Kierrosten rakentaminen

pohjanmaa

Kiertelimme Etelä-Pohjanmaan maisemissa vuonna 2015 työn, virkistymisen ja toimeentulon merkeissä. Etelässä ollessamme rakensimme käsityökierroksia (hantverksrundor) Itä- ja Länsi-Uudellemaalle.  Kainuussa, jos missä, on tilaa monenlaisille turistikeirroksille: Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi jne.

Kiinnostavia kohteita riittää. Kuhmossa on potentiaalia koko Kainuun kalastusmatkailun veturiksi. Sotkamo edustaa Vuokatillaan matkailupitäjien kansallista kärkeä. Luonnossa riittää tekemistä ja näkemistä jokaisena vuodenaikana.

Tietotulvan aikakaudella kehittyy uusia tiedonhallinnan työkaluja, joiden avulla luomme uudenlaisia tapoja elää, toimia tämän päivän maailmassa. Jo nyt ja eritoten tulevaisuudessa valtaosa ihmisistä pystyy käyttämään näitä työkaluja.

Tietoa on enemmän kuin koskaan. Keskuudessamme on alati kasvava joukko ihmisiä, jotka käyttävät tietoverkkoja hämmästyttävän luovasti ja kehittäneet niitä eri suuntiin. Niinpä rakennamme digitalisaatiota hyödyntäviä uusia kierroksia.

Tarinoita riittää!

Kaupallisten innovaatioiden juuria etsimässä

2017-11-3--15-58-30

Harva meistä tietää tarkalleen ”milloin rakkaus alkoi”. Oivallusten, keksintöjen ja innovaatioiden juuret ovat usein paksun humuksen peitossa. Kaupalliset menestystarinat eivät synny hetkessä. Tässäkin kuvassa kerrotaan, että ensimmäinen prototyyppi luotiin I/1991.

Kaupalliseen menestykseen vaikuttivat lukuisat tekijät, mutta seminaarimme Pariisissa ole tärkeä virstanpylväs. Ranska ei ollut kyseisen keksinnön päämarkkina-alue, mutta onnistuimme houkuttelemaan Pariisiin lukuisia kumppaneita eri puolilta maailmaa.

Pariisista tuli kohtaamispaikka, jossa SE tehtiin tunnetuksi ja kehitysprojektille luotiin elämää suurempi merkitys. Pariisi tarjosi osallistujille hyvät puitteet ja kehitysryhmän statukselle lisäarvoa.

Meidän tehtävänä oli tapahtuman organisointi, informaation tuottaminen ja yksityiskohtaisen ohjelman junaileminen. Verkottunut yhteistyö ennen Internetiä ja Sosiaalista Mediaa oli konstikasta ja kulmikasta, mutta perusasiat ja -sisällöt ovat edelleen täysin samanlaisia.

Nykyään kaikki tapahtuu nopeammin, helpommin, vaivattomammin ja tavoitamme pienellä vaivalla entistä suurempia joukkoja.

Ideat ovat edelleen vähintään yhtä tärkeitä!

 

 

 

 

Talvivaaran viime vuosi odotetun heikko – paremmalta näyttää | Yle Uutiset | yle.fi

Talvivaaran viime vuosi odotetun heikko – paremmalta näyttää | Yle Uutiset | yle.fi.

Vuoden 2013 helmikuussa yhtiö arvioi koko vuoden nikkelin tuotannon olevan noin 18000 tonnia ja sinkin tuotannon noin 39 000 tonnia. Toukokuussa yhtiö luopui ennustamasta lainkaan nikkelituotantoa. Syyskuuhun mennessä vuoden nikkelintuotanto oli 7 103 tonnia ja 13 239 tonnia sinkkiä. Heikon tuotannon taustalla olivat useat kipsisakka-altaan vuodot ja vaikea vesitilanne, joka hyydytti liuotuskasojen toiminnan.

Loka-joulukuussa nikkelin tuotanto oli 1 559 tonnia ja sinkin tuotanto 4 179 tonnia, eli koko vuoden tuotano jäi nikkelin osalta 8 662 tonniin ja sinkissä 17 251 tonniin.

