffel-torniin emme ole koskaan kiivenneet jalan, mutta kaikissa Pariisin vanhoissa taloissa ei ole hissejä. Viimeksi vuokrasimme upean kiinteistön talosta, jossa hissi oli liian ahdas kahdelle hengelle. Kävelimme portaat ylös ja alas monta kertaa päivässä; kuudenteen kerrokseen. Ehkä kirja oli oikeassa. Mitä Kone sanoo tästä?

VIIDETTÄSATAA YDINVOIMALAA

31. joulukuuta 2005 maailmassa oli yhteensä 443 sähkövoiman tuotantoon käytettävää ydinreaktoria kaikkiaan 31 eri maassa”, jatkaa Wikipedia. Suomen osuus on vielä vähäinen. Kuudetta laitosta rakennetaan, E-ON osti Loviisasta 250 hehtaarin maa-alueen ydinvoimalan rakentamista varten. Fortumin hallinnassa on kaksi reaktoria, jotka sijaitsevat Loviisan edustalla, Hästholmenin saarella.

SUOMESSA KOHTA KUUSI LAITOSTA

Tällä hetkellä Suomessa on neljä kaupallista ydinreaktoria. Vuonna 2005 ne tuottivat 26,3 % Suomessa käytetystä sähköstä (Energiateollisuus, Energiavuosi 2005). Suomessa ydinvoiman käyttöaste on tyypillisesti ollut yli 90 %. Lisäksi Espoon Otaniemessä on pieni Triga-tutkimusreaktori. Viidettä kaupallista reaktoria rakennetaan Olkiluodossa. Loviisaan on tällä kertaa tarjolla kahden erillisen yhtiön reaktorit. Saksalaisten omistaman E-ON’in ideana on ilmeisesti rahdata sähköä merikaapelin kautta Loviisasta Saksaan. Ruotsissa on kymmenen ydinvoimalaa.

TAVARATALOT PURURADOIKSI

Tajusin jotain tavarataloista. Nykyaikaiset hehtaarihallit palvelevat kävelevää ihmistä. Kirjoitin päivänä muutamana ”Kauppakeskuksista ja Kiinteistöistä” ja tajusin vasta äsken, että niitähän voi Suomessa käyttää ostamisen lisäksi myös pururatoina. Kävellään ranskalaisten tavoin isoissa ostoskeskuksissa ja kulutamme ylimääräisen energian, joka syntyy tietokoneen ääressä jatkuvasti istuville. Kaikillahan ei ole käytössä Loviisan komeaa harjua. Ylös, ulos ja lenkille.

Cybermilitantit Ranskan Vaaleissa

« Les Cybermilitants sont les grandes gagnantes de cette présidentielle », kirjoittaa Le Monde 24 Avril 2007.

LE TERRAIN POLITIQUE VIRTUEL

Ranskan presidenttivaaleissa blogiavaruudessa seikkailevat, suutaan soittavat ruohonjuurijournalistit, cyber-kommentaattorit, vastaan ja puolesta kirjoittavat ovat nousseet merkittävään asemaan kampanjoinnissa. ”Militantit bloggaajat” ovat hankkineet itselleen paljon näkyvyyttä ja lukijoita. Monet politiikkaa aikaisemmin passiivisesti sivusta seuranneet ovat löytäneet itselleen kanavan itsensä ilmaisemiseksi.

L’ ACTION POLITIQUE SUR INTERNET

Ranskalaisten vaaleja pidetään myös demokratian voittona. Edellisellä kerralla Le Pen pääsi yllättämään, pudottamalla sosialistien professori-puoluejohtaja Jospinin toiselta kierrokselta, laimean vaali-innon ja matalan äänestysaktiivisuuden takia. Chirac valittiin, tuloksena jähmettynyt Ranska, joka ei löytänyt suuntaansa. Tällä kertaa puolueet ovat onnistuneet aktivoimaan äänestäjiäään ennen näkemättömään taistoon. Toisen kierroksen kiivain vaihe alkaa ensi viikolla.

LE TEMPS POLITIQUE ET MÉDIATIQUE

Ratkaiseva toinen kierros kertoo, nouseeko valtaan äärioikeiston sanankäyttöä myötäilevä, räyhääjän maineen hankkinut, ministeritoveriaan turpaan vetävä Sarkozy – tai eliittikoulun kasvatti, naiselliseen viehätysvoimaansa vetoava, ulkopoliittisesti kokematon, mutta sosialistien 35 tunnin perinnettä jatkava Royal. Ranskalaiset toivovat muutoksen tekijää. Miltä suunnalta muutoksen tuulet puhaltavat? Veikataan, että oikeisto vetää tälläkin kertaa pidemmän korren. Mitterandin pitkä valtakausi on menneisyyttä. Hän vastusti kulisseissa Berliinin muurin murtumista, koska pelkäsi Saksan nousevan EU:n ykkösvaltioksi, ei vaan taloudellisesti, mutta myös politiikan raskaansarjan vaikuttajana. Näin on käynyt. Ranska ei enää ole entisensä.

