Päätepisteessä Hotel Grand Via Catalonia

c20120711_055053_1600x604

Jugoslavialainen taksinkuljettaja puhui koko matkan ajan kaupungista kentälle työstä ja toimeentulosta, politiikasta ja sen puutteesta. Pääsimme kommelluksitta koneeseen.

Helsingistä jatkoimme Lufthansalla Frankfurtiin ja sielät neljän tunnin odottelun jälkeen edelleen Lufthansalla Madridiin.

Eka illan vietimme hotellilla. Hain DIA:sta ruokaa, hedelmiä ja juomia. Ihmettelin pienen supermarketin halpoja hintoja.

Uutisissa kerrottiin, että nuoret eivät pääse työn syrjään kiinni. Tilanne on vuodesta 2012 parantunut, mutta nuorisotyöttömyys on vielä korkeissa lukemissa.

Mainokset

Projekien tulokset näkyviksi

cropped-d20120714_135745.jpg

TOLEDO | Projektien tulokset jäävät usein näkymättömiksi, hautautuvat raporttien ja muistioiden mystiseen hämärään. Suuri yleisö ei tule näistä tietoisiksi.

Tärkeät aikaansaannokset hajoavat pirstaleisiksi tiedonmurusiksi, joita kukaan ei kasaa esittäväksi mosaiikiksi. Tässä tiedoksenne laaja pohdinnan kohde.

Kehitämme karttaa, josta kaikki olennainen löytyy. Luomme digitaalisia kertomuksia, jotka avaavat polkuja tulevaisuuteen. Tarinamme eivät jätä historiaa hämärän peittoon.

Tulevaisuusseminaari 2030

Osallistuimme Irjan kanssa 5.11.2013 Kainuun teemaohjelmien tulevaisuusseminaariin Kajaanissa. Kaukametsän opiston auditoriossa ja ryhmätyötiloissa maalailtiin skenaarioita maaseudun tulevaisuudesta vuoteen 2030. “Sääennusteen” epätarkkuus jäi vaivaamaan. Ulkopuolisen näkemyksessä ei ollut aineksia maakunnan lähtökohdista ja vahvuuksista.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ehkä mahdotonta, siksi kannatan tekemistä ja itsensä likoon laittamista.

kainuusemma2030

Tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava, Prime Frontier Oy, puhui kaksi tuntia suomalaisen talouden rakennemuutoksesta, millä rakennusaineilla Kainuu voi tehdä irtiottoja ja miten toivottua tulevaisuutta voi käytännössä rakentaa.

Sujuva puhe liikkui yleisellä tasolla. Kainuuta koskettavia konkreettisia asioita esityksessä oli niukasti. Tulevaisuusesitelmissä kaikki ennusteet ovat sopivasti pyöristettyinä mahdollisia, kun harva meistä palaa tarkastelemaan 5.11.2013 klo 09 – 11 kannanottoja.

Istuimme hiljaa audiotriossa, kuuntelimme puhetta kuin pitkää vihkikaavaa. Puhujan olisi voinut poimia esimerkkejä Kainuusta. Nyt liikuttiin tutuissa ja turvallisissa teemoissa, joita uutiset, a-studio ja ajankohtaisohjelmat syöttävät töllötintä tuijottaville.

Jäimme kaipaamaan vuoropuhelua yleisön kanssa.  Seminaarin järjestäjä (ELY) puhui edestä sankalle kuulijakunnalle. Hiljainen kansa kuunteli ja ihmetteli. Esityksiä en halua moittia, mutta tunnelma jäi vaisuksi, pintapuoliseksi, vähäpuheiseksi. Ei ollut herkkyyttä, ei intohimoista tunteen paloa.

Seminaarissa ei mainittu sanallakaan kaivannaisteollisuutta. Metsien hyödyntämiseen ei myöskään ollut tarjolla mitään uutta. Poltetaan puut, risut ja kannot, jos kunnat  ja kiinteistöjen omistajat jaksavat innostua bioenergiasta. Selvityksiä on tehty, tietoa on, mutta päätöksenteko takertuu hankintalakiin; aluetalouden etuja ei osata hyödyntää.

