Meksiko 2014 / 2015

meksiko

Valmiina lähtöön. Tarkempia tietoja matkan varrelta. Rokotukset olemme ottaneet, flunssapiikki vielä saamatta.

Mainokset

Talvivaaran viime vuosi odotetun heikko – paremmalta näyttää | Yle Uutiset | yle.fi

Talvivaaran viime vuosi odotetun heikko – paremmalta näyttää | Yle Uutiset | yle.fi.

Vuoden 2013 helmikuussa yhtiö arvioi koko vuoden nikkelin tuotannon olevan noin 18000 tonnia ja sinkin tuotannon noin 39 000 tonnia. Toukokuussa yhtiö luopui ennustamasta lainkaan nikkelituotantoa. Syyskuuhun mennessä vuoden nikkelintuotanto oli 7 103 tonnia ja 13 239 tonnia sinkkiä. Heikon tuotannon taustalla olivat useat kipsisakka-altaan vuodot ja vaikea vesitilanne, joka hyydytti liuotuskasojen toiminnan.

Loka-joulukuussa nikkelin tuotanto oli 1 559 tonnia ja sinkin tuotanto 4 179 tonnia, eli koko vuoden tuotano jäi nikkelin osalta 8 662 tonniin ja sinkissä 17 251 tonniin.

Marras-joulukuussa yhtiö seisautti metallien talteenottolaitoksen neljäksi viikokis, koska tuotantoliuos laimeni niin paljon, että tuotanto oli kannattamatonta. Marraskuussa malmien louhinta ja kasaus keskeytettiin, koska yhtiöltä loppuivat rahat.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ja sen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakivat yrityssaneerausta marraskuussa ja yrityssaneerausmenettelyt alkoivat yhtiöissä marras-joulukuussa.

Tämän vuoden puolella nikkelin tuotanto 2 047 tonnia ja sinkin tuotanto 3 638 tonnia 27. helmikuuta mennessä. Malmin louhinta ja materiaalin käsittely pysyvät keskeytettynä, kunnes jatkorahoitus on varmistettu.

Ministeriö kielsi teollisuusseminaarin näyttämisen suorana netissä | Yle Uutiset | yle.fi

960x640_bestfit (47)

Politiikka 14.1.2014 klo 16:53 | päivitetty 14.1.2014 klo 16:53
Ministeriö kielsi teollisuusseminaarin näyttämisen suorana netissä

Tiedotusvälineet pääsevät seuraamaan poliitikan ja elinkeinoelämän johtajien Selkärankaseminaaria ja sen saa myös kuvata kokonaisuudessaan.

Suoraa lähetystä seminaarista ei saa välittää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on yllättäen kieltänyt suoran nettilähetyksen tekemisen politiikan ja elinkeinoelämän johdon huomenna keskiviikkona järjestettävästä Selkärankaseminaarista, jossa käsitellään Suomen teollisuuden tulevaisuuden näkymiä 2010-luvulla.

Yle oli varautunut näyttämään verkossa koko kuusituntisen seminaarin. Ministeriö perustelee kieltoa sillä, että kyseessä on kutsuvierastilaisuus.

Teollisuusseminaari

Valon konetta metsäteollisuuden ikkunassa

worldviewb

Metsäyhtiö Stora Enso junailee miljardiluokan kartonkitehdashanketta Kiinaan. Sellutehdaskin on työpöydällä, mutta toteutuspäätökset ovat vielä tekemättä. Pieniä murusia riittää myös kotimaahan; Sunilan sellutehtaan kylkeen rakennetaan 32 miljoonaa euroa kustantava biojalostamo.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan biojalostamo avaa yhtiölle uusia markkinoita ligniiniin pohjautuville erikoiskemikaalien raaka-ainemarkkinoille. Tuotanto Sunilan tehtaalla käynnistyy vuoden 2015 alussa.

Sunilan biojalostamoinvestointi parantaa Stora Enson kannattavuutta sekä pienentää tehtaan hiilijalanjälkeä.  Yhtiö odottaa investoinnin tuottavan 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2017. Sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi ennakoidaan 13.