LA PAROLE DE MILITANTS DE FAMILLIES POLTIQUES DIFFÉRENTES

Cybermilitantit ovat tuoneet vaalikeskusteluun uuden ulottuvuuden. Ahkerasti kirjoittava, monilukuinen bloggareiden armeijakunta ruotiin kampanjatoimistojen puulta maistuvia viestejä, ruotivat ja purkavat perinteisen median kryptisiä vaalitarinoita.

L’AUTRE CAMPAGNE

Blogospheren agit-prop ryhmittymiä löytyy nyt puoluekentän molemmilta laidoilta; aikaisemmin aktivistien ylivoima oli vasemmalla laidalla, mutta suurta suuta pitelivät myös Le Pen’in kannattajat. Meidapeli jatkuu. Ségolène Royal ja François Bayrou eivät keskustele lauantaina televisiossa. Puhutaan kulissien takaisesta painostuksesta. Sarkozyn tukijat haluavat vastaavan määrän media-aikaa.

Ei pääse Sarkozy’kään vähällä. Kovasanaista, maahahnmuuttajia roskaväeksi kutsuva Sarkozyta moititaan median rakentamaksi kuplaksi, joka valtaan päästyään ei takaa hyvää Ranskalle. Onneksi emme ole äänestämässä, emmekä näe kuplan puhkeamista.
LA BLOGOSPHÈRE MILITANTE

Tämä ruutujen ja hiirien vallankumous näkyy ja kuuluu (webcast ja podcast) Ranskassa. Suomalainen vaalibloggaaminen jäi meillä viime kuussa laimeaksi ja kokeilevaksi. Enteitä blogien tulosta saatiin jo viime vuonna presidenttivaalien aikana. Näkyvin hyödyntäjä oli melkein-presidentti, Sauli Niinistö. Ranskan älyköille Sarkozyn mahdollinen valinta ei ole mieleen. Royalen nähdään jatkavan soisalistien vanhaa linjaa, mikään ei muutu, Ranska ajatuu Chiracin jälkeisen pysähtyneisyyden jälkeen entistä syvempään taantumaan. Kuka tietää? Kansa valitsee. Kamppailu jatkuu kiivaana.

Ranskan Vaalit 2007 1. Kierros

Ensimmäisen kierroksen aluejako.

Royalen valinnan jälkeistä aikaa kuvaileva bloggaaja ennakoi Ranskan siirtymistä saattohoitovaiheesen. ”There would be a soporific sweetness in the air, of kind intentions, of intentions that are like those of a nurse that hasn’t anything more to offer than end-of-life care, until that moment when the soft, sweet, and ultimate sting of euthanasia must come.” Writes Guy Millière on the French election.

Le Monde: ”Jeudi 26 avril 21 heures : ”Nicolas Sarkozy se comporte comme le Berlusconi français, considérant que les médias sont à sa botte”, déclare Arnaud Montebourg (PS) à l’AFP.”

Violent discours de Nicolas Sarkozy contre Ségolène Royal et François Bayrou

LEMONDE.FR avec Reuters | 28.04.07 | 08h11 • Mis à jour le 28.04.07 | 08h58

Ranskan Sarkozy on kova jätkä

Ranskan Sarkozy on kova jätkä, jonka vanhemmat pakenivat kommunismia Puolasta. Ségolène Royal tulee kodista, jossa isänsä ei arvostanut tyttöjen (naisten) kouluttautumista.

Nicolas Sarkozy on karismaattinen ja tiukkasanainen puhuja, joka jakaa mielipiteitä. Onneksi oikealla on vielä värikkäämpi Le Pen, joka päästää suustaan juttuja, jotka eivät menisi Pohjoismaissa jakeluun.

Ensimmäinen kierros Dimanche 21 Avril 2007:

  1. Nicolas Sarkozy 29,4%
  2. Ségolène Royal 26,2%
  3. François Bayrou 18,6%
  4. Jean-Marie Le Pen 10,8%
  5. Olivier Besancenot (LCR) 4,7 %
  6. Marie-George Buffet (PC) 2,1 %
  7. Philippe de Villiers (MPF) 2,5 %
  8. Arlette Laguiller (LO) ? %
  9. José Bové (Alter) 1 %
  10. Dominique Voynet (Verts) 1,6 %
  11. Gérard Schivardi (PT) 0,4 %
  12. Frédéric Nihous (CPNT) 1,2 %

Asuin ja työskentelin Ranskassa 90-luvulla. Tunnen maata laidasta laitaan ja seurasin äärioikeiston etenemistä. Tuiki tavalliset ihmiset menivät Le Penin matkaan ja Nicolas Sarkozy on joutunut siirtymään puheissaan pari piirua oikeammalle, ettei ikääntynyt Le Pen aiheuta toista yllätystä. Edellisissä vaaleissa Le Pen nousi kakkoseksi, ohi vasemmiston ehdokkaan, joka muistetaan 35 tunnin työviikosta.

