Tavaroiden kytekminen verkkoon

Tavaroita verkkoon

Joka paikan verkko tulee. Internet ja Nokia ovat kytkeneet ihmisiä (Connectiong People), mutta tulevaisuutta lienee tavaroiden välinen keskustelu ja viestintä. Toisaalta saamme aikaan vuoropuhelun vaikkapa nastarenkaan kanssa. Silloin muuttuu todeksi väittämä, että hyvä tuote myy itse itsensä. Tekniikoita ovat RFID, NFC ja optiset ID tagit. Joulupukin työ helpottuu, kun tavarat voivat kertoa vaikkapa äänen, videon ja kuvakertomuksen avulla terveiset Korvatunturilta.

Mainokset

Soitellen Web 2.0 ja iPod sotaan

Nokialaiset arvuuttelevat, että Web 2.0 siirtyy tiukasti rajattuun kännykän ruutuun. Uskon, että suurimmat mahdollisuudet ovat musiikin ja äänen handlaamisessa, koska äänen käsittelyyn kännykät luotiin, vaikka sen jälkeen käyttäjät keksivät tekstarit ja siitä tuli rahantekokone.

Club

Mutta toisaalta, kuvat (Flickr) ja videot (YouTube) ja itsensä esilletuominen yhteisöissä (MyFace) nosti Web 2.0 massojen tietoisuuteen. User Generated Content (blogit) osoittiviat voimansa Tshunamin aikana. Lontoon pommi-iskun jälkeen Flickr nousi median lemmikiksi. Digi- ja kännykkäkameroiden kuvat virtasivat vinhaa vauhtia tapahtumapaikalta Flickreille ja sieltä ne bongattiin lehtiin (tagit).

Kallasvuo survoo Web 2.0 kännyköihin

Kohta elämme ajasta ja paikasta riippumattomassa käyttäjälähtöisessä tuotantoympäristössä, jossa moni tuottaa monelle tietoa ja viihdettä kaikesta mahdollisesta ja nautimme (user experience) tätä kaikkea tulitikkuaskin kokoisesta telkkarista (näytöstä). Web 2.0 on arvatenkin liian hyvä juttu jätettäväksi Internetiin, koska kohta kännykän käyttö rajoittuu kauppalistan laajentamiseen (muistiko munat ja makkarat, maito on lopussa ja oliko iltalehdessä jotain kiinnostavaa…). Kännykällä bloggaavia lienee jo näilläkin sivuilla, mutta tämä on vasta alkua. Uskokaa, keksimme vielä sellaisen villityksen, joka jättää SMS:n historiaan. Web 2.0 ideana on, että joku keksii idean ja muut tuottavat ilmaiseksi sisällön. Meitähän riittää. Ja julkaisupinnan rakentaja korjaa jossain vaiheessa potin, kun saitti siirtyy Yahoolle, Googlelle tai eBaylle. Mutta kohta meillä suomalaisillakin on mahdollisuutemme. Nokia haluaa Web 2.0 ominaisuudet muutaman millin paksuisiin taskukoneisiin.

Commerce Culture Coolness

Avoin yhteistyö verkossa

Verkkoyhteistyön tekemisen tekniset raja-aidat ovat poistuneet aikoja sitten, mutta aito Open Source metodiikkaa hyödyntävä verkostoyhteistyö on edelleen harvinaista. Työstämme parhaillaan livenä Kurren (Takapirun) kanssa yhteistä Innovation Society dokumenttia, jonka tulemme linkittämään ja verkottamaan tähän keskusteluun. Olemme tehneet yhteistyötä kauan, mutta vasta IST 2006 Helsinki tapahtuman yhtyedessä päädyimme käyttämään työkaluja, jotka avaavat portit uudenkaltaiselle yhteistyölle. Nyt tuotamme ainestao yhteistä alustaa käyttäen, jota editoimme etänä ajasta ja paikasta riippumatta.

