iPhone Ferrarilla 15 mph ilman Wi-Fiä

Tavalliset ihmiset ovat olleet innostuneita iPhone’sta. Se on puhelimeksi kallis ja sen suurimmat edut ovat monipuolisuudessa, mutta post-PC aikakauden alkuun tarvitaan vielä lisää joka paikan ominaisuuksia. iPhonessa on Jobsin mukaan Applen paras iPod.

Läppäräiden ja pöytäkoneiden myyminen kirpparilla ei vielä ole ajankohtaista. iPhone ei lupaa ahkerille blogaajille mitään uutta. Yhdellä sormella tai kahdella peukalolla kirjoittaminen ei houkuttele sujuvasti 10-sormijärjestelmää käyttäviä pikakirjoittajia. Läppäri säilyttää edelleen paikkansa tekstin ja sisällön tuotantokoneena. Arkkitehti ilman pöytäkonetta ja suurkuvanäyttöä on kuin isäntä ilman aitanpolulla…

iPhonen tekninen vertailu muihin laitteisiin on ontuvaa, koska tässä kisassa ei kilpailuteta insinööriä toista insinööriä vastaan. iPhone ilmiön tehtävänä on nostattaa kuluttajien älypuhelin-mielenkiintoa. iPhone muuttaa kuluttajien tulevaisuuden odotuksia. Tästä huumasta hyötyvät kaikki suuret ”smart phone” valmistajat. Nokia etunenässä, koska sillä on tarjolla varteenotettavia vaihtoehtoja.

iPhonen on sosiaalinen ilmiö. Vastaavaa julkisuutta ei mikään kuluttajatuote ole aikaisemmin vetänyt puoleensa. Julkisuuden laajuus ja intohimo eivät ole Applen käsissä. Tämä hanke etenee omalla logiikallaan. Tämä on consumer generated branding’ia.

iPhonen tekniikan heikkouksista ja vahvuuksista on mediat, blogit ja wikit pullollaan. Lisää tietoa julkaistaan tunneittain. Vastavoimat aktivoituvat ensi viikolla.

Amerikkalaisten medioiden mukaan, julkisuuteen tarjotaan uskomattomia iPhone juttuja. iPhone-huijarit ovat jo hioneet kynsiään. iPhone for FREE – iPhone ilmaiseksi roskaposti tulee lisääntymään Nigeria-kirjeiden kustannuksella. Jonottamatta jättäneet voivat ostaa iPhone’n eBaysta tai Craigs Lisitistä $ 1 500.
Miten suureksi Apple kasvaa tämän johdosta? Mihin kipuaa Applen pörssikurssi? Ensimmäiset viikot eivät vielä kerro koko totuutta. Jos Applelle hyvin käy, joudumme seuraamaan näytelmän jatko-osiota joulukuussa 2007, kun iPhone tulee Eurooppaan ja leviää muualle maailmaan.

Ennustaisin näillä näkymin suurinta menestystä Japanissa ja Kaukoidässä. Eurooppalainen media saattaa osoittautua kriittisemmäksi. Onhan vehkeestä enemmän tietoa joulukuussa. Kaukoidässä merkin imagoarvolla on suurempi merkitys. Isossa Britanniassa Apple saattaa menestyä hyvin. ”Vodafone is currently in an ideal position to take on the iPhone, because its 3G network is hugely under-utilised.” Writes Guy J Kewney | posted on 29 June 2007.

Apple I jälkeen tuli Apple II ja Apple III, Apple Lisa ja Macintosh kottaraisen pöntöt. Steven Jobs kehitti 90-luvulla potkut Apple’sta saatuaan edistyksellisen NeXT Computerin. Apple osti vuonna 1996 NeXTin käyttöjärjestelmän ja Steven Jobs palasi kaupan kautta Applen pääjohtajaksi. iPod toi Applen uudelleen julkisuuteen, median ja Apple fanaatikkojen lellikiksi.

Steven Jobs on epäonnistunut aikaisemmin. Hän sai potkut perustamastaan firmastaan. Tuittupäinen itsevaltias on kuitenkin 2000-luvulla nostanut Applen 90-luvun ahdingosta megajulkisuuteen. Jumalaksi tai tekno-pyhmykseksi julistaminen on vielä ennen aikaista, mutta jotain Jobs ja sulkeutunut organisaationsa tekee oikein, muuten tällainen hulabaloo ei olisi mahdollista.

Pressossa bloggaava ”IKÄVIÄ UUTISIA” suitsutti postissaan Apple OSX: ”Applen OSX saattaa olla maailman paras käyttöjärjestelmä. Se on täysiverinen käyttöjärjestelmä joka toimii pöytäkoneissa ja multimediatietokoneissa ja se voi toimia muissakin laitteissa. Lisäksi kaikissa OSX-koneissa toimivat samat ohjelmat ja niitä voidaan kehittää samoilla työkaluilla. Applella on merkittävä kilpailuetu koska se voi rakentaa minkä tahansa laitteen OSX:n avulla helposti!”

Kuka tohtisi verrata OSX mobile versiota Symbianiin, Linux mobile ja Microsoft Mobile 6 verisioihin? Käyttöjärjestelmien monikäyttöisyydestä ei täällä ole käyty keskusteluja. Olen utelias… Käyttiksen monikäyttöisyydellä on taatusti strategista merkitystä. Nokia on vahva Symbian kannattaja ja käyttäjä.