Teemaohjelmat kaudelle 2014 – 2020 työpajoissa tutustuimme hankeaihioihin. Näissä sessioissa meille tarjottiin mahdollisuus keskusteluihin koordinaattoreiden kanssa. Tässä työstämistä vailla valmiit teemat:

  • Bioenergia
  • Kyläteema
  • Luontomatkailu
  • Maaseutuelinkeinot
  • Metsätalouden ja puutalouden teemaohjelma

Hankeohjelmissa oli samaa henkeä. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty kasoittain, mutta tekemisen suunnat ja keinot jäivät usvan peittoon.

Osallistuin Bioenergia-alan teemaohjelman käsittelyyn ja siitä mieleeni jäi yrittäjien ja avauspuheenvuoron esittäjän haaveet konkretiasta. Olisi viimeinkin aika siirtyä tekoihin.

Paluumatkalla pohdimme Irjan kanssa, mikä puuttui:

  1. innostus
  2. intohimo
  3. konkreettisuus
  4. jännitys
  5. tuoreus
  6. tekemisen meininki

Teemaohjelmissa oli paljon mannapuuroa.  Ei meitä manipuloitu, mutta tästä päivästä ei syntynyt AHAA-elämyksiä (Wau), lounaalla saimme maistaa vesihauteessa viilennettyä “lähiruokaa” (Lue: seisova pöytä). Elämme vuoden pimeintä aikaa ja siksi suhtaudun tilaisuuden “ainutlaatuisuuteen” lempeän hyväksyvästi.

EU-projektit vain ovat tällaisia.  Päivät lyhenevät ja valon määrä vähenee…

Selviääkö Kainuu vuoteen 2020 / 2030 useita kertoja lämmitetyllä pyttipannulla?

En usko.

Antaa lumen tulla

image
Piha pantiin tänään talvikuntoon

Kesä oli kaunis, mutta ”sommaren är kort”. Saimme tehtyä suurimman osan tavoitteestamme ja keväällä 2014 keskitymme etupihan muovaamiseen.

Lumi tulee näille leveyksille noin 15.10. Olemme varautuneet siihen; työkalut ja  muut välineet liitereissään.

Ensilumia odotellessa jää aikaa harjoitella WordPress käyttöä tabletilta. Tässä on muutamia hyviä ominaisuuksia. Ehkä joskus ostan pro-version?

Ostin uuden kamerankin. Järkkärillä saa littanoiden kännykuvien rinnalle erilaisia syvyyksiä.

Posted from WordPress for Android

Madde in Finland

Made in Finland

 

Kuva: Iltasanomat

Suomessa on Made in Finland ja Ruotsissa Made-laina. Häitä piti katsoa telkkarista, kun eivät kutsuneet paikan päälle.

Madden mies on miljonääri. Tiettävästi paikalla ei ollut ainuttakaan suomalaista pk-yrittäjää.

Made-lainan sisko nai kuntosaliyrittäjän. Pikkusisko pani paremmaksi ja otti itselleen investointipankkiiriin.

Bileprinsessan vaatteisiin uppoaa vuosittain sievoinen summa rahaa, joten pienellä kassaviralla ei rouvan elämätyyliä (lifestyle) pysty pyörittämään.

No, mitä mieltä meikäläinen on Madelainasta? Hiukka huuli pyöreenä ja kademielellä kuuntelen kertomuksia kalliista mekoista, laukuista, koruista ja kengistä.

Koirankin lennätti Nykistä Ruotsiin yksityiskoneella: lasku 50 000 euroa (tai taalaa).

Ei ois kanttia tuollaista eukkoa elättää, vaikka kuinka aamusta iltaan sorvia pyörittäisin. Mutta PR-arvoa hän olisi tihetenkin tuonut ja tuntitaksoja olisi voinut korottaa.

Asiakkaiden kannalta sillä ei olisi ollut lisäarvoa, joten “happamia ovat pihlajanmarjat!”

