Kun asiakas on kaukana

elma-063

Näyttely täällä, asiakkaat kaukana, yhteyttä pidämme sähköisillä välineillä. Onko ajalla ja paikalla enää väliä? Kv-toiminnassa fyysinen läheisyys on vain suurten yritysten etuoikeus, mutta pienet voivat hyödyntää verkkoa, pilvipalveluja, blogeja, sähköisiä kauppapaikkoja, videoita, tarinoita ja kuvagallerioita.

Suhdetta syventämälllä voimme vaikuttaa ostajan kokemaan tuvallisuuden tunteeseen. Suhteiden syventämiseksi tarvitsemme tarinoita. Asiakassuhde on tietenkin enemmän kuin kontaktitiedot CRM-järjestelmässä.

Meitä ohjaa ostajina subjektiivinen rationalisuus.

  • aikaisemmat yhteistyökokemukset
  • onnistumiset ja epäonnistumiset
  • mitä kuulemme muilta tuotteiden ja palvelujen käyttäjiltä

Mitä vähemmän ostaja tietää ostettavasta hyödykkeestä tai palvelusta sitä enemmän mielikuvat ja tunteet vaikuttavat ostopäätökseen. Siksi tunnetut merkkituotteet ja hyvän yrityskuvan omaavat yritykset ovat ostotilanteissa vahvoilla.

Yritysostajan työtä kuvaa systemaattinen tietojen hankinta ja anlysointi sekä rationalisuutta kuvaava ilmapiiri, mutta hän on kuitenkin ihminen ollessaan yrityksessä ja tehdessään päätöksiä yrityksen puolesta.

Tunteet ja rationaalisuus sekoittuvat siksi, että ostajalla on sekä organisatorisia että henkilökohtaisia kriteerejä ja tavoitteita. Omasta mielestään rationaalisesti toimiva ostaja ei välttämättä huomaa tunnepohjaisten tekijöiden vaikutuksia.

  • ammatillinen päteminen, arvostus ja ura, turvallisuus, henkilökohtaiset mieltymykset ja yhteistyön tuottamat kokemukset
  • tarjoamme uutta ja mullistavaa, tuttua ja turvallista?
  • ystävällisyys, sujuvuus, mutkattomuus, helppous
  • edullisuus, tehokkuus, pitkävaikutteisuus

Ostoprosessiin vaikuttavia tekijöitä on runsaasti:

  • asiakassuhde (nyt, historia, kokemukset)
  • tunnemmeko entuudestaan?
  • turvallisuudentunne ja ambitiot
  • tiedon runsaus / vähäisyys
  • mielikuvat ja tunteet
  • merkkituote
  • yrityskuva

 

 

 

Digital Villages haki muotoaan 1988

2017-03-3-17-50-23

Olen tutkinut vanhoja muistiinpanoja vuodelta 1988, vuosi ennen muuttoamme Ranskaan. Suomi oli tuolloin hyvin erilainen maa. Meillä oli hinku Eurooppaan, mutta mentaliteetti ja toimintatavat olivat lähempänä Itäblokkia.

Luovaa hulluutta, disruptiota, muurien murtamista, perinteiden rikkomista ja romuttamista emme vielä tuolloin kaivanneet. Berliinin muurin  murtuminen tapahtui vasta 1989 ja Neuvostoliiton hajoaminen pakotti Suomen uuteen kauppapoliittiseen tilanteeseen. Turvallisuuspolitiikassakin oli neukkulan romahtamisen jälkeen liikkumavaraa.

Vuonna 1992 Suomi sukelsi syvään lamaan. Vienti Neuvostoliittoon romahti. Siitä alhosta nousimme tutkimuksen, tuotekehityksen ja kansainvälistymisen avulla. Nokia veti Suomi-proomua kuiville ja mobiilivetoisia hyviä vuosia kesti vuoteen 2007, jolloin Apple lanseerasi iPhonen.

2008 Lehman Brothersin konkurssi vei jalat alta uudelleen ja siitä emme ole toipuneet vieläkään. Nokia ei ole entisensä. Metsäteollisuuttamme on saneerattu vuodesta 2005 alkaen ankaralla kädellä.

Rakennemuutoksen saneerausvaihe on 2017 osittain voitettu, mutta uusia vientiyrityksiä pitäisi syntyä kuin sieniä satellee karsittujen ja lopetettujen toimintojen tilalle.