Marras-joulukuussa yhtiö seisautti metallien talteenottolaitoksen neljäksi viikokis, koska tuotantoliuos laimeni niin paljon, että tuotanto oli kannattamatonta. Marraskuussa malmien louhinta ja kasaus keskeytettiin, koska yhtiöltä loppuivat rahat.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ja sen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakivat yrityssaneerausta marraskuussa ja yrityssaneerausmenettelyt alkoivat yhtiöissä marras-joulukuussa.

Tämän vuoden puolella nikkelin tuotanto 2 047 tonnia ja sinkin tuotanto 3 638 tonnia 27. helmikuuta mennessä. Malmin louhinta ja materiaalin käsittely pysyvät keskeytettynä, kunnes jatkorahoitus on varmistettu.

Toholammen CHP voimala

https://www.dropbox.com/sc/25z6cmltwzjl8w2/JyoNbsHiQN

Alueuutisissa kerrottiin Toholammen voimalan ongelmista.

Laitoksella kuukauden pysäkki öljypumpun viottumisen takia marraskussa, jolloin vierailimme laitoksella.

Eilen kerrottin polttoainekuljettimen vaurioitumisesta.

Mikroturbiinilla tuotetaan sähköä
Mikroturbiinilla tuotetaan sähköä

Tulevaisuusseminaari 2030

Osallistuimme Irjan kanssa 5.11.2013 Kainuun teemaohjelmien tulevaisuusseminaariin Kajaanissa. Kaukametsän opiston auditoriossa ja ryhmätyötiloissa maalailtiin skenaarioita maaseudun tulevaisuudesta vuoteen 2030. “Sääennusteen” epätarkkuus jäi vaivaamaan. Ulkopuolisen näkemyksessä ei ollut aineksia maakunnan lähtökohdista ja vahvuuksista.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ehkä mahdotonta, siksi kannatan tekemistä ja itsensä likoon laittamista.

kainuusemma2030

Tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava, Prime Frontier Oy, puhui kaksi tuntia suomalaisen talouden rakennemuutoksesta, millä rakennusaineilla Kainuu voi tehdä irtiottoja ja miten toivottua tulevaisuutta voi käytännössä rakentaa.

Sujuva puhe liikkui yleisellä tasolla. Kainuuta koskettavia konkreettisia asioita esityksessä oli niukasti. Tulevaisuusesitelmissä kaikki ennusteet ovat sopivasti pyöristettyinä mahdollisia, kun harva meistä palaa tarkastelemaan 5.11.2013 klo 09 – 11 kannanottoja.

Istuimme hiljaa audiotriossa, kuuntelimme puhetta kuin pitkää vihkikaavaa. Puhujan olisi voinut poimia esimerkkejä Kainuusta. Nyt liikuttiin tutuissa ja turvallisissa teemoissa, joita uutiset, a-studio ja ajankohtaisohjelmat syöttävät töllötintä tuijottaville.

Jäimme kaipaamaan vuoropuhelua yleisön kanssa.  Seminaarin järjestäjä (ELY) puhui edestä sankalle kuulijakunnalle. Hiljainen kansa kuunteli ja ihmetteli. Esityksiä en halua moittia, mutta tunnelma jäi vaisuksi, pintapuoliseksi, vähäpuheiseksi. Ei ollut herkkyyttä, ei intohimoista tunteen paloa.

Seminaarissa ei mainittu sanallakaan kaivannaisteollisuutta. Metsien hyödyntämiseen ei myöskään ollut tarjolla mitään uutta. Poltetaan puut, risut ja kannot, jos kunnat  ja kiinteistöjen omistajat jaksavat innostua bioenergiasta. Selvityksiä on tehty, tietoa on, mutta päätöksenteko takertuu hankintalakiin; aluetalouden etuja ei osata hyödyntää.

Teemaohjelmat kaudelle 2014 – 2020 työpajoissa tutustuimme hankeaihioihin. Näissä sessioissa meille tarjottiin mahdollisuus keskusteluihin koordinaattoreiden kanssa. Tässä työstämistä vailla valmiit teemat:

  • Bioenergia
  • Kyläteema
  • Luontomatkailu
  • Maaseutuelinkeinot
  • Metsätalouden ja puutalouden teemaohjelma

Hankeohjelmissa oli samaa henkeä. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty kasoittain, mutta tekemisen suunnat ja keinot jäivät usvan peittoon.

