Metsäteollisuudesta johtaja Nordautomationille

 Nordautomation_logo-2015_2_

juhahakala Puuteollisuuden DI, eMBA Juha Hakala, 50, on nimitetty Nordautomation Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänellä on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Nordautomation Oy on juuri palannut takaisin suomalaiseen omistukseen. Yhtiö kuului 13 vuotta ruotsalaiseen pörssiyhtiöön. Kesäkuussa Nordautomation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pauli Ojala, 67, lunasti yhtiön osakekannan takaisin itselleen.

Varatoimitusjohtajan vakanssi Nordautomation Oy:ssä on uusi. Yhtiön organisaatiota viritetään myös muilla tavoin vastaamaan metsäteollisuuden kehityssuuntia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Nordautomation Oy:n toimiyksikkö Kristiinankaupungissa ja konepajatuotanto Alajärvellä sekä Nordautomation Ab ruotsissa ovat erinomaisessa kunnossa.

Juha Hakala on viimeksi palvellut Vapo Timber Oy:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt UPM Timberin esikunnassa ja tehtaanjohtajana UPM Alholman sahalla, sekä Aureskoski Oy:n saha- ja puunjalostuslaitoksen toimitusjohtajana. Lisäksi hän on toiminut ruotsalaisen Fagerlid Industrier AB:n sahateollisuuden johtajana.

Uuden tehtävänsä Hakala ottaa vastaan 15.8.2013. Varatoimitusjohtaja Hakala raportoi suoraan toimitusjohtaja Pauli Ojalalle.

Lisätietoja:

  • toimitusjohtaja Pauli Ojala, puh 040 551 2901
  • varatoimitusjohtaja Juha Hakala. puh 040 585 2332

Nordautomation Oy on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa jonka toiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä. Tukinlajittelun ja tukkien sahaan syöttöjen lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu sahojen sivutuotteiden käsittelylaitteistot sekä biovoimaloiden polttoaineen käsittelylaitteistot.

Nordautomation Oy vastaa projektitoimituksista kokonaisvastuullisesti sisältäen laite-, sähkö- ja automaatiosuunnittelun, konepajavalmistuksen, asennuksen käyttöönoton ja koulutuksen.

Nordautomation Oy:n myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa. Tuotantoyksikkö on Alajärvellä.

Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstövahvuus noin 80.

Advertisements

Valon konetta metsäteollisuuden ikkunassa

worldviewb

Metsäyhtiö Stora Enso junailee miljardiluokan kartonkitehdashanketta Kiinaan. Sellutehdaskin on työpöydällä, mutta toteutuspäätökset ovat vielä tekemättä. Pieniä murusia riittää myös kotimaahan; Sunilan sellutehtaan kylkeen rakennetaan 32 miljoonaa euroa kustantava biojalostamo.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan biojalostamo avaa yhtiölle uusia markkinoita ligniiniin pohjautuville erikoiskemikaalien raaka-ainemarkkinoille. Tuotanto Sunilan tehtaalla käynnistyy vuoden 2015 alussa.

Sunilan biojalostamoinvestointi parantaa Stora Enson kannattavuutta sekä pienentää tehtaan hiilijalanjälkeä.  Yhtiö odottaa investoinnin tuottavan 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2017. Sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi ennakoidaan 13.

Yhtiöstä kerrotaan, että investointi kiihdyttää Storan muutosta uusiutuvien materiaalien yritykseksi. Sovelluksia tulee muun muassa rakennus- ja autoteollisuuteen, jossa ligniini tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja vaneri- ja puupaneeliliimoissa käytettyjen fenolien ja vaahdoissa käytetyn polyolin korvaamiseen.

Kiinan miljardihanke

Stora Enso on saanut tarvittavat viranomaisluvat Kiinaan suunnitelluille miljardihankkeille:

  1. Etelä-Kiinaan sellu- ja kartonkitehtaita
  2. 760 miljoonan euron kartonkitehdas rakennetaan Etelä-Kiinan Guangxiin

    – 590 miljoonaa euroa käytetään teollisuuteen

    – 170 miljoonaa euroa puuviljelmiin

  3. Sellutehtaan rakentaminen lykkääntyy kunnes kartonkitehdas valmistuu vuoden 2016 alussa

Liiketoiminnan kehitys

Stora Enson liikevaihto oli huhti-kesäkuussa edellisvuoden tasolla. Kvartaalin liikevaihto nousi 2,7 miljardiin euroon, voitto ennen veroja kipusi 27 miljoonaan euroon.

