Antaa lumen tulla

image
Piha pantiin tänään talvikuntoon

Kesä oli kaunis, mutta ”sommaren är kort”. Saimme tehtyä suurimman osan tavoitteestamme ja keväällä 2014 keskitymme etupihan muovaamiseen.

Lumi tulee näille leveyksille noin 15.10. Olemme varautuneet siihen; työkalut ja  muut välineet liitereissään.

Ensilumia odotellessa jää aikaa harjoitella WordPress käyttöä tabletilta. Tässä on muutamia hyviä ominaisuuksia. Ehkä joskus ostan pro-version?

Ostin uuden kamerankin. Järkkärillä saa littanoiden kännykuvien rinnalle erilaisia syvyyksiä.

Posted from WordPress for Android

Mainokset

Sofi Oksanen Habitaressa

Kirjahyllyssämme on Sofi Oksasen teos Puhdistus, jota en ole vielä lukenut. Irjan mukaan puhdistuksessa viljellään runsaasti v:tä. Hän luki minulle otteita kirjasta.

Katselin telkkarista Sofista kertovan dokumentin. Määrätietoinen nainen. Häneltä sujuu itsensä brändääminen moitteettomasti

Sofi Oksnen Habitare
Sofi Oksnen Habitare 21.9.2013

Pauli Ojala osti Nordautomation Oy:n takaisin Suomeen

Hymyssä suin Lifco Ab:n konsernijohtaja Fredrik Knagenhielm-Karlsson ja Nordautomation Oy:n toimitusjohtaja Pauli Ojala allekirjoittavat sopimuksen, joka siirtää Pauli Ojalan jo vuonna 1975 perustaman insinööritoimiston takaisin suomalaisomistukseen.

Nordautomation Oy (www.nordautomation.fi) on 1991 perustettu yritys. Vuonna 1999 yritys siirtyi ruotsalaiseen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konserniin.

Yritys ehti olla neljätoista vuotta ruotsalaisen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konsernin omistuksessa. Evakkoretki päättyi 5.6.2013 tehdyllä kaupalla, joka Pauli Ojalan mukaan varmistaa toiminnan jatkumisen Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä.

clip_image002[4]

Kuvassa Lifco Oy:n konsernijohtaja Fredrik Knagelhielm-Karlsson ja Nordautomation toimitusjohtaja Pauli Ojala (5.6.2013)

Metsäteollisuudelle tuotantotekniikkaa ja erityisesti tukinkäsittelylaitteita projektoiva Nordautomation lukeutuu alansa johtaviin toimittajiin globaaleilla markkinoilla.

Mekaanisen puunjalostusteollisuuden rajujen suhdannevaihtelujen vuoksi yrityksen liikevaihto on vaihdellut vuosittain noin 7–15 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on ollut 30–80 %. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 80.

Vakiintuneeseen asiakaskuntaan ovat kuuluneet merkittävät kotimaiset ja monikansalliset metsäteollisuusyhtiöt. Vientimaista tärkeimpiä ovat olleet Ruotsi, Norja, Baltia, Venäjä ja Australia.

Nordautomation toiminta perustuu kokonaisvastuullisiin toimituksiin suunnittelusta  konepajatuotantoon ja asennuksista käyttökoulutukseen. Markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu, projektijohto ja hallinto sijaitsevat Kristiinankaupungissa. Tuotanto- ja pintakäsittelylaitos on Alajärvellä.

Tuotantotilaa on 7 500 neliömetriä ja halleissa nostokapasiteettia 40 tonnia.  Erityisenä kilpailuvahvuutena Nordautomationilla on oma innovointi- ja ongelmaratkaisutaitoinen suunnittelu sekä oma konepaja, jossa työskentelee pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia.

Metsäteollisuuden vaativat ja kansainväliset projektit ovat koulineet yrityksestä lupauksista vastuuta kantavan palvelijan hyvinkin erilaisissa tuote- ja asiakasympäristöissä.

– Velaton Nordautomation on henkilöstönsä osaamistason, modernin suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmien, tuotantokoneiston ja –puitteiden osalta iskukykyinen ja halukas tuleviin haasteisiin, tiivistää toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Taloustieteen torakkatutkijat erimielisiä

Eläintieteilijä Paul Krugman tutkii torakoita

 Suomalainen Olli Rehnin mielestä taloustieteilijät ovat vaikeaselkoisia. Nobel-palkittu taloustieteilijä Paul Krugman on arvostellut EU-komission finanssipolitiikkaa värikkäin sanakääntein. Talouskomissaari Rehn ei ole hyväksynyt torakka-vertailua.