“Ségolène Royal would be a definite ”miss.” She is espousing the same socialist clap-trap that has gotten France into the mess it is in today,” writes an American blogger.

Pysähtyneisyyden Ranskan ongelmiksi listataan:

  1. Korkea nuorisotyöttömyys
  2. Joustamattomat työmarkkinat
  3. Innovatiivisten vientiyritysten puute
  4. Huippukalliiksi viritetty hyvinvointivaltio
  5. Veronhelpotuksilla ongelmista ei päästä parempaan
  6. Ranskassa on suuri ja vaikutusvaltainen muslimiväestö
  7. Lähiöiden ongelmia ei ole vielä ratkaistu ja pelkillä kovilla puheilla ongelmat eivät katoa

Pysähtyneiden syytä vieritetään sekä vasemmiston että oikeiston syyksi. Presidentillä on Ranskassa paljon valtaa, kuten Kekkosella kekkoslovakiassa aikoinaan. Amerikkalaiset syyttävät mielellään Chiracia, joka ei lähtenyt tukka putkella Irakia demokratisoimaan.

Ranska haluaisi mieluusti esiintyä suurvaltana. Saksa on kuitenkin Euroopan vahvin valtio, Ranska soittelee toista viulua. Maita EU:ssa on jo niin paljon, ettei oikeaa valtaa ole yhdelläkään. Lipposenkin haikailema kova ydin (EU) taitaa olla hukassa.

Jacques René Chirac (born November 29, 1932) is the current President of France. He has held this position since he was first elected in 1995. He won a re-election in 2002. His current term expires on May 17, 2007 and he announced on March 11, 2007 that he will not be running in the 2007 presidential elections.

Chirac oli maaseudun ja maakuntien mies, maatalousnäyttelyiden vakiovieras. Le Pen haikailee menneiden aikojen nationalistista Ranskaa; Brigitte Bardot on toiminut näkyvästi Le Penin rinnalla. ”She [BB] is also one of the most celebrated supporters of Jean-Marie Le Pen’s ideas, the leader of the right-wing Front National political party.”

Amerikkalainen bloggaaja totesi osuvasti: “Europe as you may have come to know it in ’The Sound of Music’ is gone. The hard reality in Europe today is that the Muslim population is growing much faster in most nations than the resident population. If that is not managed, we will have no trade partners or military allies left in Europe who share Western values.”

Ranskan vaalien asetelmat ennakoivat vahvaa polarisoitumista. Tätä kirjoitettaessa emme tiedä lopputuloksesta. Royal on kirinyt viime metreillä. Riittääkö Royalen loppukiri? Voittako mies vai nainen? Viekö virta vasemmalle tai oikealle? Aineksia jännittävälle kamppailulle riittää. Viva La France!

More about Brigitte Bardot: ”…The courts cited passages where Bardot referred to the ”Islamization of France” and the ”underground and dangerous infiltration of Islam”,[5] her descriptions of France’s Muslim community, the largest in Europe. In the book she also referred to homosexuals as ”fairground freaks” and she condemns the presence of women in government.”

Kauppakeskuksista ja Kiinteistöistä

Juttelimme eilen (25.4.2007) lahtelaisen asiantuntijan kanssa kiinteistöistä, rakentamisesta, kauppakeskuksista. Miten kauan rakentajilla, keskusliikkeillä ja yrittäjillä riittää intoa rakentaa lisää, entistä suurempia kauppahalleja ja ostoskeitaita? Pääsimme oikein vauhtiin Ideaparkia arvioidessamme. Pohdimme hankkeen kokoa, parkin sijaintia ja Etelä-Suomesta orgaanisesti generoituvaa asiakaskantaa. Vertailimme suomalaisittain suurta hanketta eurooppalaisiin malleihin. Amerikassahan Shopping mall’eja riittää, mutta Suomi on vähäväkinen maa; hyllyjen tyhjentäjien niukkuus meitä pohditutti.

Hankkeen nettisivuilla kerrotaan: ”Ideapark on Suomen ensimmäinen liikekaupunki ja täysin uudenlainen kaupan keskittymä. Katettu liikekaupunki luo ennennäkemättömät puitteet koko perheen viihtymiselle. Ainutlaatuinen miljöö, kansainväliset brändit, ravintolat ja lastenkulttuuripalvelut ovat nopeiden ja ruuhkattomien liikenneyhteyksien päässä.”