Motorolan Ed Zanders ei pelkää iPhonea

Amerikassa julkaistaan tänään uusi puhelin. Kilpailevat kännykänvalmistajat eivät välttämättä seuraa iPhonen lanseerausta pelonsekaisin tuntein. Valtava huomio koituu ”at the end of teh day” – päivän päättymisen jälkeen myös muiden eduksi. Apple ja ATT vetävät kuluttajien huomion langattomiin sovelluksiin ja tulevaisuuden Wi-Fi, Wimax, 3G ja mobiili-tv mahdollisuuksiin.

Motorolan pääjohtaja Ed Zander ei yhtiönsä vaikeuksista huolimatta ole repinyt pelivaatteitaan ja ripotellut tuhkaa tukkaansa. Hänen mielestä, Applen tulo markkinoille nostattaa kuluttajien intoa hankkia kalliimpia älypuhelimia. Motorola julkaisee high-end huippuviileän uutuuspuhelimen ensi viikolla Euroopassa.

Monipuolisten älypuhelinten markkinat piristyvät, Nokian N95 puhelimen myynti kasvaa todennäköisesti myös iPhonen imussa. Muutaman kuukauden kuluttua iPhonen piirteet ovat muuttuneet arkisemmiksi ja kuluttajat seuraavat innolla vaihtoehtojen kehitystä. Jouluun mennessä markkinoille tulee paljon uusia vaihtoehtoja. Länsimaissa kasvu keskittyy kalliimman hintaluokan puhelimiin. Meille opetetaan, että tehokkaasta taskupelistä joutuu maksamaan 400 – 750 euroa.

Mobiili Internet kehitys hyötyy maailmanlaajuisesta hypetyksestä. Kuvan, musiikin ja videon merkitys kasvaa. Sisällöntuottajat havahtuvat ja operaattorit löytävät uuden kehitysvaihteen.

Industry figures forecast that by 2009, 70 percent of workers will need wireless connectivity to do their jobs, Zander said. The future of computing is on mobile, connected devices rather than on traditional desktop PCs, Zander said. In some developing countries, computing is offered only on wireless networks because there are no copper wire telephone networks.

Tulevaisuuden työ muuttuu entistä liikkuvammaksi. Tarvitsemme tehokkaita liikkuvuutta edistäviä ja tukevia työkaluja.

Kuluttajat ratkaisevat loppujen lopuksi kehityksen suunnan. iPhone osoittautunee koko langatonta teollisuutta palvelevaksi hitiksi, joka saa käyttäjät ajattelemaan mobiileja lupauksia uudelta pohjalta.

Yksi puhelin ei kesää tee, eikä iPhone pilaa muiden valmistajien kulutusjuhlaa. Puheet post-PC aikakauden alkamisesta eivät ole ihan tuulesta temmattuja. Vanha kunnon PC säilyttää asemansa tehotyökaluna toimiston pöydällä, mutta älykkäät multimediapuhelimet vapauttamat meidät uudenlaiseen sosiaaliseen (Puhelin sosiaalisena mediana) työskentelyyn, joka ei edellytä jatkuvaa oleskelua päätteen ääressä.

Tämä kehitys tarjoaa huimia mahdollisuuksia suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle ja langattomien ratkaisujen suunnittelijoille.

Mika Pantzarille Snowpoliksesta

Tulevaisuudentutkija Mika Pantzarin mielestä Sotkamossa toimivassa Snowpoliksessa oli jotain uutta ja innovatiivista. Lupasin pääsiäisen 2007 aikoina kirjoittaa aiheesta, koska kyseinen Snowpolis on meitä lähellä Vuokatissa.

Poikkesin tänään Kajaanissa. Istuimme Erjon kanssa Kajaanin torikahviossa sulkemisaikaan asti ja turisimme keksimisestä, virtuaaliorganisaatioista, Kajaanista ja innovaatioiden kehityksestä. Ystäväni Erjo on ns. ”vanhoja kajaanilaisia”, joka on vienyt älykkäitä antureita maailmalle 70-luvulta alkaen. Paljon maailmaa kiertäneen pohjalaisen toimipaikkana on Atlanta, Georgia, USA. Hän on viihtynyt siellä 27 vuotta. Paluusta ei ole varmuutta. Erjo ja vaimonsa ovat USA:n kansalaisia. Emme ole tavanneet pariinkymmeneen vuoteen, mutta olemme viime kesästä lähtien keskustelleet Skypessä politiikasta, busineksestä ja ilmastonmuutoksesta.

”Snowpolis on innovaatio”, kirjoitti Mika Pantzar. Paluumatkallani Kajaanista päätän poiketa Snowpoliksessa, Vuokatti, Finland. Tapaan infossa Tanja Keräsen, joka ystävällisesti kertoo kohteesta ja viereen rakennettavasta uudesta Sokos Hotellista. Snowpoliksen toimitusjohtaja Antti Leppävirta on ilmeisesti talossa, jututan häntä myöhemmässä vaiheessa. Leppävirta on liikuntapuolen ihmisiä, valmentaja, teeveestä tuttu, en ole tavannut häntä aikaisemmin.

