Junttiklubi perustettiin Ningiin

Kepun puoluesihteeri nimittelee kykypuolueen Kokoomuksen edustajia ”Junteiksi”. Tuo nosti nopeasti pintaan aikoja sitten kaavaillun Klubin perustamisidean.

Ensimmäinen syntyi http://kknetwork.ning.com/ tänne alle alta aikayksikön. Kuka luo samanlaisen Facebookiin? Ei copyrightia. Pääasia, että saamme alaosastoja kautta valtakunnan.

Nina Suomalainen on blogissaan „Me ollaan kaikki juntteja jos oikein tarkkaan katsotaan“ käsitellyt asiaa perusteellisesti ja J. Vahe ehti jo kommentoimaan että Junttiklubi tuli oikeaan markkinarakoon.

Tervetuloa punaniskat, junttupuolueen edustajat ja nimittäjät yhteiseen rekisteröimättömään yhdistykseen (Juntti Club), jossa imagoita kehitellään, junttibrändejä tuotetaan ja kehittyvien maakuntien asioita kehitellään.

Pitäkää hauskaa tänäkin viikonloppuna – finassikriisisä huolimatta. Tehdään henkilökohtaiset Bailoutit? Tietääkö joku, sopiiko siihen Ballantimes vai Johnny Walker (viittaus kilometritehtaasta)?

Hymyä huuleen!

Advertisements

Näkyykö taantuman tai laman merkkejä katutasolla?

Näkyykö mörköjä? Pelkäätkö pimeää? Poikkesin eilen myöhään illalla Helsinki-Vantaa lentokentällä eli ihmisten ilmoilla, Loviisan näkövinkkelistä katsottuna. Kelasin mielessäni sateista tietä ajellessani, onko valtatie 7 moottoritiellä jo nähtävissä talouden rattaiden hiljenemistä. Ja olihan sentään jotain. Venäläisiä autorekkoja ei tullut mennessä vastaan ja puolen yön jälkeinen rekkaliikenne kohti itää oli sitäkin hiljaisempaa.

Heikkoja signaaleja on silti sangen vähän tarjolla. Olli oli ilmoista käsin tarkastellut kolmen suurkaupungin valoilmöitä. Mexico City 150 km yhtä valomerta ilmasta katsottuna. Pariisi tuntui valoilla mitattuna paljon pienemmältä metropolilta. Helsinkiin tultaessa valoja näkyi lentokoneen ikkunasta vasta vähän ennen laskeutumistelineiden pudotusta.

Energiaa säästettiin 70-luvun energiakriisin aikana katulamppuja sammuttamalla. Pääkaupunkiseudulla eli Suomen metropolissa lamppuja on yhä niin vähän, vähäisen populaation takia, että ilmasta katsottuna valomeren tulkinta voi johtaa harhaan. Pimeetä porukkaa, näinkö ulkomaalaiset ajattelevat meistä. He-he!

Yrittäjät ovat vielä luottavaisia lähitulevaisuuden suhteen. Moni ohittaa puheet lamasta olankohautuksella. Finanssikriisi rajautuu vain amerikkalaiseen asuntotuotantoon, totesi erään vientiyrityksen edustaja pari viikkoa takaperin. ”Ei se vaikuta meidän toimintaan mitenkään”, hän kertoi ennen ulkoimaille muuttoa; projektihommiin kolmeksi vuodeksi.

Lentokentällä ihmiset ovat vielä leppoisan ja valoisan näköisiä.  Murheen murtamia pörssikeinottelijoita ja finanssikriisin uhreja en havainnut. Ryppyotsaisuus lisääntyy vasta vuoden tai kahden kuluttua. Parkkipaikkoja oli toisaalta ulkomaan P-halleissa aikaisempaa enemmän. Olin toisin liikkeellä kello 23 – 24, mutta tällä kertaa ei tarvinnut ajaa ylätasanteelle asti.

