Metsäteollisuus Uuteen Arvoon

Metsäteollisuuden rakennemuutokselle annetaan vauhtia Helsingin kauppatorin laidoilla olevista pääkonttoreista. Mutta ei hätiä, nurkan takana häämöttää uusi auringonnousu.

Stora Enson ja UPM:n pääjohtajat yrittävät nokittaa tosiaan saneerausten ja lakkautusten rajuudella. Molemmat kirvesmiehet listivät vanhoja tehtaita, sellukattiloiden lämmitys lopetetaan ja kiinteistöt pannaan pakettiin parempien päivien varalle. Aivan, kaikkia koneita ja laitteita ei myydä pikkurahan puutteessa.

Tehtaiden myymättä jättämistä perustellaan sillä, että puunkäyttöä ei sovi lisätä ja vanhakantaista tuotantoa ei kannata houkutella laskeville markkinoille. Taustalla on muutakin, koska vanhoilla vehkeillä voi tehdä uusia juttuja. Koneet pannaan joksikin aikaan vaseliiniin, jotta eivät ruostuisi.

UPM:lle kertyy kohta lisää paketoitavia hiomopohjaisia tehtaita ja Stora Ensolla on vastaavasti enemmän sellukattiloita. Kemijärven ja Summan pannuja ei myydä, koska tehtailla voidaan keitellä uusia vellejä muutaman vuoden kuluttua.

Sellun ja paperin tuotanto edusta suomalaista huipputeknologiaa ja meiltä löytyy vehkeitä kannolta tehtaalle ja sieltä edelleen markkinoille asti. Miten hyvin osaajamme ovat varautuneet teknisiin muutoksiin? Maailman mittakaavassa varsin hyvin, mutta ruotsalaiset, amerikkalaiset ja kanadalaiset vaanivat samoja apajia.

Mitä suomalaiselle puujalalle tapahtuu? Onko tämä tässä? Muuttuuko metsäteollisuus „jälleen“ auringonlaskun alaksi? Numeroiden ja ajankohtaisten päätösten valossa, näin voisi olettaa. Olen kuitenkin asiasta eri mieltä. Metsästä kuuluu jatkossa muutakin kuin karhujen ja susien ulvontaa.

Suomi putos’ puusta, mutta onneksi sentään jaloilleen. Pohjoismaat tulevat kehittämään uusia ratkaisuja, jotka uudistavat metsäteollisuutta. Mutta emme ole yksin liikkeellä. Pohjois-Amerikassa on paljon vanhaa kapasiteettia, joka voidaan transformoida uuteen käyttöön. Tutkijat ja hitsarit tekevät hiki hatussa työtä.

Internet syö paperin kulutusta, mutta metsä muuttuu kohta suureksi öljy- ja viinalätäköksi. Sieltä irtoaa käyttöömme energiaa ja biokemiallisia tuotteita. Ehkä tulemme syömään tikkuja ja kantoja.

Tulemme näkemään samansuuntaisia muutoksia myös sahoilla. Mekaaninen metsäteollisuus saa muutaman vuoden sisällä uuden etuliitteen. Kakkosnelosen sijasta valmistamme tulevaisuuden huippusahoilla biopuuta.

Metsäjätit ottavat oppia elintarviketeollisuudesta. Pitäkää silmällä vanhoja sellutehtaita. Niissä on potentiaalia. En ihmettele uutista, että Kemijärven tehtaalle olisi varma ostaja. Karvinen ei kuitenkaan innostu tehtaan myymisestä.

Metsäteollisuudella on myös hyvät edellytykset jätteiden hyödyntämiseen. Web 2.0 antoi Internetille Second Life’n. Vanha kemianteollisuus uudistuu. Torin laidoilla olevat pääjohtajat eivät polta metsäbisneksiä maan tasalle. Poltetun maan taktiikkaa joudutaan kuitenkin soveltamaan jonkin aikaa, koska uudet prosessit ovat vasta kokeiluasteella.

”Mehtämiehet” tarvitsevat viitisen vuotta kokeiden ja keitosten tekemiseen. Vuonna 2012 – 2015 ala on jälleen kovassa iskussa. Silloin Suomi Elää jälleen Metsästäkin. Nämä meneillään olevat muutokset tulevat myös monipuolistamaan teollista pohjaamme.

Saamme Ruotsista kovan kilpailijan! Heja Sverige, Nokian tavoin näissäkin kuvioissa saa varautua ”En Finne igen” kommentteihin.

KESKUSTELEN NÄISTÄ ASIOISTA KANSSANNE JAIKUSSA.
visualradio There is Second Life in traditional pulp and paper mills. The forestry 2.0 is emerging out of the ashes. UPM and Stora Enso are in transit! It has been a busy morning. I’ve been writing about the transformation of old pulp and paper mills. More details can be found on my smartroad blog. If you are interested to talk about the bio-based economy, don’t hesitate to call + 358 50 309 2021.

