Metsäteollisuus Uuteen Arvoon

Metsäteollisuuden rakennemuutokselle annetaan vauhtia Helsingin kauppatorin laidoilla olevista pääkonttoreista. Mutta ei hätiä, nurkan takana häämöttää uusi auringonnousu.

Stora Enson ja UPM:n pääjohtajat yrittävät nokittaa tosiaan saneerausten ja lakkautusten rajuudella. Molemmat kirvesmiehet listivät vanhoja tehtaita, sellukattiloiden lämmitys lopetetaan ja kiinteistöt pannaan pakettiin parempien päivien varalle. Aivan, kaikkia koneita ja laitteita ei myydä pikkurahan puutteessa.

Tehtaiden myymättä jättämistä perustellaan sillä, että puunkäyttöä ei sovi lisätä ja vanhakantaista tuotantoa ei kannata houkutella laskeville markkinoille. Taustalla on muutakin, koska vanhoilla vehkeillä voi tehdä uusia juttuja. Koneet pannaan joksikin aikaan vaseliiniin, jotta eivät ruostuisi.

UPM:lle kertyy kohta lisää paketoitavia hiomopohjaisia tehtaita ja Stora Ensolla on vastaavasti enemmän sellukattiloita. Kemijärven ja Summan pannuja ei myydä, koska tehtailla voidaan keitellä uusia vellejä muutaman vuoden kuluttua.

Sellun ja paperin tuotanto edusta suomalaista huipputeknologiaa ja meiltä löytyy vehkeitä kannolta tehtaalle ja sieltä edelleen markkinoille asti. Miten hyvin osaajamme ovat varautuneet teknisiin muutoksiin? Maailman mittakaavassa varsin hyvin, mutta ruotsalaiset, amerikkalaiset ja kanadalaiset vaanivat samoja apajia.

Mitä suomalaiselle puujalalle tapahtuu? Onko tämä tässä? Muuttuuko metsäteollisuus „jälleen“ auringonlaskun alaksi? Numeroiden ja ajankohtaisten päätösten valossa, näin voisi olettaa. Olen kuitenkin asiasta eri mieltä. Metsästä kuuluu jatkossa muutakin kuin karhujen ja susien ulvontaa.

Suomi putos’ puusta, mutta onneksi sentään jaloilleen. Pohjoismaat tulevat kehittämään uusia ratkaisuja, jotka uudistavat metsäteollisuutta. Mutta emme ole yksin liikkeellä. Pohjois-Amerikassa on paljon vanhaa kapasiteettia, joka voidaan transformoida uuteen käyttöön. Tutkijat ja hitsarit tekevät hiki hatussa työtä.

Internet syö paperin kulutusta, mutta metsä muuttuu kohta suureksi öljy- ja viinalätäköksi. Sieltä irtoaa käyttöömme energiaa ja biokemiallisia tuotteita. Ehkä tulemme syömään tikkuja ja kantoja.

Tulemme näkemään samansuuntaisia muutoksia myös sahoilla. Mekaaninen metsäteollisuus saa muutaman vuoden sisällä uuden etuliitteen. Kakkosnelosen sijasta valmistamme tulevaisuuden huippusahoilla biopuuta.

Metsäjätit ottavat oppia elintarviketeollisuudesta. Pitäkää silmällä vanhoja sellutehtaita. Niissä on potentiaalia. En ihmettele uutista, että Kemijärven tehtaalle olisi varma ostaja. Karvinen ei kuitenkaan innostu tehtaan myymisestä.

Metsäteollisuudella on myös hyvät edellytykset jätteiden hyödyntämiseen. Web 2.0 antoi Internetille Second Life’n. Vanha kemianteollisuus uudistuu. Torin laidoilla olevat pääjohtajat eivät polta metsäbisneksiä maan tasalle. Poltetun maan taktiikkaa joudutaan kuitenkin soveltamaan jonkin aikaa, koska uudet prosessit ovat vasta kokeiluasteella.

”Mehtämiehet” tarvitsevat viitisen vuotta kokeiden ja keitosten tekemiseen. Vuonna 2012 – 2015 ala on jälleen kovassa iskussa. Silloin Suomi Elää jälleen Metsästäkin. Nämä meneillään olevat muutokset tulevat myös monipuolistamaan teollista pohjaamme.

Saamme Ruotsista kovan kilpailijan! Heja Sverige, Nokian tavoin näissäkin kuvioissa saa varautua ”En Finne igen” kommentteihin.