  • Toista on sahoilla: Stora Ensokin vähentää sahatavara tuotantoa.
  • UPM ilmoitti aikaisemmin tällä viikolla „tuhannen henkilön“ lomautuksista

Kassavirrasta on pidettävä huolta. Pk-yrityksissä hyvä kassavaranto pitää lamamietteet loitolla, kun ei tarvitse poiketa varattoman pankkiirin puheilla.

Tilauskirjan paksuutta kannattaa katsella päivittäin. Tilausten peruuntuminen ja siirtyminen tuo lamapeikko lähemmäksi, mutta monilla menee tuossakin suhteessa vielä sangen hyvin.

Tippuuko tarjouskyselyjä entiseen tahtiin? Nyt on jo vakavamman pohdinnan tarvetta. Myllerrys on lisännyt varovaisuutta ja on pakko miettiä tulevaa tuote- ja palvelupakettia.

Kellä on varaa investointeihin? Pitääkö keskittyä kunnossapitoon ja tuottavuutta lisääviin ratkaisuihin? Missä ovat aloitusta odottavat vihreät niityt (Green fields?).

Public-Private kohteet ovat ehkä jatkossa houkuttelevia. Teollisuus vetää henkeä, rakentaminen hiipuu, YIT joutunee miettimään, mitä tekee tonttivarannolleen. Lähtekö Talvivaara onnekkaasti käyntiin? Pitäisikö rakentaa vuokra-asuntoja? Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa hajautettu energiahuolto? Tässä vain muutamia kysymyksiä; aika on muuttunut. Harva näkee kolmea kuukautta kauemmaksi.

Mitä tapahtuu armon vuonna 2009? Kuinka pahaksi tämä taantuma äityy? Millaista siltaa itse kukin joutuu rakentamaan yli vaikean virran (Troubled Waters)?

Kodittomat talousblogaajat liikekannalla

Suomalainen talousblogaaminen etsii uusia kanavia ja ilmaisumuotoja. Vaihtoehtoisia alustoja on pilvin pimein. Tänään täälläkin puhutaan Piksusta, joka kutsuu kodittomia talousblogaajia puoleensa. Vapaat kirjoittajat kaipaavat lukijoita, kommentteja, huomiota, huolenpitoa. Löytyisikö niitä Piksusta? Pystyykö siellä tuottamaan parempaa sisältöä?
Mitä minä kaipaan yhteisöiltä, joissa liikun ja toteutan itseäni vapaana kirjoittajana?

  1. Haluan kirjoittaa alustalla, joka vetää paljon lukijoita
  2. Tahdon kirjoittaa yhteisössä, jossa välitetään ja kommentoidaan
  3. Haluan tuottaa sisältöä, joka parhaiten vastaa osaamistani tai intressejäni
  4. Kokeilen uusia yhteisöjä, teen rajojen ylityksiä, haluaa monipuolistua, tulla paremmaksi

Myönnän kaipaavani aitoa, empaattista, välittävää yhteisöä, jossa ihmiset ovat nykyistä tutumpi toisilleen. Onko Piksu esimerkki tällaisesta? Pystytäänkö sinne luomaan kodikkuutta, mikä maailmoja syleilevistä Sosiaalisen Verkostojen sivustoilta puuttuu? Facebook ei tarjoa sitä, vaikka minulla on siellä 1 341 kaveria. Twitter on minulle kanava maailman ääriin ja erityisesti Silikonilaaksoon. Jaikusta löydän oikea kaveruutta sekä erittäin hyviä keskusteluja. Muodostuuko Piksusta ahkerasti kirjoittaville uusi henkinen koti? Pystymmekö siellä uudistumaan ja luomaan uutta sisältöä myös lukijoiden kannalta?

KOMMENTOIN JANNEN SAMANHENKISTÄ KIRJOITUSTA NÄIN

Janne, luin vanhiksen „uutispommin“. Kansalaisjournalistit ja talousblogaajat ovat kodittomia. Tutkimusten mukaan sosiaalisen median käyttäjät ovat „uskottomia“ ja siirtyvät helposti uusiin yhteisöihin. Minäkin kirjoitan Pikussa, mutta kirjoitan monessa muussa paikassa. Juuri nyt mielenkiintoni kohteena on Piksun http://www.piksu.net/blog/49 lisäksi ruotsalainen Jaikua, Twitteriä, Powncea muistuttava http://visualradio.bloggy.se/ . Keskustelen riikinruåttalaisten kanssa finanssi- ja talouskriisin vaikutuksista. Länsirannikkoon ja autoteollisuuteen iskut ovat jo kohdistuneet. Käytännöllinen kriisineuvo: ”fortsätt simma, fortsätt simma!”

