Numerosokeiden finanssinerojen riemukuplan pelastuksen miljardit

Metso, Kone, Kesko, rakentamisesta riippuvaiset toimialat, Stockmannin Hullut Päivät, kauppiaat ja logistiikkayhtiöt ilmoittavat liiketoimintaympäristön vaikeutumisesta. Toivo Sukari kertoi, että rahoitusmaailma on muuttunut kolmessa viikossa enemmän kuin koskaan aikaisemmin hänen liikemiesurallaan. Miesten maailman rakentaminen Ideaparkin yhteyteen viivästyy; siirtyy tuonnemmaksi. Myytävänä olisi Toivollakin kiinteistöjä 130 miljoonan euron arvosta.

Yllättävää ja yllättävää, muutoksen merkit ovat olleet pitkään ilmassa ja olemmehan näistä täälläkin turisseet toista vuotta.

Finanssikriisi tuli kello kaulassa ja ilmoitti tulostaan viime vuodesta alkaen. Yllättävää tässä on, miten kevytmielisesti suhtaudumme satojen miljardien dollareiden ja/tai eurojen tukipaketteihin. Nokian liikevaihto oli vuonna 2007 reippaat viitisenkymmentä (50) miljoonaa…hups…hakki47 joutui korjaamaan…miljardia euroa ja Suomen valtion budjetti vain 45 miljoonaa…ei kun miljardia euroa. [Numerosokeus iski kirjoittajaan: sitä on liikkeellä].

Amerikan finanssijärjestelmän pelastamiseksi tarvitaan 800 – 1 500 miljardia dollaria. Tukipaketin varmistamiseen tarvitaan Google, Nokia, Apple, IBM, Motorola, Ericsson, Cisco ja moni muu yli vuodeksi töihin. Töitä pitäisi paiskia ilmaiseksi ja tuskin tämäkään vielä riittää.

Mikä on se musta aukko, mihin nämä valtavat rahamäärät ovat kadonneet? Miltä näyttää se kupla, jonka päällä maailman finanssijärjestelmä leijuu? Käsittääkö kukaan, miten tämä syntyi? Löytyykö riittävän osaavia ihmisiä, jotka taitavat pommin purkamisen?

Finanssijättien pyörittäjät ovat todennäköisesti olleet numerosokeita. Lentäjäksi ei pääse värisokeudesta kärsivä henkilö. Miten ihmeessä pankkeihin on päästetty laskutaidottomia ihmisiä? Eikö kellään ole hälytyskellot soineet?

Miten näistä lähtökohdista rakennetaan pankkien välistä luottamusta? Samat tyypit siellä häärivät näiden uusien tukimiljardien kanssa ja kaiken kukkuraksi poliitikot valvojina. Milloin alkaa tämän rytinän seuraava kierros? Miten sitten suu pannaan? Mistä löytyvät lisämiljardit? Onko näitä rahoja alun perin olemassa?

11 Kommentare zu „Numerosokeiden finanssinerojen riemukuplan pelastuksen miljardit

  1. Helge

    Kuulin jostain, että Suomen koko infra, siis kaikki mitä tänne on koskaan rakennettu tai koneita, vesi- ja muita johtoja, kanavia ja lentokenttiä taloja ja telakoita jne. jne. investoitu, on arvoltaan noin 1.000 miljardia. Eikä kai sillä, oliko kyseessä taalat vai eurot, enää kauhiasti ole väliä?

    Jos luottamuksen palauttamiseen riittää se, että valtiota lupaavat tarvittaessa taata ja lainata, eihän se vielä liikauta ensimmäistäkään senttiä. Jos kaikki ne kehitys- ja katastrofiavut mitkä valtiot ovat kehittyville maille luvanneet olisi todella myös siirtyneet kehitysmaihin, ne olisivat tappaneet toisensa jo moneen kertaan.

    Ja kun muistaa, että olemme mittatappiomaa, niin kolme kertaa mittatappio on maailman mittakaavassa edelleen mittatappio.

    Lisämiljardit löytyvät, sitten kun löytyvät, papereista ja näyttöpäätteiltä. Ja luottamuksesta.

  2. Hakki47,

    Yritin kauhistella numeroiden suurudella. Tämä on vain peliä, tiedetään.

    Jollakin reaalitalouden tasolla on pakko latoa euroja tiskiin. Tavallisella sukan kuluttajallakin on oltava Visaa / luottokorttia vinguttaessaan tilillä rahaa tai luottoa.

    Eli, meillä on kaksi rahajärjestelmää: suuret setelit, jotka ovat nollia ja ykkösiä tietojärjestelmissä ja tuulipukukansan aito raha, jota sentään on K-kaupan kassalla oltava.

  3. Ja tämä tuulipukukansa on se, joka maksaa ne nollat ja ykköset. Köyhyytenä, hitaampana kehityksenä, sotina ja ties millä muulla kaikella. Kyllä ne isot pojat sitten kertoo.

  4. Helge, perkele… (taistelen nimimerkkieni kanssa)

    eihän nyt ole perjantai. Eihän?

    Juuri siksi sitä kutsuttiin. Devalvaatioksi.

    Mutta kun en ole viellä tavannut tilannetta, jossa koko tuntemani maailma devalvoi samanaikaisesti, voistko kertoa miten se vaikuttaa arkipäivääni? Kun minulle jäi noin 10 vuoden takaa sellainen käsitys, että enää ei voida devalvoida. Osittain siksi olin, ja olen edelleen Suomen EU-jäsenyyden vakaa kannattaja. Sarkozystä huolimatta.

  5. hakki47, meitä sumutetaan entistä suuremmalla ddt-ruiskulla, enkä nyt tarkoita sitä jazz-bändiä. Tämä lienee ensimmäinen globaalitason devalvaatio. Amerikassa meni nurin 3 kertaa Enronin kokoisia yrityksiä ja me luullaan täällä, että v-ttu tämä ei ole mitään, eikä kosketa meitä. Hallitus päätää perustaa 50 miljardin rahaston, ettei Elisa ja TietoEnator joudu ennenaikaisesti venäläisten omistukseen. Miksei myydä koko konkurssipesää. Päätin aikoja sitten, etten ranskankielen jälkeen opiskele uutta kieltä, mutta pakkoryssä muuttaisi tilanteeni ja luopuisin oitis äidinkielstäni.
    Harasho!

  6. Taidatpa olla Helge tismalleen oikeassa, jälleen. Devalvaatiohan tämä, maailman mittakaavassa. Ja myös siinä, että „meitä kusetetaan entistä suuremmalla ddt-ruiskulla“. Uusi ilmiö on syntynyt; Globaali devalvaatio.

    Kaikkea se George W. saikin aikaan.

    PS.

    Luuletko, että PEC osallistuu talkoisiin? Vai eikö se koske kameleita? 😉

Hinterlasse eine Antwort zu Helge V. Keitel Antwort abbrechen