Jäätävä arvio Suomesta: ”Ei yksinkertaisesti ole varaa” | Uusi Suomi

DSC09720

Jäätävä arvio Suomesta: ”Ei yksinkertaisesti ole varaa” | Uusi Suomi.

Suomi häviää Norjalle, Ruotsile ja Tanskalle niin talouskasvulla, työttömyysasteella, valtionvelalla ja budjettialijäämällä mitattuna. Näin kirjoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan ja nimeää Suomen Pohjoismaiden mustaksi lampaaksi.

-Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa naapureitamme suurempaan julkiseen sektoriin, varsinkin kun talousnäkymät ovat Suomessa selvästi muita synkemmät, hän toteaa.

Von Gerichin mukaan maailmassa on enää yhdeksän maata, joilla on paras luottoluokitus kaikilta kolmelta suurelta luottoluokittajalta:

  1. Ruotsi,
  2. Norja,
  3. Tanska,
  4. Saksa,
  5. Luxembourg,
  6. Sveitsi,
  7. Kanada,
  8. Australia ja
  9. Singapore.

Merkittävää hänen mukaansa on, että Islantia ja Suomea lukuun ottamatta kaikilla Pohjoismailla on parhaat luokitukset.

Advertisements

Ministeriö kielsi teollisuusseminaarin näyttämisen suorana netissä | Yle Uutiset | yle.fi

960x640_bestfit (47)

Politiikka 14.1.2014 klo 16:53 | päivitetty 14.1.2014 klo 16:53
Ministeriö kielsi teollisuusseminaarin näyttämisen suorana netissä

Tiedotusvälineet pääsevät seuraamaan poliitikan ja elinkeinoelämän johtajien Selkärankaseminaaria ja sen saa myös kuvata kokonaisuudessaan.

Suoraa lähetystä seminaarista ei saa välittää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on yllättäen kieltänyt suoran nettilähetyksen tekemisen politiikan ja elinkeinoelämän johdon huomenna keskiviikkona järjestettävästä Selkärankaseminaarista, jossa käsitellään Suomen teollisuuden tulevaisuuden näkymiä 2010-luvulla.

Yle oli varautunut näyttämään verkossa koko kuusituntisen seminaarin. Ministeriö perustelee kieltoa sillä, että kyseessä on kutsuvierastilaisuus.

Teollisuusseminaari

Metsäteollisuudesta johtaja Nordautomationille

 Nordautomation_logo-2015_2_

juhahakala Puuteollisuuden DI, eMBA Juha Hakala, 50, on nimitetty Nordautomation Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänellä on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Nordautomation Oy on juuri palannut takaisin suomalaiseen omistukseen. Yhtiö kuului 13 vuotta ruotsalaiseen pörssiyhtiöön. Kesäkuussa Nordautomation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pauli Ojala, 67, lunasti yhtiön osakekannan takaisin itselleen.

Varatoimitusjohtajan vakanssi Nordautomation Oy:ssä on uusi. Yhtiön organisaatiota viritetään myös muilla tavoin vastaamaan metsäteollisuuden kehityssuuntia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Nordautomation Oy:n toimiyksikkö Kristiinankaupungissa ja konepajatuotanto Alajärvellä sekä Nordautomation Ab ruotsissa ovat erinomaisessa kunnossa.

Juha Hakala on viimeksi palvellut Vapo Timber Oy:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt UPM Timberin esikunnassa ja tehtaanjohtajana UPM Alholman sahalla, sekä Aureskoski Oy:n saha- ja puunjalostuslaitoksen toimitusjohtajana. Lisäksi hän on toiminut ruotsalaisen Fagerlid Industrier AB:n sahateollisuuden johtajana.

Uuden tehtävänsä Hakala ottaa vastaan 15.8.2013. Varatoimitusjohtaja Hakala raportoi suoraan toimitusjohtaja Pauli Ojalalle.

Lisätietoja:

  • toimitusjohtaja Pauli Ojala, puh 040 551 2901
  • varatoimitusjohtaja Juha Hakala. puh 040 585 2332

Nordautomation Oy on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa jonka toiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä. Tukinlajittelun ja tukkien sahaan syöttöjen lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu sahojen sivutuotteiden käsittelylaitteistot sekä biovoimaloiden polttoaineen käsittelylaitteistot.

Nordautomation Oy vastaa projektitoimituksista kokonaisvastuullisesti sisältäen laite-, sähkö- ja automaatiosuunnittelun, konepajavalmistuksen, asennuksen käyttöönoton ja koulutuksen.

Nordautomation Oy:n myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa. Tuotantoyksikkö on Alajärvellä.

Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstövahvuus noin 80.