Suomalaiset jaksoivat aikoinaan matkustaa Tornioon/Haaparantaan voita ostamaan. Tallinnasta on rahdattu huikeita määriä kaljaa ja tiukkaa viinaa. Keskisen veljesten Tuurin kyläkaupassa on käynyt toinenkin bussilasti. Olemme vaeltajakansaa, mutta mahtuuko Suomen vielä lisää jumboja, retail outletejä, ostoskeitaita ja hypermarketeja?

– Ideapark on huono idea, sillä se perustuu yksityisautoilulle, edistää kerskakulutusta ja heräteostoksia ja vauhdittaa ilmastonmuutosta, kirjoittaa Laura Tohka blogissaan.

Kauppakeskuksia on rakennettu kuin teollisuushalleja aikoinaan. Uusimmissakaan kauppakeskuksissa kassat eivät aina kilise toivotulla tahdilla. Suurissa tiloissa tulee yksinäiselle kulkijalle orpo olo. Ideapark tavoittelee vuositasolla seitsemää miljoona vierailija. Alku näytti hyvältä.

– Miljoona meni rikki joulukuussa, tammikuussa väki väheni seitsemään sataan tuhanteen, mutta maaliskuussa isossa putiikissa kävi vain neljäsataa tuhatta, minulle kerrottiin.

Seitsemän miljoonan kävijän raja saattaa rikkoutua, mutta huolia riittää silti. Henkilökuntaa palkattiin alussa yli tuhat, nyt kaavaillaan myyjien ja avustajien kierrättämistä, koska väkeä ei voi pitää puodeissa tasaisena mattona. Kustannukset karkaavat käsistä, koska ostajia / asiakkaita ei tule taloon tasaisena virtana. Kesästä ei vielä tiedetä. Saadaanko turistit houkuteltua uimarannoilta ja kesämökeiltä ostoskeskuksiin kauppareisulle?

Liikekeskus Ideaparkissa on 100 000 neliömetriä, eli 10 hehtaaria. Se vastaa kooltaan kolmea Helsingin Messukeskusta tai 15:ta jalkapallokenttää. Rakennuksen betonirunkoon on uponnut 2500 henkilöauton verran terästä. Ideaparkia on verrattu maailman suurimpaan työllistäjään, WalMartiin. Minulle tulee mieleen Tuurin kyläkaupan toinen versio.

Tätä kirjoittaessani en ole vielä käynyt kohteessa. Olen ajanut muutaman kerran ohi ja mietteet ovat aina olleet tämän tekstin mukaisia. Projektin alulle panija on puolustellut hankettaan hyvillä argumenteilla. Tyrmääviä asiantuntijoita on ollut liikkeellä ennen ja jälkeen toteutumisen.

En halua esiintyä pahan ilman lintuna, en piirrä pirua seinälle. Ilmoittaudun uteliaaksi ja tiedonjanoiseksi kansalaiseksi, joka kaipaa lisätietoa kaupan kehityksestä. Pitääkö Suomeen rakentaa lisää neliöitä kauppaa varten? Pankeilla riittää toki rahaa, koska teolliset investoinnit ovat laskussa. Mitä mieltä olette? Ovatko kaupan kasvavat neliöt viisasta tai visaista talouspolitiikkaa?

Joulukuussa keskisuomalaisessa kerrottiin Jyväskylän suunnitelmista rakennuttaa massiivinen kauppakeskittymä Keljonkankaan tuntumaan 9-tien varrelle. Eteläportti-nimellä kulkevasta keskuksesta kaavaillaan yli 200.000 neliömetrin suuruista kompleksia. Aika huimaa, jos vertaa Lempäälässä vasta avattun Ideaparkin ”vain” 104.000 neliöön. Kaupunginjohtaja Markku Andersson korostaa volyymin ja näyttävyyden merkitystä hankkeen markkinoinnissa yrittäjille ja yleisölle. Ovatko Lappeenrannasta Jyväskylään muuttanut Andersson ja kaupunginarkkitehti oikeassa?
– Herre min Gud, ajattelen itsekseni loviisalaisen minimalistin ja pikkusievistelijän näkökulmasta.

Meillä [Loviisassa] kaavaillaan kahta atomivoimalaa. Voimme kaupata ylimääräiset ytimen halkeamiset ja elektronien värinät saksalaisille, ruotsalaisille, muille eurooppalaisille, mutta mistä ihmeestä porukat saadan pyyhältämään Jyväskylään ostoksille? Olenkohan minä tipahtamasta kehityksen kärryiltä, kun en ymmärrä näiden investointien [hypermarkettien] valo- ja vetovoimaa? Mistä nämä ideanikkarit ovat ideansa ammentaneet? Vai, ovatko ostoskeitaat tervettä ja tarpeellista post-industrialismia, palveluyhteiskuntaan siirtymistä?
”Mikä minussa on vikana?” kirjoittaa blogissaan ydinvoimasta näin.