6 Kommentare zu „Metsäteollisuus Uuteen Arvoon

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus, enpä ole paljon täällä katsellut mitään, omatkin tekstit ovat tulleet ajastuksella. Se ainakin on selvää, että energiaa sellutehdas pystyy tuottamaan. Taidat tietää enemmän kuin kirjoitat, aika-arviot olivat siksi tarkat 🙂

  2. „Se ainakin on selvää, että energiaa sellutehdas pystyy tuottamaan. Taidat tietää enemmän kuin kirjoitat, aika-arviot olivat siksi tarkat.“

    Romuksi ajettu sellutehdas kelpaa kierrätykseen. Samalla raudalla voi tehdä uusia sellupohjaisia biotuotteita. Kuitu on ollut pitkään metsäteollisuuden ydintuote. Olemme omassa think-tankissa päätyneet siihen, että kuidun ympärillä olevista sidosaineista voi tehdä uutta bisnestä. Biodiesel ja etanoli ovat siirtymävaiheen ensimmäistä vaihetta, mutta jostain pitää aloittaa.

    Metsäteollisuuden uuden tulemisen työkalupakin kehittämistä voit seurata tästä osoitteesta: http://smartroad.blogspot.com/

    Kannattaa seurata myös, miten Nesteen palmuöljybiodieseliä arvostellaan. Siirtymäkauden ensimmäisiä askeleita otetaan nyt. Läpimurto tapahtuu 2010 – 2015. Toivon vain, että öljyn hinta nousee reilusti yli $150 tynnyriltä, koska silloin Suomen puujalka paranee.

    Huomaa! Aikaistin läpimurtoa kahdella vuodella. 2010 on optimistinen, mutta ei mahdoton. Emme silloin puhu kovin suuresta mittakaavasta.

    Historian tuntijana voit tutkailla, millaisilla aineilla valtakunnan kansleri yritti Venäjän valloitusta. Hänen tähtäimessä olivat Bakun öljylähteet. Biodieseliä eli „Tiikeriä Tankissa“. Panssarivaunubrändi TIIKERI.

  3. Juu, Hitler ymmärsi ainakin yhden asian väärin. Sodankäynti EDELLYTTÄÄ, että sodan taloudellinen perusta raaka-aineineen on kunnossa. Mutta jos näin ei ole, energiaa, raaka-aineita ja elintarvikkeita ei kannata väkisin ryhtyä hankkimaan naapuridiktaattorilta, jolla on niin helvatin laaja maa kuin mitä NL oli.

  4. Osaisiko joku viisas kertoa, miten biodieselillä hyrräväät tiikerit käyttäytyivät pakkasten tullessa? Silloin niissä ei ollut lohkolämmittäjiä. Mutta herrathan lähtivät liikkeelle kesätamineissa. Salamasodan ideana oli tietenkin pikavoitto. Pitkäjänteinen suunnitelma puuttui.

  5. „Osaisiko joku viisas kertoa, miten biodieselillä hyrräväät tiikerit käyttäytyivät pakkasten tullessa?“

    Kysyt melko vaikeita. -41 Saksalla oli 4 pääsorttia panssareita, joilla oli niinkin omaperäiset nimet kuin Panzer I, II, III ja IV. Lisäksi oli sotasaaliina saatua kamaa muista maista. Panzer V (Panther) ja Panzer VI (Tiger I) otettiin käyttöön Stalingradin aikoihin. Näissä jälkimmäisissä vaunuissa ja esim. Panzer IV:n myöhemmissä versioissa, joilla oli juokseva aakkostunnus, esim. Panzer IV G, oli talven -41-42 kokemukset otettu jollain tavalla huomioon. Miten käynnistys tapahtui, ei ole tiedossa. Varmaan ainakin kiroiltiin paljon, mutta eiköhän ne Stalingradin aikana käynnistyneet. Pelkkä käynnistyminen ei silloin enää riittänyt eli turpiin tuli kumminkin.

  6. Tarkastelin asiaa kapeasti biodieselin näkökulmasta. Sillä on tapana hyytyä pakkasella. Biodiesel-autoissa on tuplatankit, jotta käynnistys voidaan suorittaa öljypohjaisella dieselillä. Olikohan niillä sellainen ratkaisu panssareissa? Saksa tekee kovasti paluuta menneen ajan teknologioihin. Suomikin porskuttaa. Toivon menestystä etenkin sellupohjaiselle etanolin valmistukselle. Se ei ratkaise polttoainetarvetta eikä ilmaston muutosta, mutta sellu- ja paperitehtaiden puujalan korjaamiseen tarvitaan uuteen osaamiseen perustuvaa tuotantoa. Metsämme saattavat osittain muuttua öljylätäköiksi!

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s