Television in Your pocket

Telkkari taskussa, Office in your pocket, koulu kulkee taskussasi, käytäjälähtöisen tuotannon työkalut povitaskussasi (ultralitteät kännykät).

Tulevaisuuden koulu

Kotikylän kansakoulun lopettaminen ei ehkä rasita tulevaisuuden nuoria. Nyt, väliaikaisesti nuoria kuskataan naapurikyliin takseilla, mutta perinteinen koulu saattaa muuttua tarpeettomaksi. Ehkä meillä on varaa digitaalisen kotiopettajaan, joka ohjaa oppilaita etävehkeiden avulla. Koulutietä taapertavia repunkantajat siirtyvät historiaan. Taulu- tai seinän levyinen suurkuvanäyttö korvaa liitutaulun ja kosketusnätön, puhe- ja kuvayhteyden kautta sujuu opetus yhtä hyvin kuin perinteisessä pulpetissa istuen. Kuulostaako kauhealta, vaiko mahdolliselta? Säästämme kiinteistöjen rakentamiskustannuksissa ja oletan, että luokat voivat olla selvästi nykyistä suurempia. Ranskankielen opetus voi tulla suoraan kohdemaasta. Matematiikan tehtävät voidaan sijoittaa pelimaailmoihin. Mahdollisuudet kontekstissa oppimiseen lisääntyvät. Opettajien kirjo voi laajentua merkittävästi, koska tiedon tuotanto tulee laajenemaan ja opettajuuskin voi muuttua. Käyttöliittymät ja kyktennät näyttävät perin toisenlaisilta sadan vuoden kuluttua.

Tulevaisuuden koulu

Tulevaisuuden koulutus-ekosysteemin kehittäjiä.

Mistä Innovaatiot Tulevat?

Mistä tulevaisuuden innovaatiot tulevat? Kysymys kiinnostaa maailma suurimpia ja pienimpiä yrityksiä. Jossain vaihessa innovaation kotina oli T&K osasto, jossa propellipäät keksivät ratkaisuja, jotka vaivalloisen ja pitkävetisen prosessin kautta löysivät tiensä kauppojen hyllylle. Keksijät ja kylähullut tehtailivat ikiliikkujia, joille haettiin patenttia. Mutta maailma muuttuu. Nyt keksintöjä tehdään kaikkialla. Kenelläkään ei ole etuoikeutta oivallukseen. Sinä, minä, hän, me, he, te voivat olla maailmanluokan innovaattoreita jopa tietämättään. SMS, eli tekstarin keksivät lopulta käyttäjät ja nyt siitä on tullut maailmalaajuinen business. Tuleeko mieleen muita samankaltaisia?

Innovation

Poronsarvitikkareita

Kaiken ei tarvitse olla digitaalista. Innovaatioita voi tuottaa hyödyttömistä sivutuotteista. Kuulin äsken IK:lta poronsarvitittakistasta, jota valmistetaan lappilaisessa matkailuyrityksessä. Tikkaritehtaassa vierailee vuosittain 60 000 asiakasta. Jännittävintä tarinassa oli, että asikkaista suuri osa on kiinalaisia. Väitetään, että poronsarvessa on aineksia, jotka saavat kahvipannun nokan suoristumaan, kun tikaarin laittaa kiehuvaan veteen. Oletteko kuulleet moisesta?

Viekö verkko lehdiltä lukijat?

Moniko tilaa lehtiä kotiin ja toimistolle? Kuka ehtii lukea kaikkea tarjolla olevaa? Image Kustannus lopettaa Bisnes.fi -talouslehden julkaisemisen. Imagen mukaan lehdelle ei löytynyt riittävän suurta lukija- ja ilmoittajakuntaa, jotta lehdestä olisi saatu kannattavaa pitkänkään ajan kuluessa. Toimitusjohtaja Tomi Halonen arvioi talouslehtien markkinat niin kilpailluiksi, ettei pienellä haastajalla ollut mahdollisuutta rikkoa suurten lehtien rintamaa. Bisnes.fi -lehden viimeinen numero ilmestyy 17. joulukuuta. Oma havaintoni on, että suurin osa tiedosta tulee verkon kautta. Lehtitilauksia välittävät  Call  Contact Centerit tarjoavat entistä hienompia kylkiäisiä,  kelloja, kirjoitusalustoja ja  elektronisia vempaimia, mutta lisäaikaa  24 tuntiin ei ole vielä ollut jaossa.