Blogikirjoituksessaan Krugman arvioi Olli Rehnin työtä eikä haukkunut komissaarin äitiä tai isää. Rehn kuittaa, että palkittu ekonomisti pitää itseään maailmankaikkeuden valtiaana. Olli Rehnin mukaan nobelisti laittoi hänen suunsa puhumaan “muunneltua totuutta”.

Komissaari Rehn ilmoittaa kuuntelevansa tarkalla korvalla vakavasti otettavia ekonomisteja. Paul Krugman, joka syytti talouskurilinjaa vahingolliseksi kriisitalouksien kansantalouksille, ei ilmeisesti kuulu tähän joukkoon.

Euroopan taantuma syvenee ja työttömyys kasvaa. Olli Rehnin mielestä IMF korostaa vakauttamisen merkitystä talouden luottamuksen palauttamisen näkövinkkelistä. IMF:n asiantuntijat nousevat korkeammalle korokkeelle kuin Krugman.

Miten tiukkaan finanssipoliittiseen silmukkaan korviaan myöten velkaantuneet kriisimaat olisi laitettava? Tiedetään, että säästölinja kuristaa talouskasvua ja sitä kautta kasvattaa velkataakkaa. Teki niin tai näin, aina menee väärinpäin.

Pitäisikö vakauttamista jatkaa, vai päästetäänkö velkaantuneet uudelleen pankkiirien puheille?Komissiota moititaan liian nopeasta julkisten talouksien tasapainottamisohjelmasta. Hitaampi tahti olisi kurittanut kansalaisia helläkätisemmin. Kreikkalaiset, espanjalaiset, irlantilaiset, islantilaiset, italialaiset ja portugalilaiset ovat varmasti tästä yhtä mieltä.

Rehnin mukaan halpaa elvytysrahaa ei ollut riittävästi tarjolla. Yksityisellä sektorin rohkeus ei riittänyt, eikä julkisten rahapussien vartioilla ollut kanttia rahahanojen höllentämiseen. Epäselväksi jäi, mistä inhimillisempää riskirahaa olisi löytynyt.

Rakenneuudistuksen ja talouskurilinjan kovuutta ovat arvostelleet myös suomalaisekonomistit. Suomessa yhteisvastuun kantamisen halukkuutta on ollut erityisen vähän. Euroopan remontoiminen on taitolaji. Arvostelijoiden esteettisistä pyrkimyksistäkään ei ole täyttä selvyyttä.

Ota tästä selvää?

Huippu-urheilun muutosryhmällä hyvät tulot

hiihto-sotshi.jpg

Lehdissä, telkussa ja Somessa on ollut kohinaa luksusfilosofi Pekka Himasen 700 000 euron arvoisesta tulevaisuusraportista. Hyvin pyyhkii myös urheilurintamalla. Humu-ryhmä sai 2,5 miljoonaa euroa heikosti menestyneen urheilusektorin muutoksen edistämiseen.

Huippu-urheilun muutosryhmän duunareille maksettiin parin vuoden aikana autoedun lisäksi 10 000 euron kuukausipalkkaa. Tuloksena työstä on 40-sivuinen raportti. Osa työstä on julistettu salaiseksi.

Urheiluministeri Paavo Arhinmäki sysää syyn edeltäjänsä Stefan Wallinin niskaan. Onneksi emme vielä vuonna 2010 olleet köyhiä eikä kipeitä.

Työryhmässä istunut olympiavoittaja Tapio Korjus ei näe muutosryhmän työssä mitään motittavaa tai virheellistä. Toivossa on, että menestyksemme SM-kisoissa paranee, jollei ulkomaalaisia päästetä mukaan.