Minua kiinnostaa Snowpolis kohteen innovatiivisuus, sen syntyvaiheet, mitä siellä tehdään. Esite kertoo ”aktiivisesta toimintaympäristöstä”, mutta en ole vielä tästä vakuuttunut, vaikka ”avara aula luo mahtavat puitteet yli sadan henkilön asiakastilaisuudelle”. Tankkaan esitteistä lisätietoja:

  1. Liikuntateknologia
  2. Ravitsemusteknologia
  3. Talven teknologiat

Snowpolis teknologiapuisto soveltuu testauksen, kylmätestauksen, elektroniikka- ja ohjelmistoteollisuuteen sekä biotekniikkaan perustuvaan liiketoimintaan. Avot harashoo! tällaista on joka puolella. Vierastan esitteen teknologiakorostuksia. ”Snowpolis on osa laajempaa Multipolis-verkostoa, jossa on mukana 17 000 huippuosaajaa eri erikoistumisalueilta”, kerrotaan. Sotkamo asukasluku 31.12.2006 on 10 728. Luku antaa ymmärtää, että osa huippuosaajista on hujan hajan muualla, kaukana Sotkamosta. Tässä talossa niitä on korkeintaan sata tai kaksisataa. Hyvä niin. Viittaukset verkottumiseen ovat selviä. Etsin virtuaaliorganisaation ulottuvuuksia.
Snowpolis esitteen lupaukset leijailevat yläkäsitteissä ja sanahelinässä. Jatkan ytimen hakemista. Mikä on olennaista? Missä on pihvi? Ravintola KIPPO toivottaa ”Tervetuloa Nauttimaan”, juon kupin kahvia ja syön maistuvan pullan. Sisustuksen tyyli miellyttää, lounaan hinta on yllättävän edullinen, mutta olen myöhään liikkeellä, nyt ei ole aikaa, koska käyn vielä ostoksilla ennen kotiinpaluuta.

Entisen hallituksen opetusministeri ja seiväshyppääjä Antti Kalliomäki puhui 13.10.2005 Snowpoliksen avajaisissa. Sotkamo-lehti kirjoitti aiheesta, naapurimme kertoi tuoreeltaan ja ylpeänä uudesta kainuulaisesta hankkeesta, joka yhdistää lumen ja jään, osaamisen ja hiihtoputken, laskettelun ja katinkullan. Silloin en kiinnittänyt asiaan erityistä huomiota. Mika Pantzarin kommentti herätti uteliaisuuteni: mikä Snowpolis?

”Sotkamossa panostetaan osaamiseen ja arvostetaan luovuutta”, esitteen teksti jatkaa. Havukka-Ahon kirjoittaja Veikko Huovinen on sotkamolainen. Onko hänen luovuudesta siirtynyt fragmentteja Vuokatin Snowpolikseen? Toivotaan, toivotaan, ajattelen ja jatkan aiheeseen perehtymistä.

”Kainuu on hieno esimerkki siitä, kuinka aidon innostunutta ja ennakkoluulotonta oman alueen kehittämisen pitäisi olla”, aloitti Antti Kalliomäki, SDP.

En jaksa innostua EU:n tavoiteohjelmista. Niiden avulla Kainuuseen salakuljetetaan vain byrokratiaa ja lomaketrilogiaa. Yrityshautomot ovat menneen talven lumia, mutta ehkä silti tarpeellisia. Toivottavasti hautojat osaavat asiansa. Työvoiman saatavuus on Kiinassa ja Intiassa monin verroin helpompaa, minä etsin innovaatioita, joten en tartu siihenkään argumenttiin.
Myönnetään, toimitilat ovat nykyaikaiset. Poikkesin lähtiessäni vessassa, jossa valot syttyivät, kun avasin oven ja sammuivat ilmeisesti poistuessani. Tämä oli innovaatio numero 1. Löytyykö lisää?
”Vuokatissa asuminen merkitsee elämisen laatua. Omasta pihasta voi poimia marjat ja sienet pakastimen kätköihin pitkän talven piristykseksi, suunnata ladulle tai lähteä ulkoilemaan puhtaaseen luontoon. Viikonloppuisin voi lähteä golfaamaan tai laskettelemaan vain muutaman minuutin ajomatkan päähän omalta etuovelta.”

Poikkean kunnan nettisivuilla: Sotkamon kunta on Suomen paras kunta, imagotutkimusten kärjessä. Sotkamon hyvä imago perustuu muun muassa vapaa- ajanviettomahdollisuuksiin, elinkeinoelämän kehittämiseen ja kunnan kehittämisaktiivisuuteen. Sotkamolaisessa tekemisen meiningissä yhdistyvät päättäjien, yritysten ja kuntalaisten voimavarat. Sotkamolaisesta toimintatavasta on tullut käsite!

”Kokouspäivän kruunaavat Vuokatin monipuoliset liikuntamahdollisuudet.” Olen kuullut tämän kaiken aikaisemmin. Mitä Mika Pantzar mahtoi tarkoittaa? Jatkan ytimen penkomista.

Kalliomäen puhe siirtyy ns. Shanghain listasaan. ”Listalla näkyy parhaimmin sijoittuneena suomalaisena yliopistona Helsingin yliopisto sijaluvulla 76. Maailman 500 parhaan yliopiston joukkoon mahtuu suomalaisista lisäksi Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistot sekä Teknillinen korkeakoulu.”

Haloo! Mistä ministeri puhuu? Olemme Sotkamossa ja täältä on pitkä matka Helsinkiin, Ouluun ja Shanghaihin. ” Suomen yliopistot sijoittuvat kuitenkin suunnilleen samalle tasolle kuin Pohjoismaiden parhaat yliopistot”, Kalliomäki jatkaa Snowpoliksessa 13.10.2005.