MP3 etäopetuksessa

IST 2006 Helsinki tapahtumassa saimme runsaasti kysymyksiä mobiililaitteiden käytöstä opetuksessa. Linkitän tähän podcast -keskustelun, jonka äänitin pienellä MP3 Creative playerillä. Keskustelen podcastissa romanialaisen taloustietilijän kanssa, joka oli kiinnostunut MP3 käytöstä aikuiskoulutuksessa. Esimerkkinä on maantiellä liikkuvat rekkamiehet. Miten voimme siirttää opetussisältöä heille ja miten he voivat hyödyntää pitkiä ajoaikoja?

European Commission

Videokuvan muokkausta Prahassa

Löysin tällaisen artikkelin vuodelta 2002: ”Maanantai 9. joulukuuta 2002 klo 10:54 Streaming-tekniikkaa Prahaan Oplayo mobilisoi Tsekin markkinat Mobiililaitteissa toimivaa videoteknologiaa kehittävä Oplayo toimittaa ohjelmistoja Tsekin markkinoille, matkapuhelinoperaattori Eurotel Prahalle. Teknologian avulla voi välittää streaming-videokuvaa kännykkään pakettikytkentäisellä GPRS-datayhteydellä. Ratkaisu toimii myös tulevissa kolmannen sukupolven verkoissa. Eurotel tilaa ohjelmistot videokuvan muokkaukseen ja videon automaattiseen näyttämiseen päätelaitteissa. Eurotel Praha on Tsekin suurin langattoman äänen ja datan toimittaja. Sillä on yli 3,7 miljoonaa asiakasta.”

Okay! Tämä saa minut mietteliääksi. Videokuvan automaattinen näyttäminen on kiinnostava ominaisuus. Siirtyykö YouTube video tällä keinolla myös älypuhelimeen? Palaan tähän sopivassa vaiheessa. Tuo uutinen oli vuodelta 2002!
Toinen Praha uutinen: ”Microsoft valitsi Prahan ensimmäiseksi mobiiliteknologian tukikeskuksen paikaksi Tsekin it-markkinoiden avoimuuden ja asiantuntijoiden korkean laadun takia. Konserning Euroopan, Keski-Idän ja Afrikan strategiajohtaja Jan Mühlfeit on itse kotoisin Tsekistä. Tsekeissä on tilastojen mukaan 115 aktiivista matkapuhelinta 100 asukasta kohti”, kirjoittaa Kari Jyrkinen Prahasta (jsj.praha at Telecom.cz).

  • Olen tänään tutustunut Microsoftin Zune laitteeseen
  • Videota kaikille kännyköiden kautta
  • Telcogames

Oplayo offers companies a turn-key solution to easily launch mass market mobile video service for consumers. Oplayo Managed Media ServicesTM makes it extremely easy for companies to enter the growing mobile video market.

Sep 19,2006: ”Oplayo is now poised to take a larger share of the forecasted $162bn revenues from mobile content forecast to be the size of the market by 2010. Oplayo enables the delivery of streaming video and rich media content to mobile phones. Oplayo products are commercially deployed either directly or via partners in over 70 mobile operator networks in more than 25 countries worldwide. Oplayo has currently almost 4,000 commercial video clips in its library. Oplayo’s complete mobile media delivery platform is carrier independent providing a reach of over 1.2 billion handsets across the globe. Almost any one with a mobile phone, regardless of which carrier they use, can access the world of mobile video content using Oplayo technology.”

Yep, jep, no niin, aivan…