Mielenosoittajat rummuttivat tänään Tshernobylin vuosipäivänä Loviisan torilla tunnin verran, symbolina heillä oli mukan oljesta rakennettu mammutti. Seurasimme tilaisuutta toimistomme ikkunasta (torin laidalla) ja ranskalainen vieraamme pyysi mielenosoittajia miettimään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä (Ranska on tunnetusti ydinvoimaan tukeutuva maa).

Al Goren oskarilla palkittu filmi innoitti vielä energia- ja ”climate change” keskusteluun. Elämme hulluja aikoja. Mikään ei riitä, tavoittelemme yhä suurempia ratkaisuja. Ihmisen kokoiset asiat ovat karanneet käsistämme. Olemmeko menttäneet lanttumme hallinnan? Kertokaa se minulle: olen utelias, tiedonjanoinen ja innostun monipuolisesta keskustelusta.

Hanna Pakarisen SonyEricsson W880i Walkman

Kehutaan välillä ruotsalaisiakin. Isänmaallisessa innossa saatamme unohtaa, että naapurissakin tehdään kännyköitä ja SonyEricssonista on hyvä tietää, ettei tule takavasemmalta yllättäen uutuuksilla, joita emme tunne. Yrityksenä SE on nousussa, markkinaosuus kasvaa ja design kehittyy.

SonyEricssonin  W880i Walkman – Puhelinta kehutaan Wired lehden gadget-esittelyssä. Ulkonäkö saa kiitosta ja Walkman 2.0 soitinta verrataan iPodiin. Päätin kaivella aiheesta lisää tietoa (digging and googling). Jos suomalainen voittaa jälleen euroviisut, saa tietenkin W880i meiltä vetoapua markkinoinnissaan. Toivotan parasta ja pelätään Ylen talouden puolesta. Jungner on luvannut, että seuraavat kisat pidetään Turussa, kun voitto tulee. Onko turkulaisia linjoilla? Mitä sanoo Ile? Missä on Yasmin?

9,4 mm ohut ja ruostumattomasta teräksestä valmistettu kotelo: W880i on valmis rokkaamaan. Walkman®-soitin 2.0 on aina vain yhden napsautuksen päässä. Vaikeita ovat nämä nykyajan tuotenimet. Eihän näitä muista millään. En ihmettele iPhone’n suosiota. Saas nähdä, millainen meteli siitä syntyy, kun se tulee Apple Storeihin kesäkuussa 2007.

“The integrated Walkman Player 2.0 may lack the slickness of an iPod’s UI, but it still streamlines the process of transferring songs from a Mac or PC.” Writes Wired in its review.

W880i 1.8-inch (tuuman) näyttö on pienehkö, mutta terävyyttä riittää. Uuden kännykän hinta-arvio on 550 euroa. MBNet hintaseurannan mukaan laiteen saa noin 450 eurolla.

Kamera. Sisäänrakennetussa kahden (2) megapikiselin digitaalikamerassa on etsinnäyttö, suorat valikot ja suora yhteys puhelimen kuvankäsittely- ja viestitoimintoihin.

3G. Nopea ja vaivaton laajakaistayhteys Internetiin; videopuheluja, äänen ja videon reaaliaikaista latausta, web-selailua, multimediaviestejä ja sähköpostia voi nyt käyttää tien päällä.

Suomalainen Mobiili ja PDA –blogin kirjoittaja Tero Lehto innostui myös japanilais-ruotsalaisesta uutuudesta. ”Harvoin nykyään ihastun uuteen kännykkään ensisilmäyksellä, mutta tiistaina esitelty Sony Ericsson W880i oli ehdottomasti tällainen. Keveyden ja ohuuden (valmistaja ilmoittaa 9,4 mm ja 71 grammaa) lisäksi siinä on hyvä näppäintuntuma ja komea metalliselta tuntuva pinta. W880i on tyylikkäin näkemäni kännykkä aikoihin.”

Tietokone-lehti kirjoitaa asiasta näin: ”Sony Ericsson julkisti 7.2.2007 ensimmäisen ohuen musiikkikännykkänsä. Walkman W880i on 9,4 millimetrin paksuinen, ja siinä on uudistettu metallipinta ja käyttöliittymä. Sony Ericsson aloittaa keväällä tv-mainoskampanjan Sony BMG:n kanssa, jota tähdittää Idols-artisti Hanna Pakarinen.”