Yhtiöstä kerrotaan, että investointi kiihdyttää Storan muutosta uusiutuvien materiaalien yritykseksi. Sovelluksia tulee muun muassa rakennus- ja autoteollisuuteen, jossa ligniini tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja vaneri- ja puupaneeliliimoissa käytettyjen fenolien ja vaahdoissa käytetyn polyolin korvaamiseen.

Kiinan miljardihanke

Stora Enso on saanut tarvittavat viranomaisluvat Kiinaan suunnitelluille miljardihankkeille:

  1. Etelä-Kiinaan sellu- ja kartonkitehtaita
  2. 760 miljoonan euron kartonkitehdas rakennetaan Etelä-Kiinan Guangxiin

    – 590 miljoonaa euroa käytetään teollisuuteen

    – 170 miljoonaa euroa puuviljelmiin

  3. Sellutehtaan rakentaminen lykkääntyy kunnes kartonkitehdas valmistuu vuoden 2016 alussa

Liiketoiminnan kehitys

Stora Enson liikevaihto oli huhti-kesäkuussa edellisvuoden tasolla. Kvartaalin liikevaihto nousi 2,7 miljardiin euroon, voitto ennen veroja kipusi 27 miljoonaan euroon.

Paperiliiketoiminnan tulos oli yritykselle edelleen pettymys. Printing ja Reading –liiketoiminnan kuluja joudutaan edelleen karsimaan.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 22. heinäkuuta 2013

Madde in Finland

Made in Finland

 

Kuva: Iltasanomat

Suomessa on Made in Finland ja Ruotsissa Made-laina. Häitä piti katsoa telkkarista, kun eivät kutsuneet paikan päälle.

Madden mies on miljonääri. Tiettävästi paikalla ei ollut ainuttakaan suomalaista pk-yrittäjää.

Made-lainan sisko nai kuntosaliyrittäjän. Pikkusisko pani paremmaksi ja otti itselleen investointipankkiiriin.

Bileprinsessan vaatteisiin uppoaa vuosittain sievoinen summa rahaa, joten pienellä kassaviralla ei rouvan elämätyyliä (lifestyle) pysty pyörittämään.

No, mitä mieltä meikäläinen on Madelainasta? Hiukka huuli pyöreenä ja kademielellä kuuntelen kertomuksia kalliista mekoista, laukuista, koruista ja kengistä.

Koirankin lennätti Nykistä Ruotsiin yksityiskoneella: lasku 50 000 euroa (tai taalaa).

Ei ois kanttia tuollaista eukkoa elättää, vaikka kuinka aamusta iltaan sorvia pyörittäisin. Mutta PR-arvoa hän olisi tihetenkin tuonut ja tuntitaksoja olisi voinut korottaa.

Asiakkaiden kannalta sillä ei olisi ollut lisäarvoa, joten “happamia ovat pihlajanmarjat!”

Pauli Ojala osti Nordautomation Oy:n takaisin Suomeen

Hymyssä suin Lifco Ab:n konsernijohtaja Fredrik Knagenhielm-Karlsson ja Nordautomation Oy:n toimitusjohtaja Pauli Ojala allekirjoittavat sopimuksen, joka siirtää Pauli Ojalan jo vuonna 1975 perustaman insinööritoimiston takaisin suomalaisomistukseen.

Nordautomation Oy (www.nordautomation.fi) on 1991 perustettu yritys. Vuonna 1999 yritys siirtyi ruotsalaiseen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konserniin.

Yritys ehti olla neljätoista vuotta ruotsalaisen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konsernin omistuksessa. Evakkoretki päättyi 5.6.2013 tehdyllä kaupalla, joka Pauli Ojalan mukaan varmistaa toiminnan jatkumisen Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä.

clip_image002[4]

Kuvassa Lifco Oy:n konsernijohtaja Fredrik Knagelhielm-Karlsson ja Nordautomation toimitusjohtaja Pauli Ojala (5.6.2013)

Metsäteollisuudelle tuotantotekniikkaa ja erityisesti tukinkäsittelylaitteita projektoiva Nordautomation lukeutuu alansa johtaviin toimittajiin globaaleilla markkinoilla.