Meillä pinnalla oli 1987 Talking Walls, InfoCenter ja 3T (nykyään 9T). 1990-luvun puolivälissä Fast Fresh Flow oli aikaansa edellä ja palveli metsäteollisuuden puuhankintaa.

Digital Villages -käsitettä määriteltiin tarkemmin 2000-luvun alussa. Vasta nyt konsepti on valmis ja käyttökelpoinen.

Ystävälliset neuvonantajamme auttavat

2017-03-3-17-12-34

Ystävälliset neuvonantajamme vastaavat mielellään digitalisaatioon liittyviin kysymyksiin, toivomuksiin ja ehdotuksiin.

Emme ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Uusien alueiden valtaaminen ja markkinaosuuden kasvataaminen on pitkäjänteistä toimintaa:

  1. Maihinnousu
  2. Sillanpääaseman valtaaminen
  3. Etabloituminen ja integroituminen
  4. Asemien säilyttäminen ja vahvistaminen

 

DV 1.0 Loviisanseudulla

loviisantori_31042009klo093

Muutama vuosi on vierähtänyt ensimmäisen prototyypin rakentamisesta. Tavtoitteenamme oli 2000-luvun alussa haja-asutusalueiden elinkeinojen kehittäminen ja olemassaolevien toimijoiden  liiketoimintojen vahvistaminen.

Loviisanseutu eli Itä-Uusimaa oli Helsingin varjossa ja Porvoon takana olevaa haurasta maaseutua, jonka teollinen rakenne oli heikko. Kaikki kynnelle kykenevät, nuoret ja koulutetut hakeutuivat töihin ja jatkokoulutukseen pääkaupunkiseudulle.

Pienyrittämisen perinne oli ohut, maaseudulla sinniteltiin. Rohkeimmat ja kekseliäimmät kehittelivät uusia juttuja ja elinkeinoja. DV 1.0 tarjosi ratkaisuksi verkottuvaa yhteistyötä ja internetin kautta ikkunoita suuremmille markkinoille.

  1. 1900-luvun alussa näiltä seuduilta lähdettiin Amerikkaan
  2. Sotien jälkeen elettiin jälleenrakentamisen aikaa, mutta monet hakeutuvat leveämmän leivän ääreen Ruotsiin
  3. 1960-luvulla maaseudun tyhjeneminen vauhdittui ja yhä useampi pakkasi laukkunsa lopullisesti lähteäkseen Ruotsiin; maaseutuelinkeinot eivät enää elättäneet sotien jäleen syntyneitä babyboomereita
  4. 1970-luvulla ydinvoimalan rakentaminen työllisti itäuusmaalaisia
  5. 1990-luvun lama teki pahaa jälkeä, työttömyys kasvoi ja muuttotappio kiihtyi
  6. 2000-luvun alussa EU-projekteilla yritettiin jarruttaa negatiivista kehitystä
  7. 2010-luvulla ongelmat ovat jatkuneet, väestön ikääntyminen tuottaa lisäongelmia
  8. Kuntien yhdistyminen saattaa auttaa eteenpäin
  9. Pääkaupunkiseudun asumiskustannukset laajentavat työssäkäyntialuetta

 

 

Digitaalinen sillanrakennustyömaa

e71_may30_kotka_2009-100

Samat tarpeet ja etenemisen esteet Kotkan Sapokassa tai Los Angelesin Beverly Hillsissä. Aikoinaan fyysiset tilat olivat merkityksellisiä. Piti olla agenttia, edustajaa, maahantuojaa ja jakelukeskuksia.

Näin on edelleen, mutta monet pk-yritykset voivat rakentaa Showroominsa verkkoon ja houkutella asiakkaita myymäläänsä sosiaalisen median kautta.

  • monikieliset palvelut
  • moniammatillinen tuki
  • digitaaliset näyttely- ja myymälätilat
  • böogit, videot, kuvapankit, sisältökeitaat

Nykyajan myymäläpäälliköt voivat järjestellä tarjolla olevia tavaroitaan nopeasti ja vaivattomasti päätteen ääressä istuen.  Kaikki eivät tarvitse kivijalkaratkaisuja.

Hyperloopissa ihmiset ja tavarat siirtyvät Helsingistä Tukholmaan 28 minuutissa. Elämme uudessa maailmassa ja entistä kompleksisemmassa todellisuudessa.