Äideistä parhain on taivaassa

may5_2011 083 Katsoin vanhoja muistiinpanoja vuodelta 1996.  Tammikuussa valmistelin matkaa Keski-Eurooppaan ja Fast-Fresh-Flow –esitelmää metsäyhtiö ASSI Kraftliner tilaisuuteen Piteåssa. F3-esitys oli torstaina 29. helmikuuta 1996. Olin menevä mies; monta rautaa tulessa. Bioenergia ja hakkuukoneita maailmalle, sahatekniikkaa ja muuta metsään liittyvää bisnestä eri puolilla Eurooppaa.

Vuosi myöhemmin, tammikuussa 1997, äitini kuoli. Äideistä parhaimman matka kohti taivasta alkoi jo joulukuussa 1996. Hän sairastui vakavasti, mutta kuvittelimme isän ja kahden muun veljen kanssa, että Anna-Liisa toipuu ja keväällä kuokkii puutarhassa kuin aina aikaisemminkin.

Anna-Liisa oli iloinen, valoisa ja puhelias kevään lapsi: syntyi Hangossa 1.5.1923 ja evakkoretki toi hänet Ruotsinpyhtäälle. Löysi sodasta palanneen Oton ja siitä se sitten minunkin maallinen vaellus sai alkunsa.

Vietin suruttoman ja työntäyteisen vuoden Ranskassa, edistimme Irjan kanssa suomalaisten teknologiavientiä eri puolilla Eurooppaa. Palasin marraskuun lopussa Suomeen. Joulukuulle kalenterissani ei ole yhtään merkintää. Valkosesta kalenterista näkee, miten huolet äidin tilanteesta painoivat mieltä. Hän kuoli tammikuun puolivälissä ja haudattiin helmikuun alussa.

Surumielisenä läksin maaliskuussa 1997 jälleen Ranskaan.

Vuosi kului työn merkeissä, veljeni teki töitä samaan aikaan Norjassa, Chilessä ja Australiassa, kolmas Veli asui Helsingissä. Ostimme isälle kännykän ja pidimme häneen aikaisempaa tiiviimmin yhteyttä, tuimme hänen jaksamista.  Känny oli 1990-luvun lopulla sodan käyneelle miehelle mieluisa yhteydenpitoväline: pojat olivat hänen mielestä ihan lähellä, vaikka olimme kaukana ja aina liikkeellä.

Teimme vuonna 1997 päätöksen projektitoimiston perustamisesta Loviisaan. Halusin olla lähellä Ottoa viimeiset vuodet ja nyt olen kiitollinen hyvästä päätöksestä. Pari vuotta myöhemmin vietimme Oton hautajaisia. Meillä oli enemmän aikaa toisillemme ja juttelimme paljon elämästä ja opin ymmärtämään isovanhempienikin aikaa Venäjän vallan alla.

Oton sairastumisensa toi hänet lähemmäs. Hiljainen mies opetti minulle monta viisautta elämästä. Niin teki Anna-Liisakin.

Äidilläni oli tapana kertoa ihmisille, että hänellä on kolme poikaa ja yksi ottopoika. Moni kummasteli, “mikset ottanut neljänneksi tyttöä?”

Anna-Liisa naurahti: “Otto on mun mies!”

Hyvää äitienpäivää!

Helikopterilentäjä nai Katen

april29_2011 051 Kaljuuntuva helikopterilentäjä nai tänään akat.sivist. varakkaan naisen Lontoon kirkolla. Kate oli häämekossaan kaunis, kuten kaikki morsiamet. Muotitietoisena ajattelen, että Williamin hääpuvun takki sopisi mainiosti suoja-asuksi kainuulaisille hirvimetsästäjille. Samanlaisia käyttänevät engelsmanit ketunmetsästyksessä.

Häävieraita oli kutsuttu läheltä ja kaukaa. Omiin korviini särähti, että pariskunnan lihakauppias ja postinkantajakin olivat paikan päällä. Isoäiti oli pukeutunut keltaisiin, vaikka pääsiäinen vietettiin viikko takaperin. Katen kaksi vuotta nuorempi sisko osoittautui simpsakaksi hänkin tyköistuvassa kokopitkässä asussaan.