  • tavoitteena oli nostaa Suomi Pohjoismaiden parhaaksi urheilumaaksi
  • keinoksi nimettiin huippu-urheilun rahoituksen lisääminen 10 miljoonalla eurolla
  • urheiluakatemiaohjelma
  • huippuvaiheen ohjelma ja osaamisohjelma

Korjuksen mielestä kuukausipalkat jäivät alle 10 000 euroa ja töitä raportin ja satojen sivujen liitteiden eteen Humu-porukka teki hiki hatussa. Hän kertoi ajaneensa autollaan 55 000 – 60 000 kilometriä vuositasolla ympäri Suomea.

Stefan Wallin (r) asetti työryhmän urheiluministerikaudellaan vuonna 2010. Puheenjohtajana toimi SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkala. Muita jäseniä olivat:

  • Olympiavoittaja Tapio Korjus
  • Ampumanurheiluliiton valmennuksen johtaja Leena Paavolainen
  • Lentopalloliiton valmennuspäällikkö Antti Paananen
  • Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi 2012 valittu Mika Kojonkoski

Urheiluraportin kokonaishinta nousi 2 500 000 euroon. Ensimmäiset tulokset nähdään Tapio Korjuksen mukaan 2016.

Ei huono!

Lähteet: aiheesta ovat kirjoittaneet APU ja Iltalehti

Kemijärven liimapalkkitehdas alusta loppuun

3794118375_736c62c771_m.jpg

Tunnen ihmisiä, jotka tutkivat kuolinilmoitukset tarkkaan ja mittailevat omaa maallista vaellustaan tuonpuoleiseen siirtyneisiin vertaillen. Jotkut bongaavat lehdistä sarjakuvat ekana. Moni lukee urheilusivut alusta loppuun ja jättävät kulttuurin, talouden ja politiikkan kirjoitukset sikseen. Minua kiinnostavat yritysten hyvät, pahat ja rumat.

Ei siksi, että hyppisin epäonnisten haudalla, tai osoittaisin sormella hankkeita, jotka eivät etene niin kuin Strömsössä. Menetykset ja menestymiset opettavat meille aina jotain uutta yrittämisestä.

Tänään Sotkamon Nesteen Baarissa selasin Oulussa ilmestyvää Kaleva-lehteä, jossa oli sivun mittainen tarina Kemijärven tehtaan jatkajasta, Arktos Groupista, joka sai aikoinaan isot tuet, hyvät lainaehdot, rutkasti rahaa Finnveralta, Stora Ensolta ja TEM:iltä.

Vajaa vuosi takaperin pähkäiltiin: “Jos yrityssaneerauksessa oleva Kemijärven liimapuutehdas Arktos Oy ajautuu konkurssiin, lankeaa veronmaksajille miljoonien eurojen lasku, sillä osa luottotappioista lankeaa valtiolle.” Asiasta kertoi  tuolloin Yleisradio.

Kun Stora Enso lopetti Kemijärven sellutehtaan, rakennettiin paikkakunnalle julkisin varoin vahva tukipaketti. Arktos sai kehittämisavustuksia 5,5 miljoona euroa, minkä lisäksi väkeä koulutettiin 300 000 eurolla. Valtion eritysrahoittajan Finnveran rahoja kiinnitettiin yli 11 miljoonaa. Tiedetiin, että konkurssin toteutuessa avustukset valuisivat hukkaan.

Tänään Kaleva-lehti ynnäsi artikkelissaan operaation kokonaismenetykset ja päätyi noin 30 miljoonaan euroon. Miinusta kertyy myös hanketta rahoittaneelle pankille.

Hankkeen rahoittajien mukaan epäonnistumisella on useita syitä. Arktoksen toimitusjohtaja Juhani Kukkonen arvoi yhdeksi syyksi takkuilevan paikallishallinnon.

Harvoin riskialtista teollista hanketta on maassamme rahoitettu yhtä avokätisesti. Superministeri Mauri Pekkarinen otti aikoinaan poliittisen vastuun ja antoi TEM:in lapioida Arktosiin rahaa runsaasti, ilman virkamiestensä tukea. Finnvera rohkeni lainoittajaksi, koska Stora Ensokin peukutti liimapalkkitehdasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön rakennusmuutosjohtaja Anssi Paasivirta kertoi Ylelle helmikuussa 2012, että paikallinen sellutehtaan puolesta toimiva massaliike olisi hidastuneiden paikallishallinnon toimenpiteiden takana. No, ehkä, mutt syitä lienee useita. Liimpalkkituotanota oli Suomessa jo ennen Arktosin alkua yli arkitarpeen. 2008 käynnistynyt talouslama latisti kysyntää entisestään.