Paperiliiketoiminnan tulos oli yritykselle edelleen pettymys. Printing ja Reading –liiketoiminnan kuluja joudutaan edelleen karsimaan.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 22. heinäkuuta 2013

Talvivaaran yli lentäville linnuille kaasunaamarit ja kypäräpakko

2011-09-23 09.37.37

Kaivosteollisuuden toimintaa säätelevässä lainsäädännössä on ilmeisesti vesilinnun kokoinen aukko, jota ympäristöministeriön, TEM:in ja Sosiaali- ja Terveysministeriön virkaheitot ja sosiaalitantat eivät ole tajunneet tilkitä.

Urho-vainaa olisi varmuudella aikoja sitten lähettänyt vastuullisille “saatanan tunarit” kirjelmän. Talviaara on ja pysyy. Lintuja tulee lisää joka vuosi ja vähitellen nekin oppivat.

Keskustaministeri Paula Lehtomäki ei ole tiettävästi sanonut “veivinsä heittäneistä linnuista” halaistua sanaa. Angry Birds Rovio-yhtiön juristit ja myyntipäälliköt eivät ole lintujen kuolemaa kommentoineet. Tämä juttu on monen kaivosalaa läheltä seuraavan mielestäni täysin vesilinnun perseestä. Ratkaisuksi tarjotaan vapaan lehdistön suitsemista Venäjän esimerkkien tavoin.

Ympäristötutkijoiden lähettäminen rajan taa tutkimaan venäläistehtaiden päästöojia veisi huomion pois matkailupitäjän lusikkansa nurkkaan heittäneistä linnuista.

Hesari uutisoi tänään, että Talvivaaran kaivosalueen prosessiliuosaltaista oli kaukoputkella paikallistettu kymmenittäin kuolleita lintuja. Kuvista ja videoista päätellen linnut olivat laskeutuneet prosessivesialtaaseen ilman kulkulupaa.

Yleensä niitä ei kuole merkittäviä määriä. Syy täytyy olla jossain muualla: jäät eivät ole sulaneet lähijärviltä ja pöntöt linnut eivät tajunneet, ettei prosessivesialtaista löydy edes kalapuikkoja.

“Kuolleet linnut havaitsi torstai-iltana nelihenkinen porukka, johon kuuluivat muun muassa toimittaja Sampsa Oinaala ja kuvaaja Tommi Taipale,  uutisen kirjoittanut Helsingin Sanomat uutistoimittaja Lasse Kerkelä kertoo.

“Kyseisessä altaassa on metallipitoista liuosta, joka on vaarallista, jos sille altistuu“, viestitti talvivaaran viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen. Hänen mukaansa on erittäin harvinaista, että altaasta löytyy suuri määrä kuolleita lintuja.

Hesarin mukaan Talvivaara reagoi ärhäkkäästi linnut löytäneisiin ihmisiin. Paikalle sattunut vartija vei heidät kipinkapin alueen pääportille, jonne kutsuttiin Oinaalan mukaan yhtiön turvallisuuspäällikkö, viestintäpäällikkö, pörssitiedottaja ja kaksi lakimiestä. Lisäksi yhtiö hälytti paikalle poliisipartion.

Pystyn ymmärtämään, että lukutaidottomat ja pieniaivoiset linnut hakeutuvat kaivosalueen lumoaville lammille kuolleita kaloja kokemaan, mutta miksi “etelän metian shjurnalistit” ja valokuvaajat hiipivät suoja-aitojen yli henkensä kaupalla monitoroimaan altailla toteutuvia kuolinkamppailuja?

Kaivosteollisuuden tietovuotojen turvaksi tarvitaan oitis LEX TALVIVAARA, joka takaa myrkkyjä suitsuttaville laitoksille moitteettoman julkikuvan sähköisissä ja painetuissa medioissa. Olisi suhteetonta, jos Pohjolan Kongossa lopetettaisiin arvometallien louhinta muutaman kottaraisen tai lähijärviin tukehtuneiden roskakalojen takia.

Kaivokset tuovat Kainuuseen ja Lappiin työtä ja fyrkendaalia. Ilman niitä täällä sekoitettaisiin edelleen “mera bark i brödet”. Sotkamon suolaliitereihin kerättäisiin nälkään kuolleita kepulaisia ja muuta roskaporukkaa. Paikallinen elintasohurrikin saattaisi joutua Himmeliin lepositeisiin; hoidettavaksi.

Talvivaaran kaivoksella kuoli muutama viikko takaperin kokenut näytteenottaja, joka liikkui hengenvaarallisella alueella ilman suojavarusteita. Uusinta uutta on, että Katinkullassa pidetyn yhtiökokouksen jälkeen kaivoksen kemikaalialtailta löytyy kuolleita lintuja.

Talvivaaran viestintäpäällikkö Nissinen sanoo, ettei kaivosalueelle saa mennä ilman yhtiön lupaa. Poliisi tutkii tapausta julkisrauhan rikkomisena.