Jatkan esitenipun selailua. ”Mentorit kaipaavat lisää järisyttävän rohkeaa innostusta. Akke Virtanen ja Leena Valtanen haluavat antaa pitkän yrittäjäpolkujen kulkemisen tuoman kokemuksensa nuorten yrittäjien käyttöön. Mentorit haluavat auttaa, etteivät kaikkien tarvitse lyödä päätä samoihin seiniin kuin he itse ovat lyöneet tai upota samoihin monttuihin kuin he itse ovat uponneet.”

Nyt lähestytään yrittämisen ydintä. Perustimme A.D. 1981 Akke Virtasen kanssa CIS- Corporate Information Systemsin. Sen jälkeen olemme tahoillamme harrastaneet sarjayrittämistä, olleet monessa mukana ja ”Sissin” Akke on myös muuttanut Sotkamoon. INTO MAGAZIN 1/2007 on yrittäjyyden valmennuskeskuksen julkaisu ja se löytyi Snowpoliksen esitehyllystä.

Onko Akke ollut mukana luomassa, kehittämässä, rakentamassa, ideoimassa Snowpolista? Leena Valtanen veti Kajaanin menestyksellistä K-Supermarketia 80-luvulla. Nämä henkilöt tietävät paljon yrittämisestä. Palaan näihin henkilöihin myöhemmin.

Filosofi, professori Esa Saarinen, on Innotalon ”kummisetä”. Löydän lisää tuttuja kasvoja. Takakannen lisätiedoista ilmenee, että Innotalo toimii Kajaanissa ja Vuokatissa. Tämä jengi on ”Yhdessä luovaa Kainuuta rakentamassa”.

”Meidän pitäisi itse luoda tämä maa”, jatkaa Akke Virtanen.

Miten kaukana Snowpolis on Helsingistä? (n. 600 km) Missä ovat maailman metropolit? Ja missä ovat 17 000 huippuosaaja, joista esitteessä kerrottiin? En mene yksityiskohtiin, olen edelleen hajatiedon varassa. Oivallan kuitenkin jotain olennaista. Helsingin kehittäjät miettivät Sipoon kaappaamista ja liittämistä osaksi metroverkostoaan. Kainuulaiset voivat rauhassa kehittää maakuntaansa pääkaupunkin pikkupolitikoinnista välittämättä.
Yhtä hyvin voisimme ajatella, että Kainuu, Sotkamo, Vuokatti, Snowpolis ovat osia tulevaisuuden verkottuneesta Helsingistä, jonka fyysisiä rajoja ei enää tarvitse tunkea Kehä III sisäpuolelle. Nykyaikainen Kainuu kytkeytyy maailman kehitykseen aivan yhtä tehokkaasti kuin Sipoon susirajan takana oleva Itä-Uusimaa tai sen laidalla olevat Loviisa ja Ruotsinpyhtää.

Kirjoitan kirjaa virtuaalisten organisaatioiden kehityksestä 1970-2010. Erjon kohtaaminen Kajaanin torilla tai Aken löytäminen INTO Magazin sivuilta on osa re-konstruktiota, jolla etsimme uutta virtuaalista suuntaa inno-suomelle.

Meidän pitää aika ajoin luoda tämä maa uudelleen.

Fyysisten raja-aitojen kaataminen Sipoon susirajalla syö poliitikkojen ja virkamiesten energiaa. Kyllä meillä muutenkin lääniä, lakka- ja puolukkamaita riittää. Olennaisempaa olisi suomalaisen osaamisen verkottaminen ja kytkeminen globaaliin yhteyteen. Vuokatin Snowpolis on aivan yhteä hyvä osoite kuin Sipoon Nikkilä.

Hyvät naiset ja herrat

”Jälleen eletään murroksen aikakautta. Nyt on tehtävä ratkaisut, joiden varassa Suomen yliopistojen kilpailukyky voi tulevina vuosina suotuisasti kehittyä. Näitä ratkaisuja ei mikään osapuoli voi tehdä yksin. Yhteistyöllä pääsemme eteenpäin. Toivotan teille onnistunutta seminaaria ja menestyksellistä syksyä.”

Näin päätti ex-opetusministeri Antti Kalliomäki puheensa Snowpoliksessa 13.10.2005. Olennaista tässä on ”Yhteistyöllä pääsemme eteenpäin”.

Lupasin lisätä ns. off-line aiheiden käsittelyä blogeissani. Snowpolis on yksi näistä teemoista, eikä tässä vielä kaikki, Tämä sarja jatkuu, pysykää linjoilla.

Robert Scoble Videoblog Brasiliasta

Robert Scoble on eräs maailman kuuluisimpia blogajia, jonka antoi aikoinaan Microsoftille inhimilliset kasvot.
Kokeilen tässä postissa videon lisäämistä. Ilmeisesti videoiden lisääminen ei onnistu. Mitä Presson tekniikka sanoo videoiden käytöstä?

Alla oleva video: ”Robert Scoble, ex blogueiro oficial da Microsoft e autor do livro ”Naked Conversations” nos conta como se calcular o valor de um blog e as diversas formas de métricas para este canal de comunicação.”

Kuvien käyttöä ja näyttöä systeemi ei estä. Näkyykö tämä Daily Motion video tässä suoraan?

Toinen amerikkalainen blogijulkkis: Mena Trott levantou a fama da Internet com seu blog pioneiro,o DollarShort. Hoje ela já é considerada uma blogueira de renome e transformou-se em uma voz forte que explica a utilização e a influência que o ato de blogar exerce na sociedade, na cultura, na política e no mundo corporativo.