KESKUSTELEN NÄISTÄ ASIOISTA KANSSANNE JAIKUSSA.
visualradio There is Second Life in traditional pulp and paper mills. The forestry 2.0 is emerging out of the ashes. UPM and Stora Enso are in transit! It has been a busy morning. I’ve been writing about the transformation of old pulp and paper mills. More details can be found on my smartroad blog. If you are interested to talk about the bio-based economy, don’t hesitate to call + 358 50 309 2021.

Advertisements

Kotipalvelua miesnäkökulmasta

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kirjoitan ensimmäistä kertaa kotiaiheesta. Tässä kuvassa on miesnäkökulmaa kerrakseen. Mitä mieltä olette?

Innostuin lehden kansikuvasta, koska siinä on aitoa pyrkimystä digitaalisen elämäntyylin parantamiseen. Sitähän meikäläinen on etsinyt pitkään ja tässä kaikki on bloggajaan ergonomiaa lukuun ottamatta kohdallaan.

  • Elämää sohvaperunana
Näin vaimo kultien pitäisi käsitellä telkkaria (laajakaista digiä) ja Kauppalehden blogia kirjoittavaa kotiurhoaan, eikö?

  • Mainos on valttia
Tässä on yhteen kuvaan tiivistettynä Uuno Turhapuron jatkumo herttaisimmillaan. Olemme edenneet nykyaikaan. Keskiluokassa kaikki hyvin. Jokainen esine on kohdallaan ja tässä omakotitalossa tai rivarissa asuu onnellinen ja lapseton perhe. Siistiä tylsyyteen asti.

  • VTT:n ja Marttaliiton hyväksymä objektin valaistussunnittelu
Mitäs tykkäätte? Tässä on laiffia! Äijät ovat varmaan innoissaan, mutta toivoisin myös hoiva- ja hyvinvointikommentteja hameväeltä. Hauskaa viikonloppua!

  • Telkkarista tulee tylsää luonto-ohjelmaa

StoraEnso 1400

StoraEnson uutinen ei ole mikään yllätys. Tehdaspaikkakunnilla päivitellään ja kauhistellaan päätöksen rajuutta.

Kuuntelen Kymenlaakson paikallisuutisia. Työntekijät ja aluepäättäjät ovat tyrmistyneitä. Miksi tässä näin kävi? Moni joutuu ajattelemaan elämänsä uusiksi.

Metsäteollisuuden suuruuden ekonomian tavoittelu nousi metodiksi aikoja sitten. Nyt tätä strategiaa reivataan toiseen suuntaan. Pienet pelastusoperaatiot eivät ole auttaneet. Nyt pitää raapustaa uudenlaisia nuotteja ja maantiekarttoja. Vanha meno on tullut tiensä päähän.

Kohta puhutaan suuremmalla suulla tuotekehityksestä ja innovoinnista. Silloin tarvitaan luovia voimia metsäfirmoihin. Poliitikot ovat jo liikkeellä.

Taskulaskimen lisäksi tarvitaan oivaltavia uusia uria aukovia toimijoita. Sellutehtaita voidaan tulevaisuudessa muuttaa biojalostamoiksi. Tällä rintamalla tapahtuu maailmalla paljon. Suomi voi hankkia itselleen vahvan aseman.

Uuden aallon osaajia maassamme onneksi on, ei paljon, mutta kuitenkin. Järkeä on, mutta miten se saadaan liikkeelle, totesi Urkki aikoinaan.

Pitäisikö StoraEnson johtoa mollata menneestä menosta? Amerikasta tuli takkiin ja nyt on maksun aika. Mitä sitä häpeilemään. Aikoinaan Amerikan tehtaiden ostoja pidettiin laajasti tärkeänä teollisuuspoliittisena linjauksena.

Puutullit ja puun hinnan kallistuminen kelpaavat myös selitykseksi. Lisäisin tähän aikakauden muutoksen. Maailma muuttui, emme seuranneet heikkoja, emme vahvoja signaaleja.

Yhdeksi syyksi voimme nostaa Internetin, Web 2.0, digitalisoitumisen ja uuden median. Paperin kulutus on lähtenyt laskuun. Tuotannon painopiste on siirtynyt Kiinaan, Intiaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.

Tehtailijat jatkoivat koneitten suurentamista, kapasiteetin kasvattamista. Tämän opin puolesta paasasivat kaikki kynnelle kykenevät asiantuntijat.