Aikansa kutakin. En ole päättänyt lähdöstäni, jollei muuten poisteta, mutta olen jo pitkään hajottanut toimintaani moneen suuntaan. „Talsa“ (Taloussanomat) on jostain syystä jäänyt uudistumisensa jälkeen pois kokonaan. Uusi Suomi ei saanut minua innostumaan. Siellä on „tähtikirjoittajien“ ja ”rupusakin” ero liian suuri.

Olemmeko oikukkaita? En tiedä, tämähän on vapaata kansalaistoimintaa ja uusia tulee varmaan tilalle. Eikä tämä liikehdintä välttämättä palauta maailmantaloutta raiteilleen 😉

Johtaako tämä suomalaisen sosiaalisen median blogiankkalammikossa tapahtuva muutos uudenlaisen ryhmäblogaamisen kehittymiseen? En tiedä sitäkään, mutta pysykää kanavilla. Google tietää aina, missä seilaamme.

Kyllä tällä on merkitystä: kello 15:23 katselin, että kurssit ovat nousussa. Ehkä lama torjutaan sillä, että blogaaminen siirtyy muualle 😉

Vaalit menivät hyvin

Puolitoista miljoonaa suomalaista jätti äänestämättä. Äänestyspäivä sää ennakoi symbolisesti myrskyisää lopputulosta. Terveellistä vallan uusjakoa tapahtui läpi vihreän vallan maan, mutta myös punaiset saivat siipeensä kunnolla. Myönteisiä murtumia tapahtui ylimielisimmissä ja tympeimmissä yksipuoluevallan keskuksissa, mutta muutospaineita jäi vielä yllin kyllin tuleviin vaaleihin.

Äänestäjät voittivat ja reservissä sohvan pohjalla on melkoinen porukka, joka yhä kääntää kylkeään, kun politiikka otetaan puheeksi.

Ihailen myös politiikan halveksijoita.  Poliitikkojen on opittava puhumaan heidän kanssa, koska heitä on yhä eniten maassamme. He toteuttavat demokratiaa omalla tavallaan.

Osmo Soinivaara polkupyöräili itsensä valtakunnan ääniharavaksi ja superyllättäjä Soini puhui itsensä toiseksi. Näin kerran asiallisen unen Jaana Pelkosesta, joka raivasi tiensä Helsingin kaupungin valtuustoon. Opin tuntemaan Jaanan Tilt-ohjelman juontajana. Alla oleva artikkeli antaa tietenkin allekirjoittaneesta väärän kuvan. Unien tulkitsijat ovat väärillä jäljillä.

Toimittaja: Emil Koskela | 13.12.2004 | Yksi lukijakirje. (HELSINKI) Tietokone- ja konsolipelien esittelyyn erikoistunut Tilt-ohjelma on saamassa uudeksi juontajakseen pumpattavan Barbaran. Ohjelmaa kauan luotsannut Jaana Pelkonen jättää ohjelman, koska haluaa tulevaisuudessa keskittyä paremmin rakentamaan poliittista uraansa eikä olla ainoastaan esiteini-ikäisten poikien kypsymättömien fantasioiden kohde.

Onnea vain voittajille, en nyt tee mitään tarkempaa listaa. Demareiden jakkupukujohtajattaren hymy ei hyytynyt, vaikka ”torjuntavoittoon” päädyttiin rökäletappion kautta. Kataisen porukalla oli syytä riehakkaaseen juhlimiseen. Kokoomus on nyt valtakunnan ykköspuolue. Jos tätä menoa jatkuu, olemme kohta uudessa asetelmassa.