Unohdettu Ruotsi – Pippi Långstrump

Olen kirjoittanut Venäjästä, puutulleista, Kiinasta, Aasiasta, Intiasta ja viime aikoina älykkäistä puhelimista, USA:sta, Web 2.0 ja Yritys 2.0, jopa Ranskasta, mutta Ruotis on jäänyt vähemmälle huomiolle. Norjasta ja Tanskasta en ole kirjoittanut riviäkään. Miksi läntiset naapurimme saavat niin vähän huomiota osakseen?

Ruotsi on Venäjää merkittävämpi kilpailija suomalaisille yrityksille useilla aloilla metsäteollisuudesta, laudan ja kakkosnelosen sahaamisesta, kännyköiden valmistamiseen.

Olemme ylpeitä suomalaisesta tietoyhteiskunnasta, mutta Ruotsi ja Tanska päihittävät meidät tilastoissa.

Ruotsalaisen ”Invest in Sweden” organisaation saavutukseksi voitaneen lukea kyky houkutella ulkomaalaisia investointeja maahan paljon Suomea tehokkaammin.

Suomalainen vastine ”Invest in Finland” tekee hyvää työtä paljon pienemmillä resursseilla. Invest in Sweden organisaation palkkalistoilla on parisataa henkilöä. Meillä investointien houkuttelijoita on muistaakseni kaksitoista henkilöä. Invest in Swedenillä on myös tehokas kenttäorganisaatio.

”Pippi Långstrump, böckernas huvudperson – den starkaste flickan i världen.”

Ensimmäinen Pippi Långstrump kirja julkaistiin 1945. Kuuntelin telkkarista kirjan arviointia toissailtana ja tulin miettineeksi mielikuvaamme ruotsalaisista. Pippi piirtyi ohjelmassa mieleeni paljon aikaisempaa radikaalimpana nuorten naisten ajattelun uudistajana.

Ehkä meidän pitäisi tutkia tarkemmin, mitä ruotsalaiset tekevät toisin ja paremmin. Kilpailijoina ruotsalaiset ovat meitä vastassa muuallakin kuin jääkiekkokaukalossa.

Ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat neuvotelleet itselleen vahvan aseman Suomen rahoitusmarkkinoilla (Nordea ja Sampopankki). Sonera siirtyi ruotsalaisten hoitoon. StoraEnso näyttää suomalaiselta, mutta Stora Kopparberg on vahvasti kuvioissa mukana. Strömberg siirtyi aikoinaan ABB:n alaisuuteen. Venäläiset ovat ostaneet lomamökkejä itärajan tuntumasta. Suuria valtauksia ei ole vielä tapahtunut.

Venäjä-pelkokertoimemme on Ruotsiin verrattuna paljon korkeampi. Itse asiassa, meillä on paljon voitettavaa yhteistyöstä Venäjän kanssa, kun kilpailemme ruotsalaisten kanssa markkinoilla.

Baltian talousalueen 100 miljoonan kuluttajan markkinat eivät myöskään ole valjenneet meille yhtä selvästi kuin ruotsalaisille. Otetaan opiksi. Naisyrittäjille suosittelen Pippi Långstrump lukemista. Arvon herroille se on liian rankkaa lukemista. Mutta jospa mamman kanssa yhdessä peiton alla.

Wikipedia: Pippi Långstrump är en av Astrid Lindgrens mest omtyckta litterära figurer och även namnet på den första boken om henne och hennes vänner, Tommy och Annika. Pippi-böckerna finns översatta till 63 olika språk.

Puhelinpula Pahenee Kaaokseksi USA:ssa

Ihmiset jonottavat kuin pula-aikana. Onko leipä loppunut? Jonoja ilmaantuu joka kaupunkiin. Todistammeko kapitalismin kriisiä?

Tällaista ei ole nähty sitten pula-ajan. Ensimmäisen öljykriisin aikana ihmiset jonottivat bensiiniä. Nämä eivät kanna kanistereita, mutta monella on makuupussi ja eväitä matkassa.

Suomalaisen näkökulmasta jonottaminen tuntuu oudolta. Ei meillä ole ollut tällaista sitten Interaktiivisen sataman osakkemyynnin alkua. Olemmeko todistamassa jotain vastaavaa? Otetaan selvää, mistä jonossa puhutaan:

Pariston kestoikä on valmistajan testien mukaan kahdeksan tuntia.

Lasinen näyttö ei naarmuunnu, toteaa toinen.

Multitouch! viehättää minua, siksi olen täällä jonottamassa, hihkuu joku.

Se on niin hyvän näköinen, kommentoi viehättävän oloinen naishenkilö.

Haluan katsella kuvia, videoita ja kunnella musiikkia.

Todistammeko uuden elokuvan julkistamista? Onko Paris Hilton vankilasta vapauduttuaan kloonattu ja esiintyy tuhansissa myymälöissä kautta maan minimekossa ilman pikkuhousuja?

Se soveltuu musiikin kuunteluun.

Wi-Fi alueella selailu on nopeaa ja vaivatonta.

Kahden megapikselin kamera, mutta ei MMS kuvansiirtoa.

Valittavissa 25 erilaista soittoääntä.

Langaton yhteys YouTubeen ja 10, 000 videota tarjolla.

Sähköpostin selailu on helppoa.

– Nettiselailu on siistiä.

Tarinointi jatkuu. Jonottajat ovat hyvin voivan näköistä väkeä, joukossa on monen rotuista, lihavia, laihoja, miehiä, naisia, tyttöjä ja poikia. Amerikkalaiset jonottavat puhelinta. Heille on vasta nyt valjennut, että kännykkä on kätevä laite.

iPhone $600 ja Nokia 770 $129,99

ZD News mielestä iPhone on vuoden 2007 tuotejulkistus.