Marimekko, Talvivaara ja Hyvinvointivaltio

visuradio_388.jpg
Suomi on Pohjolan Japani. Kopioimme ukrainalaisia ja brittiläisiä taitelijoita saadaksemme Made in Finland uudelleen edustuskuntoon. Meitä huolestuttaa kreikkalaisten suruton velanotto ja siksi valtionvarainministeriössä työstetään maailmankaikkeuden pienintä elvytysbudjettia. Hyvä Jutta! Suomi nousuun.

Marimekon suunnittelijat ovat keksineet kopiokoneen ja maripaita-freelancerit ovat hullaantuneet Photoshopiin.   Niillä pääsee nopeammin tulokseen kuin tussikynillä ja vesiväreillä tuhertaen.

Talvivaaran kaivoksella ei voi enää tapahtua mitään muuta uutiskynnystä ylittävää kuin konkurssihakemus. Velkasaneeraus onnistunee vaivatta, koska pääomistajana on valtion omistama Solidium, mikäli Suomen valtiolla on vielä luottoa rahoitusmarkkinoilla. Mietin, mitä ulosottomies lastaisi peräkärryynsä, jos niin sattuisi käymään. Onneksi ei ole minun murheita.

Suomalainen hyvinvointivaltio luotiin sotien jälkeen vaiheessa, jolloin teollisuuttamme pyöritti kaksikymmentä perhettä. Sen ajan upporikkaitten neuvottelukumppaneiksi saatiin ristiriitojen raatelema työväenliike. Nyt SAK:n, demareiden ja vasureiden yhteenlaskettu voima on kepuleita pienempi; näin maailma muuttuu.

Hyvinvointivaltion raunioilla kukkoilevat poliittiset broilerit ovat ihmeissään; entiset upporikkaat ovat rutiköyhiä, valtionsomisteisetkin tehtaat Kiinassa ja työväenliikkeen kannatus alhaisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Tehtaanomistajat hoipertelevat jyrkänteen reunalla, rahat eivät riitä sukukokousten pitämiseen. Tehtaat ovat rapakunnossa, kun investointeihin ei ole ollut varaa. Rahaa on tuhlattu vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. Valtio on auttanut, mutta ministeriönkin laarissa ei ole enää siemenviljaa.

Elämme mielenkiintoisia aikoja, hoipertelemme huomiseen eilistä hyvää ihmetellen ja huomista pahaa peläten. Talvisota 2.0 on melkein huulilla. Tarvitaan vain Mainilan laukaukset.

Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota.

Tämä tuleva välikohtaus tapahtunee jonkun keskuspankin neukkarissa, jossa pankkiirit ilmoittavat, että hyvin-vointi-valtionne on tiensä päässä.

Valon konetta metsäteollisuuden ikkunassa

worldviewb

Metsäyhtiö Stora Enso junailee miljardiluokan kartonkitehdashanketta Kiinaan. Sellutehdaskin on työpöydällä, mutta toteutuspäätökset ovat vielä tekemättä. Pieniä murusia riittää myös kotimaahan; Sunilan sellutehtaan kylkeen rakennetaan 32 miljoonaa euroa kustantava biojalostamo.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan biojalostamo avaa yhtiölle uusia markkinoita ligniiniin pohjautuville erikoiskemikaalien raaka-ainemarkkinoille. Tuotanto Sunilan tehtaalla käynnistyy vuoden 2015 alussa.

Sunilan biojalostamoinvestointi parantaa Stora Enson kannattavuutta sekä pienentää tehtaan hiilijalanjälkeä.  Yhtiö odottaa investoinnin tuottavan 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2017. Sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi ennakoidaan 13.

Yhtiöstä kerrotaan, että investointi kiihdyttää Storan muutosta uusiutuvien materiaalien yritykseksi. Sovelluksia tulee muun muassa rakennus- ja autoteollisuuteen, jossa ligniini tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja vaneri- ja puupaneeliliimoissa käytettyjen fenolien ja vaahdoissa käytetyn polyolin korvaamiseen.

Kiinan miljardihanke

Stora Enso on saanut tarvittavat viranomaisluvat Kiinaan suunnitelluille miljardihankkeille:

  1. Etelä-Kiinaan sellu- ja kartonkitehtaita
  2. 760 miljoonan euron kartonkitehdas rakennetaan Etelä-Kiinan Guangxiin

    – 590 miljoonaa euroa käytetään teollisuuteen

    – 170 miljoonaa euroa puuviljelmiin

  3. Sellutehtaan rakentaminen lykkääntyy kunnes kartonkitehdas valmistuu vuoden 2016 alussa

Liiketoiminnan kehitys

Stora Enson liikevaihto oli huhti-kesäkuussa edellisvuoden tasolla. Kvartaalin liikevaihto nousi 2,7 miljardiin euroon, voitto ennen veroja kipusi 27 miljoonaan euroon.