Suomi putos‘ jälleen puusta ja joudumme opiskelemaan uusia strategioita metsä- ja luontovarojemme hyödyntämiseksi. Toivottavasti emme tule puusta alas pää edellä.

Sahat Ahdingossa

Sahoilla elettiin suhteellisen hyviä aikoja kesään asti. Nyt useilla työpaikoilla käydään yt-neuvotteluja. Markkinatilanne on muuttunut ja se on näkynyt varastojen kasvuna. Normaalitilanteeseen paluusta ei nyt ole varmoja merkkejä.

Metsäliiton Soinlahden sahalla lomautukset alkavat talvilomien purkamistenkin jälkeen 5. marraskuuta ja jatkuvat vuoden loppuun asti. Lomautus koskee koko henkilöstöä vuorotteluperiaatteella niin, että loppuvuoden tuotantomäärä puolittuu.

Metsäliiton Vilppulan sahalla lomautusneuvottelut ovat vielä kesken. Lomautustarve koskee kaikkia tuotannon työntekijöitä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että 12. marraskuuta alkava lomautusjakso on venymässä pitkälle ensi vuoden puolelle.

Alan miehet kuvaavat tilannetta surkeaksi. Moni saha osti viime keväänä varastot täyteen kallista raaka-ainetta, minkä jälkeen rakentaminen laantui kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa Euroopassa ja Aasiassa.

Itä-Uudellamaalla yksityinen Käkikosken saha on ajautunut konkurssiin ja tuotantokoneiden myynnistä Venäjälle päätettiin viime viikolla. Varastojen tyhjentymisen jälkeen yhdeksäntoista työntekijää joutuu hakemaan uutta työpaikkaa. Mutta työpaikat ovat itäisellä Uudellamaalla kortilla. Tukin korkea hinta taisi nousta Käkikosken kohtaloksi.

Novartin Forssan tehtaalla lomautetaan kaikki työntekijät kahdeksaksi päiväksi viikkojen 44 ja 51 välisenä aikana. Tehdas pyörii vuoroviikoin kolmen ja viiden työpäivän rytmissä.

Fenestran Alavuuden tehtaalla neuvotellaan 60 henkilön irtisanomisesta. Työntekijämäärä ennen neuvotteluja oli 180. Luvut viittaavat siihen, että pienistä myllerryksistä ei ole kyse.

UPM:n Keuruun viilutehtaan kysymys on edelleen avoin. Raaka-aineen saatavuus on ongelmana. Pahimpana vaihtoehtona on tehtaan lakkauttaminen.

StoraEnso timber on päättänyt supistaa Varkaudem Kiteen ja Tolkkisten sahojen tuotantoa. Viimeisten tietojen mukaan yrityksen alun perin ilmoittama 120 000 kuutiometrin supistamistarve seuraavan puolen vuoden aikana voi olla alakantissa.

Tolkkisissa, Porvoon kupeessa, viikoittaisia työvuoroja on jo päätetty vähentää marraskuun puolivälistä alkaen kymmenestä kahdeksaan. Noin 80 työntekijälle jää sen jälkeen tehtäväksi vain neljä työvuoroa viikkoa kohden. Tuotantoa supistetaan 33 000 kuutiometriä.

Varkauden sahan yt-neuvotteluissa puhutaan tuotannon puolittamisesta.

Kiteen sahalla yt-neuvotellaan niin ikään. Sahalle on tulossa 1/5 käyntimuoto ja muilla osastoilla tehdään vähemmän. Rajoitus kestää aluksi vuoden vaihteeseen asti.

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys.[1] Sahateollisuuden tuotteita ovat:

  • sahatavara
  • höylätavara
  • kyllästetty puutavara
  • lastuvilla
  • puujauho
  • puiset ratapölkyt
  • yhdistelemättömät höylätyt puulaatat ja listat parkettilattioita varten
  • sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet: kuori, sahanpuru, hake ja kutterinlastut (myös pelleteiksi puristettuna)

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

  • Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi.
  • Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään puu kuljetetaan pääasiassa puutavara-autoilla maanteitä pitkin.

Onko sahaamisesta tulossa TEVANAKE:n kaltainen ala? Tuotantokoneet siirretään Venäjälle ja suomalainen mekaaninen puunjalostus joutuu veistämään uudenlaisia puujalkoja.

Pohdin syitä ja seuraavia vaiheita lähitulevaisuudessa. Mitä maakunnissa pitäisi kehittää sahojen tarjoamien työpaikkojen tilalle?