“The iPhone is getting attention because it’s merely the biggest product launch of the year. And it’s a helluva lot more interesting to us than Paris Hilton.” Writes ZD Net News June 20, 2007.

Neljän päivän kuluttua tiedämme, millainen hullabaloo ja hullut päivät syntyy, kun iPhone tulee kauppoihin (USA:ssa). Cingular on ainut operaattori (Carrier), joka myy puhelinta ja ostaessaan asiakas tekee kahden vuoden sopimuksen.

Cinuglarin ja Applen yhteistyön perusteluna on, että Cingular suostui neuvotteluissa siirtämään suurimman rahaviipaleen syntyneistä kaupoista Applelle. Money talks! – Rahalla on ihmeellinen valta.

$500 – 600 kännykästä (cell phone) on paljon rahaa. Sillä hinnalla saa melkein läppärin ja ainakin kohtuullisen pöytäkoneen. Nokian N95 on saman hintainen, mutta monipuolisempi. Buzz is out: Apple myy kolme miljoonaa iPhonea ensimmäisen viikona ikana, väitetään.

Applen viime hetken uutinen on 8 h pariston puhekestoaika. Nähtäväksi jää. Amerikkalaiset hehkuttavat: ”This is the biggest consumer product launch ever!”

Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan Applen iPhone ei sovellu yrityskäyttöön. Puhelimesta puuttuu palomuuri ja toisena syynä sähköpostin siirtokäytäntö imap.

iPhone tukee Microsoftin Excel- ja Word-tiedostoja, joten sikäli puhelin soveltuu yritysympäristöönkin. Ruotsalaisen Mac-World’in mukaan kymmenen prosenttia amerikkalaisista yrityksistä suunnittelee Apple iPhone’n hankintaa.

Pöytä on katettu, lehdistöaineisto lienee valmiina palvelimella, rekat odottavat lähtölaukausta. Osa kamoista lienee jo kauppiaiden varastoissa. Tästä tulee suuri show. Väitetään, että Apple vedättää liikkeitä pienehköillä toimituserillä, jolloin ihmiset joutuvat jonottamaan laitetta kuin pula-aikana.

Kyse on kännykästä, jonka hehkutus vetää maailman mediat mukaansa. Olen kirjoittanut aiheesta pitkin talvea mielenkiinnosta. Yritän kirjoittaessani analysoida pitkän julkistamisen toimintamallia oppiakseni jotain prosessista.

Tämän päivän Google Trends haku kertoo, että Nokian 770 on kovassa nousussa. Vain tänään hintaan 129,99 dollaria! Hintakilpailulla saadaan aikaan uusi pelitilanne.

“There we were, idling away a sunny lunch hour on a bench outside Applebee’s, feeling our lunch of deep-fried chicken wads settle comfortably into our gut and browsing the inter tubes with our Nokia 770 Internet Tablet. We’d just opened an email with a very lucrative offer from a widow in Cote d’Ivoire when our reveries were interrupted by a visit from a stranger. Obese, panting, the beer-company logo on his t-shirt stretched and distorted, flesh spilling from both the top and bottom of his sweatshorts, the unexpected caller flopped onto the bench. We feared for our safety as the bench trembled under the strain.” Blogs Woot!

Maaseudun Ruplavetoinen Venäläistyminen

Hakki47 juhannusaattona 21.6.200 otsikolla Kurjistuva maaseutu: ”Olen paennut viettämään juhannusta ja kesälomaa perheen kanssa Heinolaan. Kaukana kavala maailma. Vuosi vuodelta on ollut mahdollisuus aloittaa juhannuksen vietto yhä aikaisemmin täällä Suomen maaseudulla. Tämä siitä huolimatta, että Heinola lienee kaupunki. Viime vuonna, ja taisi olla sitä edellisenäkin, tilasimme kesälomamme ajaksi Itä-Häme lehden. Tänä vuonna ajattelimme katsoa kuinka aktiivinen on ao. lehden markkinointi. Vaan ei ole tarjousta / tyrkytystä kuulunut, ei näkynyt. Emmepä sitten viitsi tilatakaan. Saattaahan sen lukea torilla käytäessä tai anopilta iltapäivällä haettaessa. Voisiko markkinointioppien päivittämisestä olla hyötyä kurjistuvalle maaseudulle, mukaan lukien maaseutukaupungit?
Hauskaa Juhannusta kaikille blogaajille”, kirjoitti Hakki47.

SOTKAMO KAINUU

Kommentoin tuoreeltaan ”hakin” kirjoitusta lyhyesti ja jatkan hiukan pidemmällä analyysillä. Kurjistuva maaseutu muuttuu. Tulimme juhannukseksi Kainuun korpeen. Punaisen viivan piirtämisen ajoista ollaan siirtymässä uuteen punakoneen vetämään Gazprom talouteen. Maineikas Gasthaus Suvikas myytiin hiljattain moskovalaiselle matkailualan yritykselle.

Sotkamon Shellin kulmilla päämajaansa pitävä HTT (hevosmiesten tietotoimisto) väittää, että Sotkamossa kaikki tarjolle tulevat kiinteistöt myydään venäläisille alta aikayksikön.

Landea ja rintaviivaa Suomessa riittää. Pelko ylimäärän myymisestä ulkomaalaisille on käymässä toteen. EU-liittymisen alkumetreillä luultiin, että saksalaiset tulevat Mersuineen ja valtaavat joka niemen ja notkelman. Geopoliittisesti Suomi on venäläisille lähimatkailullisesti paljon kiinnostavampi. Heillä on lisäksi samanlainen suhde kesämökkeilyyn, saunomiseen (Datshat) kuin meillä.