Meillä juhlissa tarjotaan vieraille “seittemää sorttia”, mutta tiettävästi näissä häissä oli isoäiskän vastaanotolla vain kahdenlaista kaakkua. 

Meillä häätilaisuutta seurattiin silmä tarkkana ja vaimoni mielestä juhlakaluja kuljetettiin vanhoilta ja pieniltä näyttävillä autonrotiskoilla. Oma automme saattaa olla uudempaa mallia. Irjan mielestä Rolls Royce, Bentley ja Jaguar ovat Sotkamossa perin tuntemattomia merkkejä ja emme suosittelisi sellaisten hankkimista, jollei ensin selvitä, hoitavatko Shellin verstaan tai Okkosen korjaamon mekaanikot öljynvaihdon ja ruostuneiden peltien hitsaukset.

Suomalaisia ei tiettävästi radioselostajien lisäksi ollut paikan päällä. Tarjalla taitaa olla varastossa vain niitä parjattuja lippalakkeja, mutta Lontoon kirkolla oli sitäkin kauheampia päähineitä näytillä.

Toivotamme onnea parille, joka etelän median mukaan lähtee Kanadaan häämatkalle. Onkohan Stephen Elopilla sormensa pelissä? Reissun jälkeen William palaa duuniin tukikohtaansa ja pelastushelikopterin puikkoihin.

Katen isillä on lahjatavaroihin erikoistunut nettikauppa. Toivon, että nuorelle rouvalla löytyy sieltä töitä. Euroopassa työttömyysaste hipoo kymmentä prosenttia ja tiettävästi pariskunta asuu tuntemattomassa osoitteessa ja vaatimattomissa oloissa: toivon heille sekä onnea ja lapslykkyä.

Olisi vaihteeksi kiva nähdä, että joku pulskan puoleinen tytön tyllerö syntyisi ekana ja pääsisi joskus jatkamaan isoäidin hommia, kun perin heikoissa kantimissa ovat eläkeläisasiat Britanniassa.

Elisabeth ja hänen ukkonsa Philip paahtavat vielä täysillä hommia, vaikka toinen on jo 85 v. ja ukon mittari hipoo 90 v. Kyllä Matti Vanhanen oli oikeassa: ei meidän pitäisi lopettaa sorvin vääntämistä 58 – 60 vuoden ikäisinä. Eivät ole mitään vellihousuja Britit, minun mielestä. Sieltä suomalaisten poliitikkojen pitäisi hakea malleja.

Yksi oli joukosta poissa: Tony Blair ja hänen julkisuudenkipeä vaimonsa. Mahtaa heitä potuttaa.

Kotitalouksista 500 miljoonan ruoat roskikseen

biojate

Suomalaiset heittävät  23 kiloa per henkilö syömäkelpoista ruokaa roskikseen vuosittain. Kotitalouksien hukkaan heitetyn ruoan arvo on 500 miljoonaa euroa – ja kaksi kertaa niin suuri kuin kaupan hävikki.

Ruoka tuotetaan, jatkojalostetaan, toimitetaan kauppoihin, säilötään ja pakastetaan ja syömisen sijasta se joutuukin biojätteeksi. Aivan turhaa hiilijalanjäljen kasvattamista.

Sailas kaipaili kolumnissaan 1,5 miljardin euron julkisen talouden säästöä. Tuossa olisi puoli miljardia heti kättelyssä, jos söisimme lautasemme tyhjiksi.

Ehkä vastaavankokoisia säästökohteita löytyy muualtakin

Puurakentaminen Venäjällä

HelsinkiVenäjän kansantalouden nopea kasvu, asuntojen puute ja valtiolliset edistämishankkeet ovat lisänneet maan puurakentamista, kertoo Metlan tutkimus vuodelta 2008. Pilottihankkeiden myötä suomalaistyylistä aluerakentamista on pyritty tuomaan tutuksi Venäjällä. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle rakentamisen puutuoteteollisuuden viennille.