”Sony Ericsson kutsuu W880i:aa kevään tai peräti koko vuoden tärkeimmäksi tuotelanseeraukseen. Suomessa sitä on määrä markkinoida TV-mainoskamppiksella Hanna Pakarisen tähdittämänä”, kirjoittaa 8.2.2007 Tero Lehto.

Nokialla Maksut Japanissa

3G MAKSAA OSTOKSESI

Osta Nokian Smart Phone, matkusta Japaniin ja maksa ostoksesi siellä hipaisemalla hintalappua, näpyttämällä PIN-koodia ja tavara siirtyy omistukseesi. Nokia on pitkään kehittänyt NFC-teknikkaa (Near Field Communication, RFID), jonka avulla puhelin keskustelee ympäröivien tavaroiden ja etikettien kanssa (Nokia Connecting Objects).

”The venture, Venyon, aims to develop mobile phone payments based on the NFC (near-field communication) technology that uses a RFID chip and antenna to exchange information with a payment station if in a range of a few centimetres.”Writes Softpedia.

JAPANI, KOREA, KIINA…

Japani ja Korea ovat mobiilipalvelujen johtavia maita maailmassa. Digitaalisen lompakon lisäksi, siellä voi katsella useita telkkarikanavia kännykän pieneltä ruudulta. Maksaminen 3G puhelimilla tulee yleistymään. Nokia on tehnyt viisaasti, koonnut ryhmittymän, johon kuuluu muitakin eturivin toimijoita, he ovat yhdessä kehittäneet palvelukonseptin, joka mahdollistaa maksujen suorittamisen puhelinta näppäilemällä.

Like most technologies involving 3G mobile data, the NFC was also first thought of in Japan and now, major companies like Sony, Microsoft, HP, Visa or MasterCard are backing the technology through the NFC Forum.

CONNECTING OBJECTS

Jos kyllästyt kavereihisi, kun haluat keskustella tavaroiden kanssa ja ostella tavaroita ilman, että vaimo huomaa luottokortin vingutuksen, on Near Field Communication kätevä keino käyttöösi. Tämän saman voi tietenkin kääntää toisin päin, ettei synny sukupuolisyrjintää.

The venture, Venyon, aims to develop mobile phone payments based on the NFC (near-field communication) technology that uses a RFID chip and antenna to exchange information with a payment station if in a range of a few centimeters.

NEAR FIELD COMMUNICATION

Tuntuu hienolta ja kaikin puolin kätevältä, koska NFC mahdollistaa myös mainostekstien lukemisen valitsemallasi kielellä. Saat tarvittavat tuotetiedot ymmärrettävällä kielellä älypuhelimesi näyttöön, mikäli kaupan takahuoneessa on muistettu syöttää palvelimen tietokantaan tuotetiedot englanniksi tai miksei jopa Suomen kielellä.

MIDAS

Ainut ongelma on, ettei tässäkään tapauksessa, kaikki jota kosketat muutu kullaksi, koska maksaminen onnistuu vain, jos pankkitilillä hynää tai mastercardilla on luottorajaa. Joten Nokia-miljonääriksi tämä maksutapa tekee vain onnelliset osakkeenomistajat, jotka kännymaksamisen maailmanlaajuistumisen myötä hierovat karvaisia käsiään; taas virtaa lisää raahaa Nokian isoon laariin.

Miksi nämä uudet palvelut kehittyvät nopeammin suurissa maissa? Onhan meilläkin luotu systeemit ratikkalippujen ja parkkimaksujen maksamiseksi kännykällä. Miksi en voi Suomessa kävellä autokauppaan, hipaista hintalappua 3G kännykälläni ja uusi Mersu siirtyy omistukseeni; PIN-koodi varmistuksen jälkeen ajaisin pollena pihalle. Äkkiä kotiin naapureita naurattamaan: kyllä kade heräisi, kun kertoisin, että maksoin kännykällä!

PALVELUJEN AUTOMATISOINNIN VAIKEUDET

Palvelujen automatisointi on ilmeisesti kallista puuhaa. Systeemien ja arkkitehtuurien rakentaminen tulee halvemmaksi maissa, joissa on enemmän populaa perustamisekustannusten jakajiksi.

Meillähän myös valtio valvoo, ohjaa ja vaikeuttaa, virkamiestä / naista riittää laillisten esteiden rakentamiseen. Telkkari-tv:n saapumista Suomeen jarruttavat tekijänoikeuspalkkioiden metsästäjät, joiden mielestä Suomen säilyttäminen palvelujen takapajulana on oikeudenmukaisempaa kuin tv-ohjelmien kierrättäminen pienten ruutujen kautta. Oikeutuksensa kullakin, mutta olisi hienoa, jos Suomi nousisi jälleen mobiilisovellusten kehityslaboratoriona. Muuten keksinnöt meiltä kauas karkaa.