Hys-hys toimittajat, tänne ei kannata tulla kaivelemaan verta nenästä. Riittää, että vaitiolovelvollisuuden allekirjoittaneet työntekijät tyrehdyttävät verenvuotoja pumpulilla.

Hauskaa Vappua!

Kun kainuulaiseen paperitehtaaseen tuodaan Supertietokone

ictkainuu

Tutustuin tänään Kainuussa toimiviin ICT-alan yrityksiin, jotka esittelivät tulevaisuuden näkymiään yrityksille, osaajille ja alalle aikoville Musiikkiopiston aulassa. Tapahtumassa oli mukana asiantuntijoita  vastaamassa rekrytointi- ja koulutuskysymyksiin.

Minulle tarjoutui tilaisuus tutustua alan uusiin toimijoihin. Joukosta löytyi myös historian havinaa. Juttelin menneistä “hyvistä ajoista” Metson Kajaanin yksikön ständillä. Those were the days!

Tarjoutui tilaisuus keskustella tuttujen kanssa. Kainuun Sanomissa oli sattumalta entisen työkaverin yleisönosastokirjoitus. Soittelen Pentille ensi viikolla. Olisi kiva rupatella naamatusten kajaanilaisessa kahvilassa rönttöstä maistellen.

ICT-yritysten seminaarista kaappasin ajankohtaisia kuvia, joita käytän blogeissani. Päällimmäiseksi mieleeni jäi esitys CSC:n supertietokoneesta, jonka asentaminen Kajaanin paperitehtaan tiloihin käynnistyy syksyllä 2012. Modulaarisia palasia ostetaan parhaillaan.

Pilvipalvelut tulevat Kainuuseen, koska täällä on viileää jäähdytysvettä ja KAVO:n voimalaitoksesta saa megawattitolkulla konehuoneen tarvitsemaa sähköä. Näissä yhteyksissä puhutaan useista… jopa kymmenestä megawatista.

Tuttujen tapaaminen on aina hauskaa. Käytäväpuheissa liiveihin tarttui sisäpiiritietoa, vaikka en ollut aktiivisesti sitä hakemassakaan. Vähitellen integroidun paikalliseen keksijöiden ja kehittäjien piireihin. Erona Loviisaan tai jopa Helsinkiin on, että näillä leveyksillä puhutaan teollisuuden tarpeista, ongelmista ja ratkaisuista.

Kajaanista löytyy maailmanluokan mittausteknologian osaamista. Uusinta uutta on historiallisen mittausosaamisen yhdistäminen pilvipalveluihin ja langattoman tiedonsiirron hallintaan. Välimaastosta löytyy myös käteviä koneelta koneelle tiedonsiirron mokkuloita.

The Internet of Things“ tekee tuloaan. Tulevaisuuden Facebookissa tai sosiaalisessa mediassa koneet keskustelevat keskenään ja voimme unohtaa infoähkyn. Huokaus! Vielä en usko, että uusi teknologia pelastaa maailman, mutta ehkä se siirtää suurta pamausta vuosikymmenillä eteenpäin?

Tänään tuntui siltä, että tuhlaajapoika oli tullut takaisin kotiin (vaikka olenkin muualta kotoisin). Edelleen ICT on perin totista puuhaa. Haluaisin kehittää teollisesta automaatiosta huomattavasti viihteellisemmäksi yhdistämällä tosi-teeveetä ja teknologiaosaamista. Kainuusta löytyy vahvaa peliteknologian osaamista. Sovelluksia pelien tekijät eivät esitelleet.

Miten poistaisimme liiallisen vakavuuden teknologian kehittämisestä? Osana huomisen menestystä on, että pääsemme monta kilometriä lähemmäs asiakasta, tarpeita, toiveita ja unelmia.

Osaamista on, mutta sen tarjoileminen saisi olla reilusti nykyistä leppoisampaa.  Silmänisku

Ranskassa kohistiin puolalaisista putkimiehistä

2011-09-22 00.36.52 Suomalaisen Olkiluoto III ydinvoimalan valmistuminen saattaa viivästyä puolalaisten sähkömiesten potkujen takia. AY-liike uhkaa puolalaisen alihankkijan “työvoimavähennystä”  koko voimalaitostyömaata 2.12.2011 alkavalla saarrolla.

“Liittojen mukaan Elektrobudowa SA on  irtisanonut 31 sähköasentajaa, joista valtaosa on Sähköliiton jäseniä”, kertoo Kauppalehti.

Yleisradion mukaan puolalaisyritys on kiistänyt TVO:lle sähköliiton väitteet. Yrityksen mukaan irtisanottuja on alle kymmenen, eikä liiton jäsenyydellä ole ollut vaikutusta.

Saksassa töitä riittää vuosiksi eteenpäin, kun vanhoja ydinvoimaloita poimitaan pois verkoista. Suomessa suurimmaksi ongelmaksi noussee uusien laitosten kytkeminen valtakunnanverkkoon.