Maailmanlaajuinen taloustilanne on vaikuttanut myös Venäjällä. Vuodesta 2000 saakka jatkunut rakentamisen kasvu on taittunut. Asuntojen hinnat nousivat useina peräkkäisinä vuosina yli 50 % vuodessa, mutta rakentajien on nyt vaihteeksi pakko sopeutuvaan maltillisempaan hintakehitykseen.

Sotsin urheilukylä, kauppakeskukset, logistiikka ja asuntorakentaminen


Sotsin urheilukylän rakentamisesta odotetaan irtoavan siivuja myös suomalaisille rakentajille ja talotoimittajille. SRV havittelee isoa kauppakeskusurakkaa Pietarissa. YIT ja moni muu ovat SRV:tä vahvempia talorakennusrintamalla, mutta tarpeisiin nähden Venäjän asuntorakentamisen projekti on vielä aivan alkutekijöissään. Töitä riittää vuosikymmeniksi. Keskiluokan asteittainen vaurastuminen lisää pyrkimystä väljempään asumiseen.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Venäjän markkinoilla toimiminen vaatii vahvaa osaamista muun muassa yritys- ja viranomaisyhteistyössä, maanhankinnan käytännöissä ja urakoinnissa. Maan liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, minkä vuoksi jatkuva tiedonhankinta rakennusalan liiketoiminnan tilanteesta on olennaista. Pohdimme näitä muutoksia muun muassa Qaikun Suomi 2.0 Hyvä Elämä -keskustelussa.

Pieni Suomi – Suuri Venäjän maa

Toiminta Venäjän rakentamissektorilla vaatii volyymien kasvaessa paikallista etabloitumista maahan. Puutuoteteollisuuden investoinnit ovat toistaiseksi olleet varsin vähäisiä, mutta niiden odotetaan lisääntyvän.

  • investoinnit sahateollisuuteen
  • sahatavaratuotannon modernisointi
  • rakennustarviketuotannon uudistaminen
  • rakentamisen aluesuunnittelun ja aluetalouskehityksen ymmärtäminen
  • viranomaisyhteistyön ja kuluttajatarpeiden syvällisempi ymmärtäminen
  • jatkuvan vuoropuhelun kehittäminen
  • vuoropuhelun kautta syntyvä uusi oppi rakentamisesta
  • rahoitusratkaisujen kehittäminen

Venäjän kansantalouden kehitysnäkymissä on ristiriitaisuuksia suomalaisen rakentamisen puutuoteteollisuuden vientiä ajatellen, kertoo Metla.

Useat tekijät, kuten kasvava kysyntä ja länsimaisten liiketoimintakäytäntöjen omaksuminen, lisäävät suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia maassa. Mutta tiedämmekö riittävästi maan tavoista, lainsäädännöstä ja päätöksentekomekanismeista?

  • Meidän on toimittava entistä läheisemmässä yhteistyössä

Esimerkiksi rakennussuunnittelussa ja -urakoinnissa sekä hirsitaloteollisuudessa on esimerkkejä menestyksekkäistä Venäjän-markkinoiden vientikonsepteista.

  • Tarvike-, suunnittelu- ja taloviennin rinnalle tarvitaan myös yhteisyrityksiä, jotka toimivat paikallisesti.
  • Perinteisen vientitoiminnan rinnalle tarvitaan aluetasolle juurtuvaa yhteisyritystoimintaa.

Mahdollisuuksien vastapainona liiketoimintaympäristössä on useita riskejä, kuten logistiikan ja jakelukanavien puute sekä protektionismi.

  • Suunnittelun ja kehittämisen mahdollisuuksia löytyy myös infrastruktuurin rakentamisessa.