Olemme palaamassa aikoihin ennen Venäjän vallankumousta, jollin Venäjän aateli ja raharikkaat lomailivat etelän lukuisissa kylpyläkaupungeissa. Loviisassakin oli sellainen. Hangossa on vielä fragmentteja mennen ajan loistosta. Nyt venäläisten huomio on siirtynyt Itä- ja Pohjois-Suomen hiihto- ja viihdekylpyläkohteisiin.

Elämme uutta aikaa. Ruplavetoinen nousu ulottuu kohta läpi kurjistuvan maaseudun. Suomen valtaaminen öljyrahoilla onnistuu ehkä mutkattomamminkin kuin osasimme arvata. Rajaseutukunnissa venäläinen vähemmistö osallistuu jo kunnallispoliittiseen päätöksentekoon. Raha tuo valtaa. Oletan, että tämä trendi vahvistuu. Lappeenrantaan rakennetaan Suomen suurinta Prismaa. Ensi vuonna Joensuussa on sitäkin suurempi. Venäläiset ostajat ovat Prismojen rakentajilla kiikarissa.

Nämä heikot signaalit kertovat venäläisen ostovoiman vaikutuksista Suomessa. Mitä tapahtuu yritysrintamalla? Kiinteistöt kiinnostavat, ostavatko venäläiset myös suomalasyritysten osakkeita? Saako rauhallisen maaseudun kehittäminen vetoapua Brysselin lisäksi myös Moskovasta ja Pietarista? Moskovan rahan hankkimiseen ei tarvita EU-projektisuunitelmia ja lomakkeeiden täyttöbyrokratiaa. Kapitalismin ydin on siirtynyt Venäjälle, Kiinaan ja Intiaan. Miten käy byrokratisoituvan EU:n?

Talous Työpaikat Rakentaminen Kupla

Raparperipiirakan tekeminen aprikoosipiirakkareseptin pohjalta on korkeampaa matematiikkaa. Osallistuin äsken tekemiseen keittiöapulaisena. Tehtävä suoritettu, voin tarkastella rakentamista meillä ja muualla. Synkkiä uhkakuvia on maalailtu, pelkokerroin nousee etenkin USA:ssa. Puhkeaako asuntorakentamisen kupla ja miten mahdollinen rakennusalan ”Katariina” pyyhkäisee Euroopan yli? Selviääkö Suomi? Mille tasolle asuntojen hinnat asettuvat? Säilyykö työllisyys korkealla tasolla? Selviävätkö kotitaloutemme korkeista lainakustannuksista?

Rakennustarvikkeiden hinnat ovat nousseet kaksikymmentä prosenttia. Rakennusalan taloutta pyörittävästä ja työllistävästä kuplasta on puhuttu pitkään. Rakentajien mielestä taloutemme ei ole ylikuumentunut, rakennuskustannusten nousu, rakennus-tarvikkeiden ja raaka-aineiden korkeat hinnat eivät ole jarruttaneet kehitystä. Rakentaminen pyörittää talouden rattaita kiivaalla vauhdilla.

Materiaalikustannukset ovat nousseet vuoden aikana selvästi. Eniten ovat nousseet sähköjohtojen ja paneelien hinnat. Myös sahapuutavaran, vesiputkien ja betoniterästen hinnat ovat nousseet parikymmentä prosenttia. Keskustelin asiasta arkkitehdin kanssa, joka kertoi, että pistemäisiä hankkeiden lykkäämispäätöksiä on tehty, kun varmuutta rakennustarvikkeiden saatavuudesta ei ole.

Amerikkalaisten mielestä suurten omakotitalojen markkinat ovat siirtyneet brutaaliin kehitysvaiheeseen. Taloaan kauppaava joutuu höyläämään talonsa tavoitehinnasta $ 20 000 – $ 60 000, jotta ostajat innostuisivat.

Uudella mantereella omakotitalojen hinnat nousivat muutama vuosi takaperin pilviin, mutta nyt pilven reunalta tullaan syöksykierteellä alas. Meillä markkinat ovat seuranneet samaa nousevaa hintakehitystä, siirrymmekö täälläkin laskuun muutaman kuukauden viiveellä? Edullista rahaa on ollut paljon ja pitkään tarjolla, matalat korot ovat houkutelleet kotitalouksia ottamaan suuria lainoja. Suomen pankin Erkki Liikanen on aika ajoin varoitellut yksityistalouksien velkaantumisen vaaroista. Pankit ovat nostaneet korkotasoa.

Rakentaminen on ollut vuodesta 2001 vilkasta Amerikassa, Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa. Saksan talous on elpynyt, vauhti on kiihtynyt sielläkin. Pieni Suomi porskuttelee. Amerikan rakennusalan (Housing, Real estate) romahtamista on ennustettu, mutta kuplan kanssa on opittu elämään. Heinäkuun 17. päivä 2007 New York Times kirjoittaa Bear Sterns yhtiön pelastusoperaatiosta.

“They didn’t realize this was Katrina,” the investor said. “They thought it was just another storm.” The crisis this week (midsummer week 2007) from the near collapse of two hedge funds managed by Bear Stearns stems directly from the slumping housing market and the fallout from loose lending practices that showered money on people with weak, or sub prime, credit, leaving many of them struggling to stay in their homes. Bear Stearns averted a meltdown this time, but if delinquencies and defaults on sub prime loans surge, Wall Street firms, hedge funds and pension funds could be left holding billions of dollars in bonds and securities backed by loans that are quickly losing their value.