  1. Kokoomus on ykkönen (kunta, valtakunta, presidentti)
  2. Vihreät nousevat kakkoseksi (Soinivaaralaiset)
  3. Perussuomalaiset kolmoseksi (Soini)
  4. Muut muuttuvat pienpuolueiksi

Tätä ennustetta eivät puoluetoimistot minulta tilaa, mutta tarjoan sen veloituksetta käyttöön palautusoikeudella. Muutama sana vielä ruotsalaisistakin, jotka vähitellen jauhautuvat näkymättömäksi pienpuolueeksi. RKP:lla eli Svenska Folkbatterietillä on edelleen valtaa rannikon pienissä ankkalammikoissa. Muutos tekisi hyviä näissä kunnista pienemmissäkin, joissa äänten laskenta on kaikista hitainta massaamme. Herää epäilys, puuttuuko meiltä hurreilta laskutaito.

Nämä vaalit antoivat suuntaa tulevalle. Suomessa on vielä paljon remontoitavaa ennen kuin sisämaan yksipuoluejärjestelmä on kokonaan murrettu. Kansalaiset osoittivat, että muutoshalua löytyy. Kuvitelkaamme, että seuraavissa vaaleissa nukkuvien ylivalta murtuu ja vaaliuurnille ryntää viisitoista prosenttia lisää muutoksentekijöitä. Se tekisi mannaa tälle maalle!

Onnea voittajille ja empatiaa niille, jotka jäivät rannalle. Tulevaisuudessa politiikkaa tehdään monella tasolla ja kellon ympäri. Vallanpitäjien valvontaan pitää edelleen panostaa, jotteivät Kehittyvien Maakuntien Suomi –kaltaiset skandaalit pääse toistumaan. Suunta on nyt oikea, pitää vain saada lisää väkeä muutosta tekemään.

Millainen presidentti Barack Obamasta tulee?

Amerikan kohta valittava uusi presidentillä törmää virkaanastumispäivän jälkeen valtavaan ongelmavyyhteen, jonka George Bush jättää jälkeensä. Talous, Irak, Afganistan, terveydenhoito, verotusjärjestelmän muutos, amerikkalaisten rämettynyt kansainvälinen maine, valtiontalouden alijäämä, työttömyyden kasvu jne. odottavat ratkaisuja. Alexander Stubbin brändi-ryhmälle olisi nyt sosiaalinen tilaus USA:ssa.

Barack Obamalla on vahva etumatka tilastoissa. Mutta peliä ei vielä ole ratkaistu. Loanheitto jatkuu. Nyt väitetään, että Obama ei ole „natural  born US citizen“. Blogaajat väittävät,  että Barack syntyi Kenaissa. Mutta, millainen mies on syntyperätodistuksen mukaan Honolulussa päivän valon nähnyt 46 vuotias Barack Obama?

  1. Hän paneutuu yksityiskohtiin
  2. Ymmärtää taustansa takia erilaisuutta
  3. Barack Obama kannattaa Cleantech -aloitteita
  4. Obama on valmentautunut tehtävään rajun kampanjoinnin aikana
  5. Kampanjaa on vetänyt innostunut verkostotyöryhmä, joka onnistui hankkimaan paljon rahaa
  6. Obaman kokemattomuudell pelotellaan
  7. Piilorasismilla ja uskontosyytteillä kampitetaan mennen tullen

Presidentiksi valitulle voiton juhlimiseen ei jää aikaa. Amerikkalaiset suuryritykset ovat ensimmäisestä aamusta alkaen hattu kourassa kerjäämässä rahaa roskapankista (Bailout Money). Avustusmiljardit kiinnostavat rahoitussektorin lisäksi nyt myös teollisuutta. Lobbaajat ovat liikkeellä, 700 miljardista dollarista moni haluaa edustamilleen instituutioille sopivan siivun.

Obaman vaalikiertue on jo luvannut apua autoteollisuudelle. Detroitin punaniskat on saatava äänestämään Obamaa.

