Metsäteollisuuden rakennemuutokselle annetaan vauhtia Helsingin kauppatorin laidoilla olevista pääkonttoreista. Mutta ei hätiä, nurkan takana häämöttää uusi auringonnousu.
Stora Enson ja UPM:n pääjohtajat yrittävät nokittaa tosiaan saneerausten ja lakkautusten rajuudella. Molemmat kirvesmiehet listivät vanhoja tehtaita, sellukattiloiden lämmitys lopetetaan ja kiinteistöt pannaan pakettiin parempien päivien varalle. Aivan, kaikkia koneita ja laitteita ei myydä pikkurahan puutteessa.
Tehtaiden myymättä jättämistä perustellaan sillä, että puunkäyttöä ei sovi lisätä ja vanhakantaista tuotantoa ei kannata houkutella laskeville markkinoille. Taustalla on muutakin, koska vanhoilla vehkeillä voi tehdä uusia juttuja. Koneet pannaan joksikin aikaan vaseliiniin, jotta eivät ruostuisi.
UPM:lle kertyy kohta lisää paketoitavia hiomopohjaisia tehtaita ja Stora Ensolla on vastaavasti enemmän sellukattiloita. Kemijärven ja Summan pannuja ei myydä, koska tehtailla voidaan keitellä uusia vellejä muutaman vuoden kuluttua.
Sellun ja paperin tuotanto edusta suomalaista huipputeknologiaa ja meiltä löytyy vehkeitä kannolta tehtaalle ja sieltä edelleen markkinoille asti. Miten hyvin osaajamme ovat varautuneet teknisiin muutoksiin? Maailman mittakaavassa varsin hyvin, mutta ruotsalaiset, amerikkalaiset ja kanadalaiset vaanivat samoja apajia.
Mitä suomalaiselle puujalalle tapahtuu? Onko tämä tässä? Muuttuuko metsäteollisuus „jälleen“ auringonlaskun alaksi? Numeroiden ja ajankohtaisten päätösten valossa, näin voisi olettaa. Olen kuitenkin asiasta eri mieltä. Metsästä kuuluu jatkossa muutakin kuin karhujen ja susien ulvontaa.
Suomi putos’ puusta, mutta onneksi sentään jaloilleen. Pohjoismaat tulevat kehittämään uusia ratkaisuja, jotka uudistavat metsäteollisuutta. Mutta emme ole yksin liikkeellä. Pohjois-Amerikassa on paljon vanhaa kapasiteettia, joka voidaan transformoida uuteen käyttöön. Tutkijat ja hitsarit tekevät hiki hatussa työtä.
Internet syö paperin kulutusta, mutta metsä muuttuu kohta suureksi öljy- ja viinalätäköksi. Sieltä irtoaa käyttöömme energiaa ja biokemiallisia tuotteita. Ehkä tulemme syömään tikkuja ja kantoja.
Tulemme näkemään samansuuntaisia muutoksia myös sahoilla. Mekaaninen metsäteollisuus saa muutaman vuoden sisällä uuden etuliitteen. Kakkosnelosen sijasta valmistamme tulevaisuuden huippusahoilla biopuuta.
Metsäjätit ottavat oppia elintarviketeollisuudesta. Pitäkää silmällä vanhoja sellutehtaita. Niissä on potentiaalia. En ihmettele uutista, että Kemijärven tehtaalle olisi varma ostaja. Karvinen ei kuitenkaan innostu tehtaan myymisestä.
Metsäteollisuudella on myös hyvät edellytykset jätteiden hyödyntämiseen. Web 2.0 antoi Internetille Second Life’n. Vanha kemianteollisuus uudistuu. Torin laidoilla olevat pääjohtajat eivät polta metsäbisneksiä maan tasalle. Poltetun maan taktiikkaa joudutaan kuitenkin soveltamaan jonkin aikaa, koska uudet prosessit ovat vasta kokeiluasteella.
”Mehtämiehet” tarvitsevat viitisen vuotta kokeiden ja keitosten tekemiseen. Vuonna 2012 – 2015 ala on jälleen kovassa iskussa. Silloin Suomi Elää jälleen Metsästäkin. Nämä meneillään olevat muutokset tulevat myös monipuolistamaan teollista pohjaamme.
Saamme Ruotsista kovan kilpailijan! Heja Sverige, Nokian tavoin näissäkin kuvioissa saa varautua ”En Finne igen” kommentteihin.
KESKUSTELEN NÄISTÄ ASIOISTA KANSSANNE JAIKUSSA.
There is Second Life in traditional pulp and paper mills. The forestry 2.0 is emerging out of the ashes. UPM and Stora Enso are in transit!
It has been a busy morning. I’ve been writing about the transformation of old pulp and paper mills. More details can be found on my smartroad blog. If you are interested to talk about the bio-based economy, don’t hesitate to call 
+ 358 50 309 2021
.
Digitalisierung Produktivität Industrie 4.0 