Suomi Sibelus ja Savusauna Vientikuntoon

Helsinki Sain tänään kommentin KL-blogiini yritykseltä, joka toimittaa liimapalkkeja ja monikerroslevyjä mm. Japaniin ja erityisesti DIY-jakeluketjuille (Do It Yourself) eri puolilla maailmaa. Siitä välähti ajatus luksus-savusaunapakettien toimittamisesta elämänlaadunmetsästäjille.

Maailmassa on yli kuusi miljardia ihmistä ja Suomessa on puolet maailman saunoista. Sauna-kulttuurin levittäminen on tähän asti jäänyt pk-yritysten hajanaiseksi toiminnaksi.

Miksi emme rakenna valtakunnan tason toiminnanohjausta sosiaalisen median varaan, joka tukee esim. Japanissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä tai Meksikossa omaa saunaa DIY-paketissa hamuaville.

Mekaanisen metsäteollisuuden jätit rakentavat KONE Oy:n kaltaisen palvelubisneksen, jonka tukena on suomalaisugrilainen qaiku-yhteisö. Sosiaalisella medialla tuemme  niitä, jotka haluavat takapihalleen huippu-savusaunan höystettynä suomalaisella elämäntyylillä.

Tähän asti on toimitettu irrallisia komponentteja ja lautapaketteja IKEA-tyyliin. Nyt on teknisesti mahdollista tukea mittatilaustoimintaa. Luomme verkottuneen jakelu- ja palveluyhteisön, jossa DIY-asiakkaita tuetaan rajattomilla neuvoilla ja ohjeilla. Puuinfo yms. perinteiset yhteisöt eivät tähän välttämättä yksin pysty.

Kartoitimme kuvatun kaltaista Euro-projektia 1990-luvulla, mutta silloin oletimme, että aitosaunan-asennusporukat olisivat tulleet Suomesta asentamaan ja neuvomaan. Sen aikainen liiketoimintamalli olisi rajoittanut volyymin kasvattamista ja sitonut osaajia matkahommiin.

OPERAATION KÄYNNISTÄMINEN

Toimenpiteenä on kerätä alan valmistajia ja verkottaa niitä yhteen. Hardware-tekijät (puuosa- ja kiuasvalmistajat) löytyvät helposti ja hyvän saunaelämän malleja löytyy jokaisesta suomalaisesta kodista. Saamme ruohonjuuri-projektilla kasaan miljoonien asiantuntija-armeijan kommentoimaan ja neuvomaan.

Presidentti Halonen keskusteli saunomisesta suomalaistaustaisen astronautti Timo Kopran kanssa eilen. Julkisuusavauksia avaruusasemia myöden.

Tarvitsemme ryhmään suuren kokoluokan metsäyhtiön, joka lähtee hommaan päättäväisesti. Ottaako operaation ”KONE-roolin” UPM Kymmene tms? Yhtymällä on Puukeskus-verkostonsa kautta kohtuullisen hyvä kokemus DIY-markkinoista Suomesta ja Irlannista, mutta nyt tarkoituksena olisi siirtyä kakkosnelosesta ja laudasta hissiin verrattavan komponentin tuotannon, toimitusruljanssin, DYI-jakelun ja verkkokoulutuksen hoitamiseen.

Räätälöityjen mittatilaussaunojen kokonaisvaltainen palveluliiketoiminta vaatii osaajien verkottumista, koska pelkillä lautatoimituksilla läpimurtoa ei pystytä aikaansaamaan. Sosiaalisen median tehtävänä on toimia liimana ja kokoajana. Sisällöntuotannon tukena Qaiku, Flickr, Facebook, YouTube, Floobs, Qik … You name it.

Suomi, Sibelius ja Sauna! Tunnetuin näistä maailmalla lienee Sauna.

Tässä kuvalinkki Savusaunaan ja aiheesta käytävään keskusteluun Qaikussa. Astronautti Kopra matkasi avaruuteen kuuden muun astronautin kanssa Endeavour-sukkulalla. Hän jää ISS-asemalle useiksi kuukausiksi. Presidentti Tarja Halonen kysyi, olisiko avaruuskävelyn jälkeen Sauna paikallaan? Tiettävästi Kopralle kerätään lahjasaunaa.