Mekaanisen puunjalostusteollisuuden rajujen suhdannevaihtelujen vuoksi yrityksen liikevaihto on vaihdellut vuosittain noin 7–15 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on ollut 30–80 %. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 80.

Vakiintuneeseen asiakaskuntaan ovat kuuluneet merkittävät kotimaiset ja monikansalliset metsäteollisuusyhtiöt. Vientimaista tärkeimpiä ovat olleet Ruotsi, Norja, Baltia, Venäjä ja Australia.

Nordautomation toiminta perustuu kokonaisvastuullisiin toimituksiin suunnittelusta  konepajatuotantoon ja asennuksista käyttökoulutukseen. Markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu, projektijohto ja hallinto sijaitsevat Kristiinankaupungissa. Tuotanto- ja pintakäsittelylaitos on Alajärvellä.

Tuotantotilaa on 7 500 neliömetriä ja halleissa nostokapasiteettia 40 tonnia.  Erityisenä kilpailuvahvuutena Nordautomationilla on oma innovointi- ja ongelmaratkaisutaitoinen suunnittelu sekä oma konepaja, jossa työskentelee pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia.

Metsäteollisuuden vaativat ja kansainväliset projektit ovat koulineet yrityksestä lupauksista vastuuta kantavan palvelijan hyvinkin erilaisissa tuote- ja asiakasympäristöissä.

– Velaton Nordautomation on henkilöstönsä osaamistason, modernin suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmien, tuotantokoneiston ja –puitteiden osalta iskukykyinen ja halukas tuleviin haasteisiin, tiivistää toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Aurinko paistaa kohta risukasaan

Kohti parempaa? Ehkä aurinko paistaa kohta risukasaan. Kirjoitin hiljattain myös sahojen paranevista näkymistä. Puuta ostetaan kovalla hinnalla ja ainakin metsänomistajat ovat tyytyväisiä.
 
Poikkesin Sotkamon Nesteellä kahvilla ja luin Kalevasta, että vienti näyttää elpymisen merkkejä.
 
Kauppalehti kirjoittii, että Nokia on poikinut Ouluun useita kasvavia it-yrityksiä.
 

Oulusta on kasvamassa Euroopan johtava tietotekniikan keskittymä. It-ala on merkittävä uusien työpaikkojen synnyttäjä.

Kovaan kasvuun lähtenyt it-toimiala tuo Ouluun 800 uutta työpaikkaa vuodessa, arvioi BusinessOulu.

18.4.2013 osallistun, Saksasta palattuani, Oulussa metsäteollisuuden tulevaisuuteen kurkistavaan seminaariin. Seminaarin nimenä on ”Metsäala kasvuun” ja tarkemmat tiedot löydät täältä. Saksaan lähdemme KK-Netistä kahden hengen voimalla ja tarkoituksena on tutkia, miten ydinvoimasta luopuminen eli ENERGIEWENDE vaikuttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen ja keskisuurten teknologiayritysten kasvuun.

Metsäala kasvuun -seminaari 15.4.2013 Oulun yliopiston Saalastinsali Perusteollisuutta arvostetaan jälleen. Yleisesti tunnustetaan, että metsäala pystyy uudistumaan.Odotukset ovat korkealla. Mitkä ovat puuntuotannon mahdollisuudet Pohjois-Suomessa? Onko Pohjois-Suomen puulle käyttöä lähitulevaisuudessa? Millä edellytyksillä metsäala saadaan kasvuun? 

Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksia Oulussa järjestettävässä seminaarissa. Puhujakorokkeelle marssitetaan alan johtavia asiantuntijoita ja merkittäviä toimijoita. Suomen hallituksen puheenvuoron esittää liikenneministeri Merja Kyllönen. Seminaari huipentuu paneelikeskusteluun. Puhetta johtaa seminaaripäivän ajan Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.