Digitaalista matkalaukkuelämää

july15_2011-022

Keskustelimme Kajaanissa KK:n kanssa haja-asutusalueiden kehittämishankkeesta.

  • Kiinnostaako osallistuminen?
  • Hankkeen hallinnointi ja hankkeen aikainen rahoitus
  • Sisältötavoitteiden määritteleminen
  • Yksityisrahoituksen hankkiminen
  • Esiselvityksen tekeminen
  • Sopimuskumppanit
  • Roolitukset
  • Kylätaso
  • Solutaso

On tarjottava konkreettisia hyötyjä osallistujille.

  • tavoitteet
  • aikataulu
  • roolit
  • taloushallinto
  • dokumentointi
  • työnjaon hallinnointi
  • tulosten mittaaminen
  • rahoittajien vaaatimukset

Paluu juurille

c20120713_144317Kansainvälisen yhteistyön valmistelu (ns. esiselvityshankkeet)

  • Kumppanien sitouttaminen (etsintä), hankkeen suunnittelu ja sopimuksen laadinta
  • Tavoitteena varsinainen kv. hanke
  • Ei ohjausryhmää

Lienee parasta aloittaa tästä.

En España existen más de 200 Grupos de Acción Local repartidos por el territorio rural. En la RRN están representados a través de las dos redes de GAL a nivel estatal: la Red Española de Desarrollo Rural y la Red Estatal de Desarrollo Rural.

Mobiilit viestintätukikohdat

e_20120711_084150_2000x1214

Toimintaraporteissa julkaisemme tarkemmat tiedot DV:n resursseista, kalustosta, toimintatavoista. Ymmärrys operaatioiden tarkoituksesta ei jää pimentoon.

  • DV-solujen kohdevalinnat (minne mennään ja minkä takia?)
  • tiedusteluelinten tiedusteluosaaminen (kotiläksyt tehdään huolella)
  • asiakas- ja kumppanuusprofilointi (seuraa rahaa ja maksukykyä)
  • viestinnässä hyödynnämme arvopohjaista segmentointia

Kirjoitamme palvelujen ja informaation tuottajien tehtävistä, taktiikasta, joukkue- ja viestintävoiman näkökulmista.

  • operaatioiden riskiarvioinnit tehdään etukäteen
  • ennakkotyö takaa erittäin hyvän liikkuvuuden tuntemattomissa olosuhteissa
  • viestintäyksiköiden kustannustehokkuus perustuu kykyyn kohdentaa sanoma pitkien taivaltan takana oleviin valikoituihin kohteisiin

Digitaalisuuden ansiosta jokaisen b-2-b -asiakkaan ovikelloa ei tarvitse erikseen soittaa.

  • kustannustehokkuus
  • osumatarkkuus
  • liikkuvuus
  • nopeus

 

Sesonkien ulkopuolinen matkailu

d040820092828_2000x1196

Talvimatkailu ei enää rajoitu jouluun tai hiihtolomiin. Kalenterissa on kaksitoista kuukautta, neljä vuodenaikaa ja 52 viikkoa. Haluamme, että Kainuu kiinnostaa muulloinkin: emme saa jäädä sesongin kiireitä päivittelemään. Pitkäjänteisellä työllä voimme yhdessä toimien muuttaa luppoajat kasvaviksi turistivirroiksi.

Digiaika muuttaa perinteisen tavan viestiä. Matkailijat jakavat kuvia ja videoita verkkoon, he kirjoittavat blogeja, keskustelevat Facebookissa ja kommentoivat Twitterissä. Kuiva, videoita ja kannanottoja päätyy Instagramiin ja Pinterestiin.

Olemme vuoropuhelussa asiakkaiden kanssa ajasta ja paikasta riippumatta 24/7/365. Nykyajan matkailija haluaa jakaa koekmuksiaan tutuille ja tuntemattomille.  Oikein oivallettuna sadut, tarina, kokemukset ja elämykset muuttuvat kävijöiden ansiosta turistivirroiksi.

  • kuvaan astuvat tuotantoyhtiöt, jotka tuottavat video- ja teeveeohjelmia
  • on mietittävä logistiikka ja kuljetuspalveluja
  • ihminen elää ruoasta, elämän riemusta, kaipaa toimivaa arkea ja vaaratonta elämää
  • luppoaika on heikosti hyödynnetty pääoma, joka makaa toimeettomana luonnossa ja rakenteissa