Gartner Kaipaa IT-näkijöitä

GARTNER JA ASIAKKAAT 

Otsikoin tämän postin: Gartner Kaipaa IT-näkijöitä. Tekstiä kirjoittaessani ajatteluni painopiste muuttui. MILLAISIA IT-NÄKÖIJÖITÄ ASIAKKAAT KAIPAAVAT? Neuvoja tulee vasemmalta ja oikealta, mutta tärkeintä lienee kuitenkin visioiden rakentaminen asiakkaiden tarpeisiin tukeutuen. IT on vain väline paremman palvelun toteuttamisessa. IT auttaa, toivottavasti, yrityksen tuottavuuden parantamisessa. IT parantaa parhaimmillaan kilpailukykyä.

NÄKYJÄ TAMPEREELTA 

Tässä esimerkki mielenkiintoisesta yhteisö-hankkeesta: Pirkanmaalle syntyy laaja avoin wlan-verkko. Rakentaminen on juuri käynnistynyt, ja kaikille avoimeen käyttöön verkko avataan syksyllä. Seuraavaksi tavoitellaan laajaa joukkoa eri kokoisia yrityksiä mukaan. Luova Tampere -ohjelman vetäjä Lasse Paananen toivoo, että Langaton Tampere -verkkoyhteisö voisi muodostua merkittäväksi liikkuvan työn edistäjäksi Tampereen seudulla.

MIHIN OVAT IDEAT KADONNEET?

Gartner väittää, että IT ideat ovat jämähtäneet arkisen puuhastelun tasolla. IT-johtajia (CIO) patistetaan töihin, visioimaan ja todellisten innovaatioiden kehittämiseen. Onko IT muuttunut koneiden ja laitteiden hallinnoinniksi? Onko ohentuneilla organisaatioilla aikaa miettiä ratkaisevia läpimurtoja ja palvelu-uudistuksia?

Väitetään, että suurten IT investointien aika on ohi. Kehittäminen kohdistuu jatkossa pienempiin asioihin; järjestelmien yksityiskohtiin, mutta tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten IT:n rohkeat uudistajat, jotka uskaltavat viedä, vääntää, kehittää palveluja uudelle tasolle.

1. Tee jotain, joka nostaa palvelun ykköseksi!

2. Tee toisin kuin muut, älä kopioi ja vilkuile muiden suuntaan (paitsi oppia varten)

3. Etsi ratkaisevasti toisenlaisia toimintamalleja: kaikkea ei ole vielä keksitty, ei tehty

4. Pienet, läpi organisaation vaikuttavat, muutoksetkin tuottavat tulosta, kun käyttö viedään loppuun asti ja laajalla rintamalla

KASVUA KONEILLA? 

”Ylimmän johdon mielestä tietotekniikka ei enää ole kasvun moottori”, toteavat Gartnerin analyytikot. Paljonko meillä puhutaan IT-palvelujen yksityiskohdista? Käydäänkö keskustelua liiaksi laite- ja järjestelmätoimittajien ehdoilla? Pitäisikö meidän tutkia IT:n menestystarinoita yritysten sisältä päin? En tarkoita liikesalaisuuksia, mutta olisi mielenkiintoista kuulla hyvistä käytännöistä ja surkeista mahalaskuista.

ORGANISAATIO, OSAAMINEN JA IHMISET 

Miten paljon vaikuttaa ostavan organisaation sitoutuminen IT-strategiaan ja uudistusten läpivientiin? Miten uuden teknologian haltuunottoa johdetaan ja manageroidaan? Onko ihmisjohtamisen osaamista riittävästi? Keskittyykö puhe koneisiin, verkkoihin ja ohjelmiin?

  • Onnistuneen IT-ratkaisun anatomia
  • Miksi onnistuttiin?
  • Mikä oli toimittajan ja mikä ostajan rooli?
  • Mikä meni pieleen?
  • Miksi?

YDINPROSESSIEN HALLINTA
Miten tämän muuttaisi selkokielelle? Yrityksen ydinprosessit, IT ja automaatio ovat työkaluja yrityksen liiketoimintastrategian toteuttamisessa. Nostaisin näiden rinnalle henkilökunnan valmennuksen ja osaamisen. CRM-käyttöönottoja on tutkittu meillä ja muualla, käyttöönotot eivät ole olleet riemujuhlaa. Monet myöntävät, että henkilöstön valmennukseen ei ole panostettu riittävästi. Sanotaan, että CRM is dead!, jolla tarkoitetaan yrityskeskeistä lähestymistapaa. Uusi määritelmä sijoittaa asiakkaan johtavaan asemaan: Clients Managing Relationships.

