Tavaroiden kytekminen verkkoon

Tavaroita verkkoon

Joka paikan verkko tulee. Internet ja Nokia ovat kytkeneet ihmisiä (Connectiong People), mutta tulevaisuutta lienee tavaroiden välinen keskustelu ja viestintä. Toisaalta saamme aikaan vuoropuhelun vaikkapa nastarenkaan kanssa. Silloin muuttuu todeksi väittämä, että hyvä tuote myy itse itsensä. Tekniikoita ovat RFID, NFC ja optiset ID tagit. Joulupukin työ helpottuu, kun tavarat voivat kertoa vaikkapa äänen, videon ja kuvakertomuksen avulla terveiset Korvatunturilta.

Advertisements

Soitellen Web 2.0 ja iPod sotaan

Nokialaiset arvuuttelevat, että Web 2.0 siirtyy tiukasti rajattuun kännykän ruutuun. Uskon, että suurimmat mahdollisuudet ovat musiikin ja äänen handlaamisessa, koska äänen käsittelyyn kännykät luotiin, vaikka sen jälkeen käyttäjät keksivät tekstarit ja siitä tuli rahantekokone.

Club

Mutta toisaalta, kuvat (Flickr) ja videot (YouTube) ja itsensä esilletuominen yhteisöissä (MyFace) nosti Web 2.0 massojen tietoisuuteen. User Generated Content (blogit) osoittiviat voimansa Tshunamin aikana. Lontoon pommi-iskun jälkeen Flickr nousi median lemmikiksi. Digi- ja kännykkäkameroiden kuvat virtasivat vinhaa vauhtia tapahtumapaikalta Flickreille ja sieltä ne bongattiin lehtiin (tagit).

Kallasvuo survoo Web 2.0 kännyköihin

Kohta elämme ajasta ja paikasta riippumattomassa käyttäjälähtöisessä tuotantoympäristössä, jossa moni tuottaa monelle tietoa ja viihdettä kaikesta mahdollisesta ja nautimme (user experience) tätä kaikkea tulitikkuaskin kokoisesta telkkarista (näytöstä). Web 2.0 on arvatenkin liian hyvä juttu jätettäväksi Internetiin, koska kohta kännykän käyttö rajoittuu kauppalistan laajentamiseen (muistiko munat ja makkarat, maito on lopussa ja oliko iltalehdessä jotain kiinnostavaa…). Kännykällä bloggaavia lienee jo näilläkin sivuilla, mutta tämä on vasta alkua. Uskokaa, keksimme vielä sellaisen villityksen, joka jättää SMS:n historiaan. Web 2.0 ideana on, että joku keksii idean ja muut tuottavat ilmaiseksi sisällön. Meitähän riittää. Ja julkaisupinnan rakentaja korjaa jossain vaiheessa potin, kun saitti siirtyy Yahoolle, Googlelle tai eBaylle. Mutta kohta meillä suomalaisillakin on mahdollisuutemme. Nokia haluaa Web 2.0 ominaisuudet muutaman millin paksuisiin taskukoneisiin.

Commerce Culture Coolness

Avoin yhteistyö verkossa

Verkkoyhteistyön tekemisen tekniset raja-aidat ovat poistuneet aikoja sitten, mutta aito Open Source metodiikkaa hyödyntävä verkostoyhteistyö on edelleen harvinaista. Työstämme parhaillaan livenä Kurren (Takapirun) kanssa yhteistä Innovation Society dokumenttia, jonka tulemme linkittämään ja verkottamaan tähän keskusteluun. Olemme tehneet yhteistyötä kauan, mutta vasta IST 2006 Helsinki tapahtuman yhtyedessä päädyimme käyttämään työkaluja, jotka avaavat portit uudenkaltaiselle yhteistyölle. Nyt tuotamme ainestao yhteistä alustaa käyttäen, jota editoimme etänä ajasta ja paikasta riippumatta.

Television in Your pocket

Telkkari taskussa, Office in your pocket, koulu kulkee taskussasi, käytäjälähtöisen tuotannon työkalut povitaskussasi (ultralitteät kännykät).

Tulevaisuuden koulu

Kotikylän kansakoulun lopettaminen ei ehkä rasita tulevaisuuden nuoria. Nyt, väliaikaisesti nuoria kuskataan naapurikyliin takseilla, mutta perinteinen koulu saattaa muuttua tarpeettomaksi. Ehkä meillä on varaa digitaalisen kotiopettajaan, joka ohjaa oppilaita etävehkeiden avulla. Koulutietä taapertavia repunkantajat siirtyvät historiaan. Taulu- tai seinän levyinen suurkuvanäyttö korvaa liitutaulun ja kosketusnätön, puhe- ja kuvayhteyden kautta sujuu opetus yhtä hyvin kuin perinteisessä pulpetissa istuen. Kuulostaako kauhealta, vaiko mahdolliselta? Säästämme kiinteistöjen rakentamiskustannuksissa ja oletan, että luokat voivat olla selvästi nykyistä suurempia. Ranskankielen opetus voi tulla suoraan kohdemaasta. Matematiikan tehtävät voidaan sijoittaa pelimaailmoihin. Mahdollisuudet kontekstissa oppimiseen lisääntyvät. Opettajien kirjo voi laajentua merkittävästi, koska tiedon tuotanto tulee laajenemaan ja opettajuuskin voi muuttua. Käyttöliittymät ja kyktennät näyttävät perin toisenlaisilta sadan vuoden kuluttua.

Tulevaisuuden koulu

Tulevaisuuden koulutus-ekosysteemin kehittäjiä.

Mistä Innovaatiot Tulevat?

Mistä tulevaisuuden innovaatiot tulevat? Kysymys kiinnostaa maailma suurimpia ja pienimpiä yrityksiä. Jossain vaihessa innovaation kotina oli T&K osasto, jossa propellipäät keksivät ratkaisuja, jotka vaivalloisen ja pitkävetisen prosessin kautta löysivät tiensä kauppojen hyllylle. Keksijät ja kylähullut tehtailivat ikiliikkujia, joille haettiin patenttia. Mutta maailma muuttuu. Nyt keksintöjä tehdään kaikkialla. Kenelläkään ei ole etuoikeutta oivallukseen. Sinä, minä, hän, me, he, te voivat olla maailmanluokan innovaattoreita jopa tietämättään. SMS, eli tekstarin keksivät lopulta käyttäjät ja nyt siitä on tullut maailmalaajuinen business. Tuleeko mieleen muita samankaltaisia?

Innovation

Poronsarvitikkareita

Kaiken ei tarvitse olla digitaalista. Innovaatioita voi tuottaa hyödyttömistä sivutuotteista. Kuulin äsken IK:lta poronsarvitittakistasta, jota valmistetaan lappilaisessa matkailuyrityksessä. Tikkaritehtaassa vierailee vuosittain 60 000 asiakasta. Jännittävintä tarinassa oli, että asikkaista suuri osa on kiinalaisia. Väitetään, että poronsarvessa on aineksia, jotka saavat kahvipannun nokan suoristumaan, kun tikaarin laittaa kiehuvaan veteen. Oletteko kuulleet moisesta?