Massaliikkeessä vaikuttanut Kemijärven kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Nivala kiistää Paasivirran väitteet.

Valtioinyhtiöistä vastannut ministeri Kari Häkämies oli ilmeisesti aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että mikkeliläisfimaa kuljetettiin kunniakujassa rahoittajien ja tukijoiden puheille. Alaa tuntevat sahurit ja tuotantotekniikan osaajat eivät alun alkaen luottaneet Arktosin kykyyn. “Happamia ovat!” totesi kettu pihlajanmarjoista. Kilpailijat eivät kaivanneet lisää kapasiteettia.

Liimapuupalkeja ei tehtaalta lähtenyt yhtään kappaletta ja nyt koko Arktos Group on konkurssissa, vaikka Kemijärveltä lähteneen Stora Enson sellutehtaan tiloihin sijoittunut Arktos työllisti pohjoisessa enimmillään toistasataa ihmistä. Liimapuutehtaan tuotanto lopetettiin  vuosi sitten (2012) pian sen jälkeen, kun Stora Enso ilmoitti lopettavansa yksikön rahoittamisen.

Kemiläsikriitikoiden mukaan, Arktos Groupin tehtävänä oli vaimentaa hälinää ja ruikutusta, joka syntyi Urho Kekkosen 60-luvulla  runnoman  sellutehtaan lakkautuksen takia.

Sanotaan, että Arktos-hanke oli pelkkää sumutusta, psygologinen yritys, jolla ei ollut aikomustakaan valmistaa liimapalkkeja. Lisäksi väitetään, että konkurssipesän varat ovat Kalixissa (Ruotsissa) tai joka tapauksessa ulkomailla.

Arktos Groupin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen piti vielä tammikuussa 2012 tehtaan näkymiä hyvinä. Vuoden kuluttua ääni kellossa vaihtoi: yhtiö kertoi tammikuun lopussa nettisivuillaan, etteivät rahoittajat kiinnostuneet saneerausohjelmasta ja tehtaan käynnistämisestä uudelleen.

Konkurssihakemuksesta päätettiin 30.1.2013.

Poliisi tutkii parhaillaan, onko Arktosin yritystukia käytetty väärin. Vuonna 2008 perustettua tehdasta vauhditettiin noin seitsemän miljoonan euron tuilla. Kasan painoksi tulevat kymmenien miljoonien lainat.  Myös ryppääseen hankitut Inarin Peuravuonon saha sekä Seskarö Såg Ab Haaparannalla ovat lopettaneet.

Konkurssista kertoi ensimmäisenä Yle Lappi.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vahvat signaalit puntarissa

ponsseforwarder

Metsäteollisuuden rakennemuutoksessa näkyy merkkejä paremmasta. Valtakunnan metsäjätit vähentävä paperin valmistusta, mutta tilalle tulee uutta. UPM ja Stora Enso ovat tahoillaan tutkineet biojalostamoiden valmistusta 2000-luvun alusta lähtien. Metsäteollisuuden uudistajiksi nousee meillä ja muualla perinteisten toimijoiden rinnalle myös uusia yhtiötä.

  1. UPM (Biojalostamo Lappeenrantaan ja Ranskaan)
  2. Stora Enso (Varkauden pilottilaitos yhdessä Neste Oy:n kanssa)
  3. Stx 1 (Kajaanin Renforsin ranta; entinen UPM Kajaani paperitehdas)
  4. Green Fuel Nordic (Investoi Savoon 150 miljoonaa euroa)
  5. Honeywell (Automaatiotoimittaja: Envergent Technologies LLC:n kehittämä RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologia)

Tammikussa 2012 uutisissa kerrottiin, että Green Fuel Nordic Oy on ostanut Iisalmelta 500 000 eurolla seitsemän hehtaarin tontin biojalostamon rakentamista varten. Uuden laitoksen rakentaminen alkaa keväällä 2013.

Kuopiolainen Green Fuel Nordic (GFN) on valinnut bioöljyjalostamojensa rakennuspaikaksi Iisalmen ja Savonlinnan. Kummankin hinnaksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa. Molempien projektien YVA-menettely on käynnissä.