Mutta voittako Barack Obama? New York Times ja Washington Post ovat asettuneet Obaman tukijoiksi. Kilpailu saattaa kuitenkin kiristyä viime metreillä. Sontatykit ovat ahkerassa käytössä ja McCainin kampanja kaivaa tietenkin esille kaikken mahdollisen, jolla USA:n hiljainen enemmistö saataisiin Republikaanien puolelle; kampanjaorganisaatioissa on taitavaa väkeä, jotka kehittävät mediaan meneviä juttuja liukuhihnalta.

Maailmanluokan ongelmia kasautuu kuin mustia pilviä suomalaisen kunnallisvaalipäivän taivaalle. Finanssikriisin vanavedessä tulee köyhiin maihin kohdistuva elintarvikekriisi, joka iskee lujasti heikoimmassa asemassa oleviin maailmankansalaisiin.

Tähän verrattuna olot Suomessa ovat edelleen kuin kapitalismin taivaassa.

John McCainin kampanjajuna etenee yskien mutta päättäväisesti kohti vaalipäivää. Rouva Sarah Palin palkkasi huippukalliin meikkitaiteilijan jo muutenkin ”telegeenisen” ilmeensä ehostamiseksi. Johnin veli soitti hätäpäissään # 911 hätänumeroon kertoakseen, että hän on jäänyt jumiin liikenneruuhkaan. Palinin puuterit ja huulipunat ovat jo maksaneet 150 000 dollaria.

Kansainvälinen Kapitalismi Kompuroi Korjaamoon

Pahin asuntomarkkinoiden romahdus Yhdysvaltain historiassa on ensimmäinen askel alaspäin vievällä kahdentoista portaan tikkailla, joiden päässä odottaa kasvavalla todennäköisyydellä rahoitus- ja talouskatastrofi. Se kestää ainakin puolitoista vuotta ja keskuspankin mahdollisuudet estää sen toteutuminen ovat enää vähäiset. Asuntojen hinnat laskevat huippuarvoista jopa 20–30 %. Reaalitalouden alamäki kiihtyy, kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyy vähintään kahden. vuosineljänneksen ajaksi. Professori Roubinin mukaan keskuspankilla oli vain rajalliset mahdollisuudet estää kehitystä.

New Yorkin yliopiston talousprofessori Nouriel Roubini, joka vuonna 2006 ennusti mitä tuleman piti vuonna 2006, puhui tällä viikolla Lontoossa: ”Sadat hedgerahastot kaatuvat ja viranomaisten täytyy ehkä sulkea finanssimarkkinat viikoksi tai muutamiksi, kun kriisi pakottaa sijoittajat myymään osakkeet.”

Kiinnittäkää turvavyöt, kun alamäki alkaa, pitäkää hatunreuhkasta kiinni molemmin käsin. Olemme nyt matkalla alaspäin, emme suinkaan ole saavuttaneet pohjaa; alamäkeä riittää. Silti on viisasta aloittaa oman yrityksen, paikallisen ja kansallisen kapitalismin korjaustoimet aikailematta. Ei finanssikriisi maailmanloppuun johda. Elämä maapallolla jatkuu, mutta bisneksen pelisäännöt muuttuvat. Syksyisessä sienimetsässä tajuaa luonnon kiertokulun kautta, että elämä ja kuolema etenevät rinta rinnan.

  • Luin tänään, että norjalaiset ovat ostaneet ison viipaleen UPM:ää.

BMO Capitalin pääekonomisti Sherry Cooper toteaa: ”Kyseessä ei todellakaan ole pelkkä USA:n asuntotaantuma, vaan täysimittainen kulutuksen hyytyminen. Yksityinen kulutus synnyttää 72 prosenttia USA:n taloudesta, on kulutuksen hidastumisella laajoja vaikutuksia. Finanssikriisi hidastaa kasvua jyrkästi ympäri maailmaa. Osakemarkkinat vain peilaavat tätä tosiseikkaa, Cooper sanoo.”