Osallistuin Bioenergia-alan teemaohjelman käsittelyyn ja siitä mieleeni jäi yrittäjien ja avauspuheenvuoron esittäjän haaveet konkretiasta. Olisi viimeinkin aika siirtyä tekoihin.

Paluumatkalla pohdimme Irjan kanssa, mikä puuttui:

  1. innostus
  2. intohimo
  3. konkreettisuus
  4. jännitys
  5. tuoreus
  6. tekemisen meininki

Teemaohjelmissa oli paljon mannapuuroa.  Ei meitä manipuloitu, mutta tästä päivästä ei syntynyt AHAA-elämyksiä (Wau), lounaalla saimme maistaa vesihauteessa viilennettyä “lähiruokaa” (Lue: seisova pöytä). Elämme vuoden pimeintä aikaa ja siksi suhtaudun tilaisuuden “ainutlaatuisuuteen” lempeän hyväksyvästi.

EU-projektit vain ovat tällaisia.  Päivät lyhenevät ja valon määrä vähenee…

Selviääkö Kainuu vuoteen 2020 / 2030 useita kertoja lämmitetyllä pyttipannulla?

En usko.

Älykkäät koneet

painettusana_600.jpg

Tutkimusyhtiö Gartner esitteli näkemyksiään tulevaisuudesta viime viikolla pidetyssä tapahtumassaan. Yhtiön mukaan yksi muutoksista on erityisen mullistava. Gartner uskoo, että älykkäiden koneiden esiinmarssi on ”suurin vallankumous tietotekniikan historiassa”. Vaikutukset näkyvät laajasti yhteiskunnassa.

Älykkäillä koneilla viitataan moniin uudenlaisiin järjestelmiin. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat itsestään ajavat autot, jotka muuttavat ihmisten liikkumista ja tavaroiden kuljetusta. Hurjimmissa visioissa yksityishenkilöiden henkilöautot vaihtuvat suurelta osin automaattisiin robottitakseihin.

Samanlaisia murroksia nähdään muillakin aloilla. Älykkäiden henkilökohtaisten avustajien tekniikka kehittyy vauhdilla. Esimakua ovat antaneet esimerkiksi Applen Siri-tekniikka ja IBM Watson -tietokonejärjestelmä. Lähivuosina tällaiset järjestelmät voivat alkaa korvata ihmisiä joissain tehtävissä.

Metsäteollisuudesta johtaja Nordautomationille

 Nordautomation_logo-2015_2_

juhahakala Puuteollisuuden DI, eMBA Juha Hakala, 50, on nimitetty Nordautomation Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänellä on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Nordautomation Oy on juuri palannut takaisin suomalaiseen omistukseen. Yhtiö kuului 13 vuotta ruotsalaiseen pörssiyhtiöön. Kesäkuussa Nordautomation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pauli Ojala, 67, lunasti yhtiön osakekannan takaisin itselleen.

Varatoimitusjohtajan vakanssi Nordautomation Oy:ssä on uusi. Yhtiön organisaatiota viritetään myös muilla tavoin vastaamaan metsäteollisuuden kehityssuuntia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Nordautomation Oy:n toimiyksikkö Kristiinankaupungissa ja konepajatuotanto Alajärvellä sekä Nordautomation Ab ruotsissa ovat erinomaisessa kunnossa.

Juha Hakala on viimeksi palvellut Vapo Timber Oy:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt UPM Timberin esikunnassa ja tehtaanjohtajana UPM Alholman sahalla, sekä Aureskoski Oy:n saha- ja puunjalostuslaitoksen toimitusjohtajana. Lisäksi hän on toiminut ruotsalaisen Fagerlid Industrier AB:n sahateollisuuden johtajana.

Uuden tehtävänsä Hakala ottaa vastaan 15.8.2013. Varatoimitusjohtaja Hakala raportoi suoraan toimitusjohtaja Pauli Ojalalle.