Kuihtuvasta Soinlahdesta on investoinnin ansiosta tulossa merkittävä puu- ja energiateollisuuden keskittymä. Biojalostamojen rakentaminen on myös onnenpotku sahateollisuudelle, koska se varmistaa elintärkeälle, kannattavuuden varmistamalle hakkeelle ja purulle pitkäaikaisen käyttäjän.

Ennen integraatissa oli sellutehdas kartonki- ja / tai paperitehdas. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden integraateissa tuotetaan tikkuviinaa (etanolia) ja biodieseliä. Luemme tulevaisuudessa lehtiä ja kirjoja iPadeilla ja tableiteilla, mutta automme kulkevat biopolttoaineella.

KUVA: Usewood Tehojätkä Taimikonhoidon ammattilaisille 1,5 metrin leveys, 1800 kg paino, monipuoliset työvälineet, helppo käytettävyys, alhaiset käyttökustannukset ja hyvä työnjälki.

Biojalostamoissa käytetään raaka-aineena metsäbiomassaa kuten karsittua rankaa, ensiharvennuksen hakkuujätettä sekä vaneri- ja metsäteollisuuden sivuvirtoja, joten tonttien valinnassa pääkriteerinä on raaka-aineen saatavuus.

Iisalmessa biojalostamo sijoittuu Soinlahden teollisuusalueelle Anaika Wood Oy:n sahan kylkeen. Saha toimittaa biolaitoksen vuosittain tarvitsemat  350 000 kiintokuutiota puuraaka-ainetta.

GFN käyttää biojalostamoissaan Honeywellin konserniyhtiö Envergent Technologies LLC:n kehittämää RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologiaa. RTP Green Fuel -polttonestettä voidaan käyttää lämmön tai sähkön tuotannossa. RTP-teknologiaa käytetään tällä hetkellä seitsemässä biomassan jalostuslaitoksessa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Kuusamolainen Pölkky Oy osti UPM Kajaani sahan ja energiayhtiö Stx1 kaavailee lehtitietojen mukaan Renforsin rantaan biojalostamoa. Pyrolyysiyksikön rakentamisen lähtökohtana on, että lähietäisyydeltä saadaan vuositasolla 350 000 kuutiota haketta.

Savonlinnan bioöljyjalostamo sijoittuu Pääskylahden teollisuusalueelle, UPM:n vaneritehtaan ja yritystalo Schaumanin läheisyyteen. UPM on parhaillaan tekemässä isoa yli 20 miljoonan euron investointia. Kaupunki aikoo rakentaa Pääskynlahteen uuden syväsataman Saimaan kanavayhteyttä varten. Kaupungin laatima kaava mahdollistaa lähes 60 000 neliön rakentamisen alueelle.

Tehojätkä käsittelee pienpuut ”palstatie” -korjuualueina, tämä käsittelyalue  tallennetaan korjuureittinä navigaattoriin. Pienpuiden kuivuttua ne kerätään ajoreitin mukaisesti hakettamalla Nordautomation Ekokeräimeen.

Ekokeräin siirtää kertyneet lastit suoraan läheiseen Ekohell-biovoimalaan tai lähiseudun biojalostamoon. Näin toimien saadaan pienläpimittainen energiapuu vähillä käsittelykerroilla luonnon kuivaama polttohake energian tai biopolttoaineen tuotantoon.

Prosessin mukainen järkevä pienpuun korjuu antaa samalla taimikonhoitotyönä parantuneen metsän kasvun ja kansallisomaisuutemme karttumisen.

UPM LAPPEENRANTA

Maailman ensimmäisen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon rakennustyöt Lappeenrannassa ovat edenneet aikataulussa. UPM:n Lappeenrannan biojalostamon peruskivi muurattiin 12. marraskuuta 2012. Rakennustyöt aloitettiin viime kesänä ja uusiutuvaa dieselpolttoainetta mäntyöljystä valmistava jalostamo käynnistyy vuonna 2014.

”Lappeenrannan 150 miljoonan investointi on UPM:n kärkihanke ja ensimmäinen askeleemme matkalla merkittäväksi kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajaksi. Biojalostamo on keskeinen osa bio- ja metsäteollisuuden yhdistävän Biofore-strategiamme toteutusta”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Lappeenrannan biojalostamo on metsäteollisuuden murroskauden ensimmäinen merkittävä investointi uuteen, innovatiiviseen tuotantolaitokseen Suomessa. Se toteutetaan ilman julkista investointitukea.