USA:ssa vähittäiskauppa vajoaa, teollisuustuotanto hyytyy ja työttömyysaste nousee. Kulutuksen heikkeneminen näkyy monella suunnalla:

1.      Laivakuljetukset,

2.      asuntorakentaminen,

3.      autokauppa,

4.      teollisuus,

5.      rekkaliikenne,

6.       teknologiateollisuus ja

7.      ravintolat ovat kaikki heikoilla

Vanhan tilalle nousee kekseliäisyyden rihmastosta uutta liiketoimintaa. Ihmiset ovat idearikkaita, tulemme näkemään uudenlaisia selviytymisstrategioita, tuote- ja palveluinnovaatioita. Moni suuryritys jatkaa ikihongan tavoin elämäänsä. Kaiken kaatavaa karvasta kalkkia tämäkään kriisi ei tule tuottamaan.

  • Ehkä tämä tietää reaalitalouden paluuta

Talouden ekosysteemi korjaa itse itseään. Amerikasta kerrotaan, että asuntojen hinnat halpenevat edelleen, mutta kauppa on piristynyt useilla alueilla. Raakaöljyn hinta laski 3,69 dollaria 64,15 dollariin; vasta heinäkuussa se maksoi lähes 150 dollaria. Tällä viikolla öljyn hinta on laskenut yli 10 prosenttia, kertoo Kauppalehti. Kesällä öljytynnyristä joutui maksamaan 150 dollaria.

  • Kiinailmiöstä saatetaan puhua uudessa merkityksessä, kun turhan tuotannon ylikapasiteettia joudutaan purkaamaan

Finanssikriisi on levittänyt lonkeronsa ympäri maailmaa, joten tähän saakka nopeasti kasvaneet taloudetkin jäähtyvät. Reaalitalouden aluskasvillisuus tulee uudistumaan. Globalisaatio joutuu kovaan puristukseen, koska jokainen kansakunta keskittyy omien ongelmiensa korjaamiseen. Siinä on haastetta kyllikseen Suomen vientivetoiselle kansantaloudelle.

  • On inhimillistä, että innostumme kaikesta, joka kuplii: Pommac, shampanja, dot.com, sijoitusrahastot, kiinteistöjen hinnannousu

Kansainvälinen kapitalismi joutuu ja joutaa korjaamolle. Systeemin valuvian korjaamiseen ryhtymisen edellytyksenä on, että ongelmat tunnustetaan.  Järjestelmän kunnostaminen tulee viemään oletettua ja toivottua pidemmän ajan, koska remonttireiskat joutuvat sukkuloimaan kriisipesäkkeisiin eri puolille maailmaa. Mutta kriisissä on myös mahdollisuus. Uskon uusien ideoiden ja liiketoimintamallien läpimurtoon.

  • Kriisitietoisuus nopeuttaa toimeen ryhtymistä!

Pääomaintensiivisen toiminnan tilalle tulee uutta, osaamiseen perustuvaa, entistä keveämpää taloudellista toimintaa. Teollisuus tarvitsee edelleen tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Tässä laskusuunnan esimerkkejä suurimmasta päästä:

  1. General Motors laski 2,5 prosenttia 5,95 dollariin,
  2. Caterpillar 3,6 prosenttia 34,08 dollariin ja
  3. General Electric 5,2 prosenttia 17,83 dollariin.

Teknologiayhtiöistä esimerkiksi Texas Instruments, Yahoo, Apple ja Microsoft kertoivat tällä viikolla epävarmoista näkymistä. Kaikki korkean teknologian yritykset eivät välttämättä joudu ahdinkoon. Heilahduksia tulee, mutta kyllä elämä jatkuu.

  1. Maybe you couldn’t help but notice that the markets all around the world continue to swing wildly just before dropping.

  2. You are also probably acutely aware that many people are in dire fear of losing everything they’ve worked so hard and so long to save…

  3. In the middle of an economic crisis, LinkedIn has sealed a new round of funding for $22.7 million from SAP Ventures, Goldman Sachs, and McGraw-Hill, according to the Wall Street Journal. This round of funding includes cash from strategic partners and not just venture companies.

Mitkä toimialat tai liiketoiminnat pystyvät kasvuun kriisin aikana ja ketkä loistavat savun hälvennettyä?

Mitä talousblogaaja voi oppia suositulta muotiblogaajalta?