Lisätietoja:

  • toimitusjohtaja Pauli Ojala, puh 040 551 2901
  • varatoimitusjohtaja Juha Hakala. puh 040 585 2332

Nordautomation Oy on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa jonka toiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä. Tukinlajittelun ja tukkien sahaan syöttöjen lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu sahojen sivutuotteiden käsittelylaitteistot sekä biovoimaloiden polttoaineen käsittelylaitteistot.

Nordautomation Oy vastaa projektitoimituksista kokonaisvastuullisesti sisältäen laite-, sähkö- ja automaatiosuunnittelun, konepajavalmistuksen, asennuksen käyttöönoton ja koulutuksen.

Nordautomation Oy:n myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa. Tuotantoyksikkö on Alajärvellä.

Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstövahvuus noin 80.

Valon konetta metsäteollisuuden ikkunassa

worldviewb

Metsäyhtiö Stora Enso junailee miljardiluokan kartonkitehdashanketta Kiinaan. Sellutehdaskin on työpöydällä, mutta toteutuspäätökset ovat vielä tekemättä. Pieniä murusia riittää myös kotimaahan; Sunilan sellutehtaan kylkeen rakennetaan 32 miljoonaa euroa kustantava biojalostamo.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan biojalostamo avaa yhtiölle uusia markkinoita ligniiniin pohjautuville erikoiskemikaalien raaka-ainemarkkinoille. Tuotanto Sunilan tehtaalla käynnistyy vuoden 2015 alussa.

Sunilan biojalostamoinvestointi parantaa Stora Enson kannattavuutta sekä pienentää tehtaan hiilijalanjälkeä.  Yhtiö odottaa investoinnin tuottavan 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2017. Sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi ennakoidaan 13.

Yhtiöstä kerrotaan, että investointi kiihdyttää Storan muutosta uusiutuvien materiaalien yritykseksi. Sovelluksia tulee muun muassa rakennus- ja autoteollisuuteen, jossa ligniini tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja vaneri- ja puupaneeliliimoissa käytettyjen fenolien ja vaahdoissa käytetyn polyolin korvaamiseen.

Kiinan miljardihanke

Stora Enso on saanut tarvittavat viranomaisluvat Kiinaan suunnitelluille miljardihankkeille:

  1. Etelä-Kiinaan sellu- ja kartonkitehtaita
  2. 760 miljoonan euron kartonkitehdas rakennetaan Etelä-Kiinan Guangxiin

    – 590 miljoonaa euroa käytetään teollisuuteen

    – 170 miljoonaa euroa puuviljelmiin

  3. Sellutehtaan rakentaminen lykkääntyy kunnes kartonkitehdas valmistuu vuoden 2016 alussa

Liiketoiminnan kehitys

Stora Enson liikevaihto oli huhti-kesäkuussa edellisvuoden tasolla. Kvartaalin liikevaihto nousi 2,7 miljardiin euroon, voitto ennen veroja kipusi 27 miljoonaan euroon.

Paperiliiketoiminnan tulos oli yritykselle edelleen pettymys. Printing ja Reading –liiketoiminnan kuluja joudutaan edelleen karsimaan.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 22. heinäkuuta 2013

Talvivaaran yli lentäville linnuille kaasunaamarit ja kypäräpakko

2011-09-23 09.37.37

Kaivosteollisuuden toimintaa säätelevässä lainsäädännössä on ilmeisesti vesilinnun kokoinen aukko, jota ympäristöministeriön, TEM:in ja Sosiaali- ja Terveysministeriön virkaheitot ja sosiaalitantat eivät ole tajunneet tilkitä.

Urho-vainaa olisi varmuudella aikoja sitten lähettänyt vastuullisille “saatanan tunarit” kirjelmän. Talviaara on ja pysyy. Lintuja tulee lisää joka vuosi ja vähitellen nekin oppivat.