Lappeenrannan hanke on tärkeä alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä kahden vuoden ajan. Valmistuessaan vuonna 2014 laitos työllistää suoraan lähes 50 ja välillisesti noin 150 henkilöä. Biojalostamo tuottaa korkealaatuista uusiutuvaa dieselpolttoainetta noin 120 miljoonaa litraa vuodessa.

SYNKKIEN UUTISTEN TILALLE PAREMPAA

Vaikka Stora Enson Kemijärven tehtaan jatkajaksi suurten tukien turvin pyrkinyt liimapuuvalmista Arktos Groupin ura päättyi Mikkelin pääkonttorinkin osalta konkurssiin, on synkkien uutisten rinnalle tullut viime aikoina heikkoja ja vahvoja signaaleja uusiutumisen etenemisestä. Yllä olevissa esimerkeissä valokeilassa ovat biojalostamot.

Uusien integraattien rakentaminen avaa mahdollisuuksia myös laite- ja prosessivalmistajille. Sahojen volyymejä pystytään nostamaan, kun sivutuotteille löytyy ostajia.

Mikrotyötäkin tarvitaan: EU:ssa 26 miljoonaa työtöntä

2011-10-12 15.20.13

KUVA: “Kassan kautta” – Helge V. Keitel, Sotkamo, Finland (2011)

Euroalueen työttömyys nousi marraskuussa (2013) 11,8 prosenttiin: 18,8 miljoonaa ihmistä on vailla työtä yhteisvaluutta-alueella. Koko unionin työttömyys pysyi 10,7 prosentissa, mutta ylitti ensimmäistä kertaa 26 miljoonan työttömän rajapyykin.

Pohjoismaissa on parisenkymmentä miljoonaa asukasta. Joten meidän on lisättävä joukkoon Benelux-maat, jotta tilaston edellyttämä määrä lähentelisi viittäkymmentä miljoonaa. Lisään rakennekuvausyhtälöön varmuuden vuoksi vielä kaikki Baltian maat. Ja kuvitelkaa: yhdelläkään ihmisellä ei olisi noissa maissa duunia. Sitä nuo luvut tarkoittavat.

Vaihtoehdoksi tarjoan Ranskaa, jossa asuu yli viisikymmentä miljoonaa ihmistä: ei ainuttakaan työpaikkaa!! Näin karmealta EU:n työllisyystilanne näyttää. Ja työttömyysongelma kriisimaissa pahenee edelleen, kun valtiot joutuvat leikkaamaan hyvinvointipalveluista tullakseen toimeen. Mikä tarkoittaa, että eivät saa halpakorkoista lainaa entisten lisäksi.

Velkaa on otettu velan katteeksi, hyvinvoinnin varmistamiseksi ja rakenteiden vahvistamiseksi. Tätä peliä on jatkettu monta vuosikymmentä. Uutta uljasta Eurooppaa on rakennettu, niin kuin huomista ja velanmaksupäivää ei olisi, ja nyt pähkäillään ihanaa rakennelmaa, joka tuottaa huonosti, joka myy kehnosti ja jossa velka on aina vieraanamme.

Kansalliset hyvinvointijärjestelmät ovat menettäneet selvästi kykyään turvata kotitalouksien tuloja kriisin vaikutuksia vastaan. Pienet pikavipit eivät enää pidä kansakuntia pystyssä; mikrovaltioittenkin on pakko ottaa täppää lainaksi miljarditolkulla.

Vuodelle 2013 kehityksen ennakoijat eivät näe juurikaan valonpilkahduksia. Jäsenmailta toivotaan uudistuksia työmarkkinoille ja hyvinvointipalveluihin. Miten velat maksetaan ja hyvinvointi taataan, jos suuri osa kansalaisista potkivat kiviä kilometritehtaalla?

Ekonomistit uskovat Euroopan työttömyystilanteen pahenevan. Euroalueen työttömyys saattaa nousta 2014 alussa jopa 12,5 prosenttiin. Kuka keksii, missä miljoonissa työttömyysluvut ovat vuoden kuluttua?

Jotain pitäis tehrä!