Think, Think, Think, Tank

Politiikan tekeminen on nykyään vitsikästä. Russia, Russia, Russia on saanut uuden muunnelman.

Nato-suojapukuun sonnustautuvasta Suomesta on tulossa uhka Russialle. Vaihtoehtona on YYA-sopimus ja yhteiset sotaharjoitukset.

Kuka murjaisee seuraavan vitsin?

Suomalaiseen ulkopolitiikkaan on tulossa uusia sävyjä ja uutta särmää. Venäläiset kertovat konkreettisesti, mistä kana pissii ja suomalaiset pohtivat, miten City-karhu kaadetaan.

  • Halosen mukaan Suomen Nato-jäsenyys ei muodosta Venäjälle uhkaa.
  • Venäjän WTO-jäsenyys saattaisi alentaa puutavaran puutulleja.
  • Yhteiset sotaharjoitukset vähentäisivät Nato-tarvetta.
  • Diplomaattien kielikouluttajaksi ehdottaisin Jope Ruonansuon taannoinen videokoulua.

Kuuntelin tänään aamuradiosta etätyöhaastattelua. Tiedetoimittaja kertoi, että 40 % suomalaisista tekee työtä, joka mahdollistaisi osittaisen etätyön. Jos jokainen meistä tekisi päivän viikossa etätyötä, säästäsimme 18 miljoonaa litraa polttoainetta.

Energiakin on politiikkaa. Voisimme kaikki osallistua energiapolitiikan tekemiseen. Oil, Oil, Oil! of Ulay.

Katinkulta 2.0 Sotkamo Vuokatti

„Toinen Katinkulta Sotkamoon“, uutisoi Kainuun Sanomat 11. lokakuuta 2007. Sadan miljoonan euron investoinnit suunnitteilla itärinteille.
Sotkamosta on muutamassa vuosikymmenessä kehittynyt merkittävä matkailupitäjä. Vuokatissa käy tänä vuonna 480 000 matkailijaa. Tavoite on 800 000 matkailijaa 2012 mennessä.

Vuoteen 2012 mennessä Vuokattiin investoidaan 200 miljoonalla eurolla. Summa sisältää muun muassa 20 miljoonan euron investoinnit Itärinteelle. Itärinteille on lisäksi suunnitteilla myöhemmin tehtävät 80 miljoonan investoinnit. Yhteensä sadan miljoonan euron investointeja kuvataan Katinkullan kokoiseksi hankkeeksi.

Meillä on toinen toimisto Itä-Uudellamaalla, Loviisassa. Loviisa on idyllinen merikaupunki Suomenlahden rannikolla, 87 km Helsingistä itään, Helsinki-Pietari -tien varrella. Kaksikielisessä kaupungissa asuu 7400 asukasta. Tunnusomaista Loviisalle ovat 1700-luvulta säilyneet linnoitukset, vanha puukaupunki ja 1800-luvun keskusta.

Loviisakin profiloituu kesäiseksi matkailukaupungiksi, mutta petipaikoilla mitattuna Loviisa on lähinnä läpikulkupaikka, jossa turistit käyvät pika-pikaa torilla berliini-munkkikahvilla ja jatkavat matkaansa. Hotellikapasiteettia on vähän.

Vuokatissa on nyt 7 000 vuodepaikkaa. Vuosi sitten määrä oli tuhat pienempi. Kaavoitus oli pitkään Vuokatin investointien jarruna. Nyt tämä este on poistunut. Kaavoitus mahdollistaa kapasiteetin nostamisen 12 000 vuodepaikkaan.

Vuokatin tuore investointilista sisältää 21 kohtaa. Esimerkiksi Katinkultaan 25 miljoonan euron investointi tuovat yhteensä yli tuhat vuodepaikkaa. 42 lomahuoneistoa valmistuu vuoden 2007 puolella. Lisäksi rakennetaan 35 uutta lomahuoneistoa myöhemmin ja hotellia laajennetaan. Katinkullan hotellin laajennus alkaa ensi keväänä.

Degerbyn kaupunki perustettiin raja- ja linnoituskaupungiksi 1745 Degerbyn ratsutilan maille. Nimen Loviisa kaupunki sai kuningas Adolf Fredrikin vierailun yhteydessä 1752. Kuningas mieltyi kaupunkiin ja nimesi kaupungin Loviisaksi puolisonsa kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan.