PS: Suomalaiset kiinteistöt kiinnostavat ulkomaalaisia sijoittajia. Konservatiivinen amerikkalainen raha etsii turvasatamaa. Portfolioita hajoitetaan, Suomessa arvokiinteistöjen hinnat ovat edelleen kohtuullisia. Onko mahdollista houkutella lisää ulkomaisia sijoituksia Suomeen? Kuka seuraa näitä asioita? Olen kiinnostunut aiheesta. Kommentoikaa. Jatkaisiko ulkomaalaisen rahan rantautuminen kiinteistöjen hintojen nousua?

Loma-Suomen monet kasvot

Matkustimme eilen läpi loma-Suomen. Vähän ennen Mikkeliä poikkesimme tienvarsitankkaamossa ja saimme syödäksemme kesän heikkolaatuisimman lounaan. Pääsiäisen aikana aterioimme saman ketjun ravintolassa Juvalla ja sikäläinen ruoka oli vielä huonompaa.

Suomalainen ei valita palvelun, kahvin tai ruoan heikosta laadusta, siksi olemme päätyneet termariin ja murukahviin, joka kulkee matkassa: pysähdymme aika ajoin ja sekoitamme omatekoista matkakahvia. Emme ole vielä päättäneet luopua ruokapalveluista, mutta kaukana ei ole viimeaikaisten kokemusten pohjalta sekään päätös.

Lisään vielä kolmannen kokemuksen saman merkkisestä ketjuravintolasta Lahdessa viime talvena. Matkamuonan taso on Berlusconin ja Chiraqin lausuntojen mukaista. Emme käsitä, miten bensaketjut pystyvät ruoan kehnoudessa ja kahvin laimeudessa näin tasaiseen suoritukseen. En viitsi haaskata energiaani negatiiviseen mainontaan. Totean vaan, että laitoskeittiömössön tuotekehittely on näillä xyz-asemilla viety äärirajoille. Näin surkeaa sapuskaa on vaikea muualta maailmasta löytää.

Miten ulkomaalaiset turistit kestävät tienvarsikeittiöiden tarjonnan? Aikoinaan naurettiin saksalaisille turisteille, jotka nuukuuttaan toivat mukanaan omat säilykkeensä matkaillessaan Suomessa. Kohta osa suomalaiset joutuvat siirtymään omiin eväisiin.

Porvoon K-marektissa katselimme myynnissä olevaa auto-jääkaappia. Poikkesimme Porvossaa hiukan ennen hollantilaisturistin murhaa. Olemme tilastojen valosssa väkivaltainen kansa. Olen samaa mieltä vanhanaikaisen kanssa, että iltalehtien tapahtumakuvaus oli rajua. Muttaa rankkoja ovat kännipäisten suomalaismiesten aatokset ja sekopäiset teot kesähelteellä. Silloin näitä outoja tyyppejä on liikkeellä.

Matkamme jatkui vitostietä pitkin, söimme omenia ja tomaatteja. Kuopiossa, Savon sellun jälkeen poikkesimme Joensuun suuntaan. Valtatie 17 varrella tutustuimme mielenkiintoiseen laitokseen Riistajärvellä. Kirjoitan tästä tarkemmin kunhan ilmat kylmenevät. ”Juankoski here I come”, sijoittui myös matkan varrella. Tamfeltillä on Juankoskella yllättävän suuri tuotantolaitos. Strösmdalin paperintehdas näyttää komealta virtaavan veden äärellä ja Juankosken Biolämpö hohti uutuuttaan. Juice Leskistä ei enää näkynyt.

Mikkelistä maininnan arvoinen uutinen on suunnitelma, keskustan tuntumassa oleiven, korkeitten viljasiilojen hyödyntämisestä asumistarkoitukseen. Mikkelin viljasiilot sijaitsevat VR:n uuden matkaterminaalin vieressä. Paikallinen arkkitehti on pohtinut asiaa ja ehdotta asuntojen sijoittamista siiloihin. Idea siilomaisesta kerrostalosta tuntuu kannatettavalta. Siiloissa on betonista lumoa. Etelän betonilähiöt ovat muuttuneet. Demareiden tilalle on tullut bemareita.

Kerron juhannuksen jälkeen lisää paikallisuutisia Loma-Suomesta.

Juhannusaatto on Sotkamon Jatahovissa sujunut ruohonleikkuun, puutarhan kunnostuksen ja pihatöiden merkeissä. Töitä riittää pihalla ja puutarhassa yli viikonlopun. Tulin välillä tänne koneen ääreen henkeä vetämään. Sisällä on viileämpää. Keskikesän juhla alkaa osaltammme kohta. Ruoan valmistus tapahtuu kivikautisessa rantakeittiössä. Siellä iso rautapannu odottaa. Tarjolla on herkkuja monenlaisia. Kokkoa poltellaan, jos järveltä päin puhaltava tuuli iltaan mennessä hiukan laantuu.

Toivotan teille hyvät pressolaiset hauskaa juhannusta. Liikkukaa varoen vesillä, pysykää pinnalla, älkää polttako sormia kokossa, ajakaa isit ja äidit hiljaa liikenteessä. Nuorisolla olisi erityisiä syitä varovaisuuteen. Pitäkää huolta toisistanne. Nähdään juhannuksen jälkeen!