Mitä talousblogaajat voisivat oppia suuren suosion saaneilta muotiblogaajilta? Kajaanilainen 19-vuotias neitonen purkaa garderoobinsa ja mielensä sisältöä ”Colour Me” blogissaan, joka vetää lukijoita ja kommentaattoreita puoleensa.

Olen kirjoittanut hänestä pari postausta aikaisemmin toisaalla, kuten hänen ruotsalaisista kanssasisaristaan. Naapurissa [Ruotsissa] muutamat muotiblogaajat vetävät 200 000 lukijaa viikossa sivulleen.
Pidän kuitenkin enemmän pirteän kainuulaisen kansalaisjournalistin, neiti Valtasen tyylistä, koska hän hankkii ilmeisesti suurimman osan luomuksistaan kippareilta ja alennusmyynneistä. Ruotsalaiset toimivat ymmärtääkseni vaatehuoneiden sponssaamina mannekiineina. Mutta hyviä ovat hekin ja heidän kyvylle houkutella lukijoita sivuilleen pidän tietenkin arvossa.
  • Colour me: Juulia Valtanen, 19 v.
  • Hän kuvaa itseään digikameralla huoneessaan (persoonallisia kuvia ja postauksia)
  • Vaatteet Juulia ostaa kirppareilta ja ALE-tiskeiltä
  • Colour me blogilla oli maaliskuussa 2008 1 500 lukijaa päivittäin
Näin viime talvena ilmestyneessä Hesarin jutussa kerrotaan Valtasen työtavasta: „Sivustoaan varten Valtanen suunnittelee asukokonaisuuksia kaupoista ja kirpputoreilta löytämistään vaatteista. Sitten hän kuvaa vaatteet itsensä päällä ja kertoo jotain omasta päivästään.“
Uutuutena havaitsin: ”Colour me! :n sivublogina toimiva huutokauppapuoti, tervetuloa ostoksille!”
Hän on onnistuneest brändännyt tyylinsä ja nuorten naisen tyylitietoisuutensa. Eikö tässä olisi oiva vieraileva blogaaja myös Piksun sivuille? Miehiseen joukkoon kaivataan myös naisnäkökulmaa. Enkä neiti Valtasen puhutteleva kieli ja herttainen kuvakerrontakin piristäisi asiallista talousjournalismia.
Alla pieni tyylinäyte Juulia Valtasen blogista. Pystyisimmekö kertomaan yrittämisestä, politiikasta, osakesäästämisestä ja talousasioista yhtä keveästi ja persoonallisesti? Mitä mieltä olette?
18. lokakuuta 2008 venkoilua
Hah, hirveä löysäilylauantai! Sängynpohja piti minut uneen köytettynä aamuyhteentoista, jonka jälkeen sain raahattua ahterini taas niinkin pitkälle, kuin olkkarin sohvalle salkkareiden uusintoja tapittamaan.
Parin tunnin intensiivisen salkkarianalysoinnin jälkeen keräilin lattialla lojuneet vaatteet ylleni ja tein päivän urotyön vieraillessani kierrarilla valomerkkiin saakka, ja kotiuduin viittäkymmentä senttiä köyhempänä. (Tulos alempana! Helge: käykää sivulla katsomassa.)Texmex-padan vaivalla pyöräytettyäni tsekkailimme uusimman Dexterin, jonka jälkeen sitten simahdin mukaville parin tunnin päiväunille, ja loppuilta on sitten mennyt lämpimässä symbioosissa jääkaapin, olkkarin sohvan ja telkkarin kanssa. Nohei, jos sitä huomenna riipasis vaikka lenkille!

Niin, se 50 senttiä! Mulla on verkkokalvoja säätelemässä joku ihme filtterisysteemi: Kun saan jämähdytettyä takaraivooni jonkin tietyn pakkosaada -jutun, niin en enää muuta näekään. Edellisen sinappivaihteen tilalle on jumittanut nyt sähkönsinisyys, eikä siinä sitten kuolaillessa mitään väriä kummempaa suostu tajuamaan. Kattokaa nyt, eikö ole mahtavan värinen kiiltävä…