Paperiliiketoiminnan tulos oli yritykselle edelleen pettymys. Printing ja Reading –liiketoiminnan kuluja joudutaan edelleen karsimaan.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 22. heinäkuuta 2013

Madde in Finland

Made in Finland

 

Kuva: Iltasanomat

Suomessa on Made in Finland ja Ruotsissa Made-laina. Häitä piti katsoa telkkarista, kun eivät kutsuneet paikan päälle.

Madden mies on miljonääri. Tiettävästi paikalla ei ollut ainuttakaan suomalaista pk-yrittäjää.

Made-lainan sisko nai kuntosaliyrittäjän. Pikkusisko pani paremmaksi ja otti itselleen investointipankkiiriin.

Bileprinsessan vaatteisiin uppoaa vuosittain sievoinen summa rahaa, joten pienellä kassaviralla ei rouvan elämätyyliä (lifestyle) pysty pyörittämään.

No, mitä mieltä meikäläinen on Madelainasta? Hiukka huuli pyöreenä ja kademielellä kuuntelen kertomuksia kalliista mekoista, laukuista, koruista ja kengistä.

Koirankin lennätti Nykistä Ruotsiin yksityiskoneella: lasku 50 000 euroa (tai taalaa).

Ei ois kanttia tuollaista eukkoa elättää, vaikka kuinka aamusta iltaan sorvia pyörittäisin. Mutta PR-arvoa hän olisi tihetenkin tuonut ja tuntitaksoja olisi voinut korottaa.

Asiakkaiden kannalta sillä ei olisi ollut lisäarvoa, joten “happamia ovat pihlajanmarjat!”

Pauli Ojala osti Nordautomation Oy:n takaisin Suomeen

Hymyssä suin Lifco Ab:n konsernijohtaja Fredrik Knagenhielm-Karlsson ja Nordautomation Oy:n toimitusjohtaja Pauli Ojala allekirjoittavat sopimuksen, joka siirtää Pauli Ojalan jo vuonna 1975 perustaman insinööritoimiston takaisin suomalaisomistukseen.

Nordautomation Oy (www.nordautomation.fi) on 1991 perustettu yritys. Vuonna 1999 yritys siirtyi ruotsalaiseen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konserniin.

Yritys ehti olla neljätoista vuotta ruotsalaisen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konsernin omistuksessa. Evakkoretki päättyi 5.6.2013 tehdyllä kaupalla, joka Pauli Ojalan mukaan varmistaa toiminnan jatkumisen Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä.

clip_image002[4]

Kuvassa Lifco Oy:n konsernijohtaja Fredrik Knagelhielm-Karlsson ja Nordautomation toimitusjohtaja Pauli Ojala (5.6.2013)

Metsäteollisuudelle tuotantotekniikkaa ja erityisesti tukinkäsittelylaitteita projektoiva Nordautomation lukeutuu alansa johtaviin toimittajiin globaaleilla markkinoilla.

Mekaanisen puunjalostusteollisuuden rajujen suhdannevaihtelujen vuoksi yrityksen liikevaihto on vaihdellut vuosittain noin 7–15 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on ollut 30–80 %. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 80.

Vakiintuneeseen asiakaskuntaan ovat kuuluneet merkittävät kotimaiset ja monikansalliset metsäteollisuusyhtiöt. Vientimaista tärkeimpiä ovat olleet Ruotsi, Norja, Baltia, Venäjä ja Australia.

Nordautomation toiminta perustuu kokonaisvastuullisiin toimituksiin suunnittelusta  konepajatuotantoon ja asennuksista käyttökoulutukseen. Markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu, projektijohto ja hallinto sijaitsevat Kristiinankaupungissa. Tuotanto- ja pintakäsittelylaitos on Alajärvellä.

Tuotantotilaa on 7 500 neliömetriä ja halleissa nostokapasiteettia 40 tonnia.  Erityisenä kilpailuvahvuutena Nordautomationilla on oma innovointi- ja ongelmaratkaisutaitoinen suunnittelu sekä oma konepaja, jossa työskentelee pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia.

Metsäteollisuuden vaativat ja kansainväliset projektit ovat koulineet yrityksestä lupauksista vastuuta kantavan palvelijan hyvinkin erilaisissa tuote- ja asiakasympäristöissä.

– Velaton Nordautomation on henkilöstönsä osaamistason, modernin suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmien, tuotantokoneiston ja –puitteiden osalta iskukykyinen ja halukas tuleviin haasteisiin, tiivistää toimitusjohtaja Pauli Ojala.