TAHTOTILA JA ASIAKASSUHTEET 

Ilman osaavia ihmisiä, ajattelevaa ja tahdonvoimaista organisaatiota yrityksen tavoitteet eivät toteudu. Mutta vielä tärkeämpään rooliin nostaisin asiakkaat. Mitä väliä on meidän osaamisesta, tuotteista tai palveluista, jos asiakkaat eivät ota niitä omakseen?

Tarvitaan ihmisiä, jotka näkevät kauas, mutta myös niitä, jotka osaavat pyörittää firman arkea. On huolehdittava ihmisten, organisaatioiden ja koneiden jaksamisesta. Koko koneiston kunnossapitäminen (ihmiset ja koneet) vaatii moniammatillista osaamista; ei pelkkää IT:tä ja ATK:ta.

VUOROPUHELU

Mutta, olemmeko panostaneet riittävästi asiakas-toimittaja /palvelija dialogiin? Ymmärtäväkö kännykkämme ja tietokoneemme asiakkaittemme tarpeita? Osaammeko palvella heitä CMR ajatusmallin pohjalta; ei ylhäältä alas, vaan asiakkaiden tarpeista lähtien meidän suuntaan?

It is said that in business, people are the greatest asset. It’s not just the people, but the knowledge they possess. If this is true, why aren’t businesses acting accordingly? Operations are automating and expectations are that the business can produce more with fewer and fewer people.

Acquisitions and mergers persist in our competitive, global economy. With this consolidation, people are often the first to be cut in the interest of cost reductions and improving the bottom line for shareholders.

Training and other investments in people are viewed as discretionary expenses, often rationalized away.

Lean is a focus on greater operational efficiency and continuous improvement. Some of the benefits include reduced lead times, lower operating costs and a reduction in inventory.

However, implementing lean can be a daunting task as it completely changes the way most organizations think about their business practices. That’s where caring about people and asset maintenance comes into play.

Wikipediassa 2047 Kirjoitti Virginia Tech Verilöylystä

Virginia Techin verilöyly Wikipediassa

Vieras saapui luoksemme Pariisin ja Frankfurtin kautta. Juttelimme automatkan aikana Vantaan kentältä Loviisaan blogeista, Ranskan vaaleista, sosiaalisesta mediasta, ilmaston lämpenemisestä, kansalaisjournalismista sekä Herald Tribune artikkelista, joka käsitteli Wikipedian kaaottista mutta tarkkaa online raportointia Virginia Tech murhenäytelmästä.

Yli kaksituhatta (2047) kirjoittajaa osallistui surullisen tarinan rakentamiseen; sähköisen tarinan kerrontaan ja yksityiskohtien tarkistamiseen. Wikipediassa julkaistiin laadukasta ja ajankohtaista tietoa. Sivuston tiedot kiinnostivat maailmanlaajuista lukijakuntaa. Ihmiset kaipasivat tarkkaa tietoa tapahtumien kulusta.

Herald Tribune writes:”Imagine a newspaper with more than 2,000 writers, researchers and copy editors, yet no supervisors or managers to speak of. No deadlines; no meetings to plan coverage; no decisions hand down through a chain of command; no getting up on a desk to lead a toast after a job well done.

Herald Tribune kertoi, että kaaosta hallittiin tavalla, joka teoriassa ei ole mahdollista. ”Wikipedian tuotantomalli toimii van käytännössä”, toteaa Miikaa Ryökäs, 22-vuotias turkulainen tietotekniikkaopiskelija, joka osallistui Virginia Tech raportin rakentamiseen. Hän panoksensa oli viisitoista tuntia kirjoittamista, tietojen tarkastamista ja korjauksissa hävinneiden oikeiden tietojen hakemista ja uudelleen julkaisemista.

Wikipedian Virginia Tech sivuilla vieraili kahden päivän aikana 750 000 lukijaa. Tarinaa päivitettiin jatkuvasti, yksityiskohtia lisättiin, kertomusta korjattiin, virheitä poistettiin. Kirjoittajat nimittävät itse itsensä tehtäviin, kukaan ei pomottanut valtavaksi paisunutta tiimiä. Joukosta löytyi faktojen tarkastajia, kieliasun korjaajia, kuvatoimittajia, tarinoiden taustoittajia.

Sama ilmiö on toistunut useita kertoja. Etelä-Aasian Tsunamin aikana vuonna 2004 Wikipedia kertoi tapahtumien kulusta, Lontoon pommituksesta raportoitiin vuonna 2005 tarkkoja tietoja minuutti minuutilta. Hurrikaani Katariina jne.
Kuitenkaan kukaan ei todellisuudessa nouse prosessin johtajaksi. Wikipedia on ilmiönä uutta Internetiä.