KAUPPALEHTI

 

Ouluun odotetaan syntyvän vuosittain yhteensä 2 000 – 2500 työpaikkaa, joten it-alan osuus on merkittävä.
It-sektori työllistää kaupungissa tällä hetkellä noin 15 000 ammattilaista. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin neljä miljardia euroa.

HELGE: Elämme jännittäviä aikoja, EU:n pankkiirit ja poliitikot ovat 2000-luvulla lapioinneet valtavia suummia  tuottamattomiin infrastruktuurikohteisiin, mutta silti Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Hollanti porskuttavat. Pohjoismaissakin talouselämä on kohtuullisen hyvässä kunnossa. On rakennettu teitä, siltoja, lentokenttiä, asuntoja ja turistiparatiiseja, joille ei ole löytynyt maksavia asiakkaita, mutta eiköhän tästäkin alhosta vieltä selvitä kuivin jaloin?

Oulussa toimii yli 600 korkean teknologian yritystä, joista kolmasosa kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi langattoman tiedonsiirron ja radioteknologian parissa työskentelee useita kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.

Valtiosta Talvivaaran pääomistaja?

DSC00721

Sotkamo tuottaa kohta nikkeliä, mangaania, sinkkiä, kobolttia, hopeaa ja muita metalleja kiinalaisten ja intialaisten tarpeisiin. Meillä on myös maailman suurin Angry Birds sisäleikkipuisto; yhteistyössä Rovion ja Lapsetin kanssa. Voitte laskea mutkamäkeä ja lillua Katinkullan kylpylävesissä. Lunta piisaa ja hitaaseen elämään eli downshiftaukseen innostuneet voivat istua pilkillä aamusta iltaan. Aurinko paistaa ja fågelit laulaa.

Poikkesin viikonloppuna Talvivaaran avoimet ovet päivillä 1 500 muun kansalaisen kanssa. Äimistelimme laitosta ja isoja koneita. Nautimme pullakahvit ja saimme kysellä asiantuntijoilta, prosessista, vesistä, taloudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Uranin jalostamisestakin juteltiin avoimessa hengessä.

Valtio noussee sijoitusyhtiö Solidiumin kautta aiempaa suurempaan rooliin talvivaarassa. Sen sijoitus voi jopa kaksinkertaistua ja silloin siitä tulee kaivosyhtiön suurin omistaja.

Talvivaara laskee liikkeelle 600 miljoonaa uutta osaketta. Solidium on sitoutunut merkitsemään niitä 145 miljoonalla eurolla.

Omistussuhteet heilahtavat  Talvivaaran osakeannin vuoksi. Annilla tavoitellaan 260 miljoonaa euroa yhtiön lainojen maksuun.

Nykyinen pääomistaja Pekka Perä joutunee tyytymään nykyistä pienempään sananvaltaan.

Vihreä talous vaikeuksissa

Ministeri Heidi Hautalan toimet harmaan talouden hutkijana ja tukijana nousi eilen otsikoihin. Hautalan harmaapesulaskun suuruus on hänen omien muistikuvien mukaan “kymppejä” ja palvelun toimittajan mielestä “satasia”. Tonnista oli maininta iltapäivälehdessä. No, tämä lienee maan tapa ja ministerikin voi horjahtaa. Teko tapahtui ennen ministeripestiä. Ihmetyttää, ettei Mepin palkoilla pysty maksamaan laskua täysimääräisenä kuittia vastaan.

ESPANJAN VIHREÄT TYÖPAIKAT

Espanjan vihreä talous on sekin vaikeuksissa. Teollisuusministeri Jose Manuel Soria kertoi vuosi takaperin, ettei Espanjan valtion kassa kestä enempää uusiutuvan energian tukemista.

Espanjan valtiolla on tämän viikon KL:n mukaan noin 24 miljardin euron edestä energiavelkaa, joka on suoraa seurausta uusiutuvan energian hankkeiden tukemisesta. Maan energiavelka on kasvanut vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Pääasiassa siksi, että uusiutuvan energian tuotannolle, aurinko- ja tuulivoimalle, on maksettu vuositasolla seitsemän miljardin edestä tariffitukea.