Olkiluoto kolmosen valmistumisesta on ollut tuskainen taival: viivästymisen yhtenä syynä lienee monikulttuurisuus. Työntekijöitä tulee joka puolelta Eurooppaa. Porukoilla ei ole yhtenäistä kieltä ja mieltä. Tärkeintä on, että kallis laitos rakennetaan mahdollisimman halvalla hinnalla.

Miten moneen valuvikaan Olkiluodossa päädytään? Kuinka solmussa ovat  jäähdytysputket? Mitä tapahtuu, kun sähköt laitetaan joskus päälle ja sauvat siirretään “uraani halkeaa” asemiin? 

Tässä yhteydessä ei ole puhuttu valevalmistajasta. Areva kyhää Suomeen prototyyppiä ja pätevöityy vähitellen voidakseen toimittaa kokemusta viisaampana samanlaisia häkkyröitä väkirikkaampiin maihin – muun muassa Kiinaan.

150 000 henkilötyövuoden tuottavuusvaje

2011-08-23 14.00.32

Suomalainen menestyvä yritys on kohta historiaa, jos emme pysty kuromaan umpeen huomattavaa tuottavuusvajetta, tietää herrojen EVA. Jorma Ollila kertoi, että firmojen palveluksessa on joko 150 000 ylimääräistä palkannauttijaa tai sitten heidän selkänahasta tai aivonystyröistä ei ole saatu riittävästi irti.

“Työmies on palkkansa ansainnut”, lausahti presidentiksi pyrkinyt pankkiiri Matti Virkkunen viime vuosisadalla (1968).

Jos Jorma Ollilaan on luottaminen, pitäisi suomalaisista firmoista siivota toistasataatuhatta duunaria ja liuta pomoja, jotka ovat vetäneet suomalaisen tuottavuuskehityksen miinukselle.

Tempputyöllistäjille tulee ainakin lisää töitä, mutta miten saadaan uutta vauhtia tuottavuuden kehittämiseen? Mistä kenkä puristaa? Onko ongelmana johtajuus tai meidän alamaisten flegmaattisuus, välinpitämättömyys ja / tai laiskuus? Eikö know-how, osaaminen, automaatio, atk, mobiilius ja high-tech enää takaa hyvinvoinnin huimaa kehitystä Pohjolan perukoilla? Missä on vika? Miksei management by Perkele enää toimi?

Oikeesti, ongelma on aito, ei sille auta hirnua, vaikka mieli tekisi. Haluaisin lyödä läskiksi ja käynnistää puheet herrojen EVA:n ahneudesta ja moraalittomuudesta, mutta sillä puheella ei ongelmia ratkota. Mistä löytyy se maltti tai kvartaalioppi, jolla Sampo saadaan vielä näillä vuosirenkailla pöhisemään?

Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan kansalliset talkoot. Onko teillä ideoita – mistä alkaisin sen fläppitaulun?

Terva- ja bittiporvareiden Oulu

telexcomputer_388Olin eilen aamusta alkaen Oulussa. Kaupunki on muuttunut ja uudistunut vuosikymmenten aikana. Edessä on jälleen uusi murros, kun Nokia ilmoittaa, moniko saa lähtöpassit symbian-sorvaamoista.

Oululaiset eivät ole huolissaan tulevasta muutoksesta. Kadunmiehet ja –naiset luottavat kaupungin muuntautumiskykyyn, mutta huoli huomisesta painaa poliitikkojen mieltä.

Olen seurannut Oulun kehitystä yliopiston keskussairaalan rakentamisesta, Kajaani Oy Elektroniikan telex-aikakauden tuotekehitystä ja yhteistyötä yliopiston kanssa, teknologiakylän nousua, Nokian vahvaa tuloa, upotettuja järjestelmiä, teknologiakaupunki-imagon vahvistumista ja pohjoisen digi-ulottuvuuden nykyarkea.

Bittiporvarit miettivät jälleen uusia visioita kaupunkinsa kehittämiseksi.

  1. Imagon himmentyminen huolettaa
  2. Vaarana taantuminen marginaaliseksi periferiaksi teknologiamaineesta huolimatta
  3. Oulu edustaa digitalisoituvassa maailmankylän periferiassa Espootakin pienempää pistettä
  4. Mutta Oulua haluaa selvitä tästäkin muutoksesta ehjin nahoin; nahkansa uudistaen

Oulussa muuttuu myös hallinto, kun alueelle rakennetaan suur-Oulua: Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat 28.6.2010 kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat 31.12.2012 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2013.

Uusi Oulu etsii parhaita palveluja: Osallistu uuden Oulun rakentamiseen. Kerro päättäjille kotikuntasi parhaista palveluista uuden Oulun blogissa.