Sotkamon kunta, Suomen paras kunta, imagotutkimusten kärjessä. Sotkamon hyvä imago perustuu muun muassa vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin, elinkeinoelämän kehittämiseen ja kunnan kehittämisaktiivisuuteen. Sotkamolaisessa tekemisen meiningissä yhdistyvät päättäjien, yritysten ja kuntalaisten voimavarat. Sotkamolaisesta toimintatavasta on tullut käsite! Asukasluku 31.12.2006 oli 10 728 henkilöä.

Kaupungin elämä on kesäisin vilkasta. Laivasillan alue ja Svartholman merilinnoitus ovat sekä matkailijoiden, veneilijöiden että paikallisten asukkaiden suosimia kesäkeitaita. Suosituimmat kesätapahtumat ovat Sibeliuspäivät, Kuningas saapuu Loviisaan – viikonloppu 1700-luvun hengessä, venefestivaali Small Ships‘ Race, Rauhanfoorumi, Wanhassa Wara Parempi ja kesäravit.

Loviisa luottaa menneeseen ja toivoo Ruotsin kuninkaan paluuta. Lovisa-dagen toistaa 1700-luvun rituaaleja. Sotkamon strategia on nykyaikaisempi. Tavoitteet suuntautuvat tulevaisuuteen. Luontoa, osaamista, matkailua ja urheilua on yhdistetty ja näin matkailusta on kehittynyt ympäri vuoden pörräävä business.

Snowpolis Vuokatti on ainutlaatuinen puhtaan luonnon ja maamme monipuolisimman harrastus- ja lomamaailman keskellä toimiva kansainvälinen teknologiapuisto, joka on erikoistunut hyvinvointiin, liikuntaan ja ympärivuotiseen talveen. Polis-ajattelun mukaisesti Vuokatin osaamis- ja yrityskeskittymä tähtää pienten ja keskisuurten yritysten perustamiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen.

Talvinen Loviisa tarjoaa elämyksiä niin kulttuurista kiinnostuneille kuin ulkoilmassa viihtyvillekin. Kulttuurinälkäisille on tarjolla taidenäyttelyitä, kirkkokonsertteja ja elokuvia. Aurinkoisesta pakkaspäivästä voi nauttia pilkkimällä tai hiihtämällä Loviisanlahden jäällä – tai pulahtamalla avantoon. Penkkiurheilijat voivat seurata vaikkapa salibandyä, jääkiekkoa tai hiihtoa.

Metso Paper vähentää parisataa

Suomessa paperikoneiden tekemiseen tarvitaan jatkossa entistä vähemmän porukkaa. Koneiden kysyntä siirtyy Kiinaan, Intiaan ja Aasiaan. Metso Paper vähentää vuoden 2008 alussa 170-220 henkilöä työvoimastaan.

Sieltä [kaukomaista] löytyy nykyään myös alihankintapalveluja, konepajoja ja rautakouria. Suunnitelu jää edelleen tänne, mutta ilmeisesti valmistusta ja alihankintaa valuu jatkossa toimituskohteiden läheisyyteen. Halusimmehan mekin aikoinaan Hornetin vastakauppoja.
Suomalainen metstäteollisuuden pomot rakentavat maantiekarttoja tulevaisuuden menestystarinoihin. Näemme omassa think-tankissa selviä merkkiä tulevaisuuden suunnista, mutta muutokset eivät tapahdu hetkessä. Paljon virtaa vielä vettä sellu- ja paperitehtaiden putkissa ennen kuin uudet vempeleet ja vermeet tulevat käyttöön.

Metsäteollisuus r.y.:n toimitusjohtaja Anne Brunila patistaa metsäsektoria innovoimaan, mutta pääomaintensiivisen teollisuuden suuntauksia ei käännetä hetkessä. StoraEnso tekee varmaan oikein vähentäessää velkataakkaansa, jotta pystyisi suuntautumaan uuteen.
Tulee mieleen Nokian tilanne 90-luvun alussa, jolloin se telkkaritehtaita Euroopasta ostamisen jälkeen oli polvillaan, talous rapakunnossa ja pääjohtaja teki itsemurhan. Onko metsäteollisuus nyt samassa jamassa? Onko olliloita tarjolla? Mihin pitäisi keskittyä?

Missä ne tulevaisuuden mahdollisuudet luuraavat? Pitääkö palata tikkuviinan keittoon? Onko ideoita, havaintoja, keksintöjä kaapissa? Nyt niitä tarvitaan.