  • Perinteisen energiatuotannon verotusta ja sähkön hintaa on jouduttu nostamaan
  • Uusiutuvan energian velkasaatavia on miljarditolkulla paikallisilla pankeilla
  • Italia, Espanja ja Saksa ovat leikanneet vihreän energian tukia kovalla kädellä

Teollisuus marisee rikkidirektiivistä. Tuulimyllyjen tuotanto on vaakalaudalla. Finnair vähentää edelleen väkeä. Talvivaara säteilee. Vihreät toimintakonseptit ovat muuttuneet entistä harmaammiksi. Vihreän talouden tunnusluvut näyttävät punaista vihreän työllistämisen mallimaassa – Espanjassa. Suomen vihreä kulta ei kohta kelpaa paperina tai sahatavarana kellekään.

LÄHTEEKÖ MINISTERI?

Pakkaako Heidi Hautala ensi viikolla kimpsunsa ja kimpsunsa pieneen pahvilaatikkoon ja harmaan talouden ministeriöön tulee joku periaatteen mies tai nainen, joka maksaa laskunsa kuittia vastaan, pankin kautta?

vihreatalous1

LÄHDE: Kauppalehti ja iltalehdet

Taloustieteen torakkatutkijat erimielisiä

Eläintieteilijä Paul Krugman tutkii torakoita

 Suomalainen Olli Rehnin mielestä taloustieteilijät ovat vaikeaselkoisia. Nobel-palkittu taloustieteilijä Paul Krugman on arvostellut EU-komission finanssipolitiikkaa värikkäin sanakääntein. Talouskomissaari Rehn ei ole hyväksynyt torakka-vertailua.

Blogikirjoituksessaan Krugman arvioi Olli Rehnin työtä eikä haukkunut komissaarin äitiä tai isää. Rehn kuittaa, että palkittu ekonomisti pitää itseään maailmankaikkeuden valtiaana. Olli Rehnin mukaan nobelisti laittoi hänen suunsa puhumaan “muunneltua totuutta”.

Komissaari Rehn ilmoittaa kuuntelevansa tarkalla korvalla vakavasti otettavia ekonomisteja. Paul Krugman, joka syytti talouskurilinjaa vahingolliseksi kriisitalouksien kansantalouksille, ei ilmeisesti kuulu tähän joukkoon.

Euroopan taantuma syvenee ja työttömyys kasvaa. Olli Rehnin mielestä IMF korostaa vakauttamisen merkitystä talouden luottamuksen palauttamisen näkövinkkelistä. IMF:n asiantuntijat nousevat korkeammalle korokkeelle kuin Krugman.

Miten tiukkaan finanssipoliittiseen silmukkaan korviaan myöten velkaantuneet kriisimaat olisi laitettava? Tiedetään, että säästölinja kuristaa talouskasvua ja sitä kautta kasvattaa velkataakkaa. Teki niin tai näin, aina menee väärinpäin.

Pitäisikö vakauttamista jatkaa, vai päästetäänkö velkaantuneet uudelleen pankkiirien puheille?Komissiota moititaan liian nopeasta julkisten talouksien tasapainottamisohjelmasta. Hitaampi tahti olisi kurittanut kansalaisia helläkätisemmin. Kreikkalaiset, espanjalaiset, irlantilaiset, islantilaiset, italialaiset ja portugalilaiset ovat varmasti tästä yhtä mieltä.

Rehnin mukaan halpaa elvytysrahaa ei ollut riittävästi tarjolla. Yksityisellä sektorin rohkeus ei riittänyt, eikä julkisten rahapussien vartioilla ollut kanttia rahahanojen höllentämiseen. Epäselväksi jäi, mistä inhimillisempää riskirahaa olisi löytynyt.

Rakenneuudistuksen ja talouskurilinjan kovuutta ovat arvostelleet myös suomalaisekonomistit. Suomessa yhteisvastuun kantamisen halukkuutta on ollut erityisen vähän. Euroopan remontoiminen on taitolaji. Arvostelijoiden esteettisistä pyrkimyksistäkään ei ole täyttä selvyyttä.

Ota tästä selvää?