Keskustaministeri Paula Lehtomäki ei ole tiettävästi sanonut “veivinsä heittäneistä linnuista” halaistua sanaa. Angry Birds Rovio-yhtiön juristit ja myyntipäälliköt eivät ole lintujen kuolemaa kommentoineet. Tämä juttu on monen kaivosalaa läheltä seuraavan mielestäni täysin vesilinnun perseestä. Ratkaisuksi tarjotaan vapaan lehdistön suitsemista Venäjän esimerkkien tavoin.

Ympäristötutkijoiden lähettäminen rajan taa tutkimaan venäläistehtaiden päästöojia veisi huomion pois matkailupitäjän lusikkansa nurkkaan heittäneistä linnuista.

Hesari uutisoi tänään, että Talvivaaran kaivosalueen prosessiliuosaltaista oli kaukoputkella paikallistettu kymmenittäin kuolleita lintuja. Kuvista ja videoista päätellen linnut olivat laskeutuneet prosessivesialtaaseen ilman kulkulupaa.

Yleensä niitä ei kuole merkittäviä määriä. Syy täytyy olla jossain muualla: jäät eivät ole sulaneet lähijärviltä ja pöntöt linnut eivät tajunneet, ettei prosessivesialtaista löydy edes kalapuikkoja.

“Kuolleet linnut havaitsi torstai-iltana nelihenkinen porukka, johon kuuluivat muun muassa toimittaja Sampsa Oinaala ja kuvaaja Tommi Taipale,  uutisen kirjoittanut Helsingin Sanomat uutistoimittaja Lasse Kerkelä kertoo.

“Kyseisessä altaassa on metallipitoista liuosta, joka on vaarallista, jos sille altistuu”, viestitti talvivaaran viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen. Hänen mukaansa on erittäin harvinaista, että altaasta löytyy suuri määrä kuolleita lintuja.

Hesarin mukaan Talvivaara reagoi ärhäkkäästi linnut löytäneisiin ihmisiin. Paikalle sattunut vartija vei heidät kipinkapin alueen pääportille, jonne kutsuttiin Oinaalan mukaan yhtiön turvallisuuspäällikkö, viestintäpäällikkö, pörssitiedottaja ja kaksi lakimiestä. Lisäksi yhtiö hälytti paikalle poliisipartion.

Pystyn ymmärtämään, että lukutaidottomat ja pieniaivoiset linnut hakeutuvat kaivosalueen lumoaville lammille kuolleita kaloja kokemaan, mutta miksi “etelän metian shjurnalistit” ja valokuvaajat hiipivät suoja-aitojen yli henkensä kaupalla monitoroimaan altailla toteutuvia kuolinkamppailuja?

Kaivosteollisuuden tietovuotojen turvaksi tarvitaan oitis LEX TALVIVAARA, joka takaa myrkkyjä suitsuttaville laitoksille moitteettoman julkikuvan sähköisissä ja painetuissa medioissa. Olisi suhteetonta, jos Pohjolan Kongossa lopetettaisiin arvometallien louhinta muutaman kottaraisen tai lähijärviin tukehtuneiden roskakalojen takia.

Kaivokset tuovat Kainuuseen ja Lappiin työtä ja fyrkendaalia. Ilman niitä täällä sekoitettaisiin edelleen “mera bark i brödet”. Sotkamon suolaliitereihin kerättäisiin nälkään kuolleita kepulaisia ja muuta roskaporukkaa. Paikallinen elintasohurrikin saattaisi joutua Himmeliin lepositeisiin; hoidettavaksi.

Talvivaaran kaivoksella kuoli muutama viikko takaperin kokenut näytteenottaja, joka liikkui hengenvaarallisella alueella ilman suojavarusteita. Uusinta uutta on, että Katinkullassa pidetyn yhtiökokouksen jälkeen kaivoksen kemikaalialtailta löytyy kuolleita lintuja.

Talvivaaran viestintäpäällikkö Nissinen sanoo, ettei kaivosalueelle saa mennä ilman yhtiön lupaa. Poliisi tutkii tapausta julkisrauhan rikkomisena.

Hys-hys toimittajat, tänne ei kannata tulla kaivelemaan verta nenästä. Riittää, että vaitiolovelvollisuuden allekirjoittaneet työntekijät tyrehdyttävät verenvuotoja pumpulilla.

Hauskaa Vappua!