Kaupallisten innovaatioiden juuria etsimässä

2017-11-3--15-58-30

Harva meistä tietää tarkalleen „milloin rakkaus alkoi“. Oivallusten, keksintöjen ja innovaatioiden juuret ovat usein paksun humuksen peitossa. Kaupalliset menestystarinat eivät synny hetkessä. Tässäkin kuvassa kerrotaan, että ensimmäinen prototyyppi luotiin I/1991.

Kaupalliseen menestykseen vaikuttivat lukuisat tekijät, mutta seminaarimme Pariisissa ole tärkeä virstanpylväs. Ranska ei ollut kyseisen keksinnön päämarkkina-alue, mutta onnistuimme houkuttelemaan Pariisiin lukuisia kumppaneita eri puolilta maailmaa.

Pariisista tuli kohtaamispaikka, jossa SE tehtiin tunnetuksi ja kehitysprojektille luotiin elämää suurempi merkitys. Pariisi tarjosi osallistujille hyvät puitteet ja kehitysryhmän statukselle lisäarvoa.

Meidän tehtävänä oli tapahtuman organisointi, informaation tuottaminen ja yksityiskohtaisen ohjelman junaileminen. Verkottunut yhteistyö ennen Internetiä ja Sosiaalista Mediaa oli konstikasta ja kulmikasta, mutta perusasiat ja -sisällöt ovat edelleen täysin samanlaisia.

Nykyään kaikki tapahtuu nopeammin, helpommin, vaivattomammin ja tavoitamme pienellä vaivalla entistä suurempia joukkoja.

Ideat ovat edelleen vähintään yhtä tärkeitä!

 

 

 

 

Advertisements

Päätepisteessä Hotel Grand Via Catalonia

c20120711_055053_1600x604

Jugoslavialainen taksinkuljettaja puhui koko matkan ajan kaupungista kentälle työstä ja toimeentulosta, politiikasta ja sen puutteesta. Pääsimme kommelluksitta koneeseen.

Helsingistä jatkoimme Lufthansalla Frankfurtiin ja sielät neljän tunnin odottelun jälkeen edelleen Lufthansalla Madridiin.

Eka illan vietimme hotellilla. Hain DIA:sta ruokaa, hedelmiä ja juomia. Ihmettelin pienen supermarketin halpoja hintoja.

Uutisissa kerrottiin, että nuoret eivät pääse työn syrjään kiinni. Tilanne on vuodesta 2012 parantunut, mutta nuorisotyöttömyys on vielä korkeissa lukemissa.

Projekien tulokset näkyviksi

cropped-d20120714_135745.jpg

TOLEDO | Projektien tulokset jäävät usein näkymättömiksi, hautautuvat raporttien ja muistioiden mystiseen hämärään. Suuri yleisö ei tule näistä tietoisiksi.

Tärkeät aikaansaannokset hajoavat pirstaleisiksi tiedonmurusiksi, joita kukaan ei kasaa esittäväksi mosaiikiksi. Tässä tiedoksenne laaja pohdinnan kohde.

Kehitämme karttaa, josta kaikki olennainen löytyy. Luomme digitaalisia kertomuksia, jotka avaavat polkuja tulevaisuuteen. Tarinamme eivät jätä historiaa hämärän peittoon.

Sotkamo 2025

Sotkamon kunnan tulevaisuus on vedenjakajalla. Suunta voi muuttua lyhyellä aikavälillä.

  1. Kaivostoiminta toi työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa, mutta kipsisakka-altaisiin avautui iso reikä. Mikrobit laiskistuivat ja kaivoksen tuottavuus rojahti kolmasosaan kannattavuusrajasta.
  2. Saako kaivos vielä jatkoajan? Meneekö haave hopeakaivoksesta Tipasojalle päästövesien mukana?
  3. Matkailussakin näkyy pysähtymisen aika. Maailmanlaajuinen taantuma on lamaannuttanut sijoittajat ja alan yrittäjät.
  4. Kuntataloudesta ja kunnantalolta ei löydy vetoapua.
  5. Elinkeinopolitiikan eväitä on vähän, jollei luontoa ja sen rikkauksia lasketa luonnollisiksi lähtökohdiksi.
  6. Suomi elää metsästä! -slogan vaatii kiillotusta kunnassamme: hirsitalorakentajan konkurssi sumentaa uskoamme puunjalostuksen huomiseen.
  7. Biomassan hyödyntäminen heijastuu metsien hoitoon, ensiharvennukseen ja siihen, että vielä joskus saamme hyvää sahatukkia Vihreän Kullan -maakunnasta.

Sotkamossa on kaksi keskustaa (1. Vuokatti ja 2. kirkonkylä). Matkailun kehittämisen kannalta homma on levällään kuin Jokisen eväät.

960x640_bestfit (118)

Kuva:  Matkustajakoti Sotkamossa, Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo (2013)

Parasta tulevaisuudenstrategiaa on, ettei jäädä haaveilemaan parempia aikoja 2025. Ratkaisuja on tehtävä nyt: uusia ideoita, start-upeja, konsepteja ja ratkaisuja tarvitaan.

  • Kuntalaiset ja turistit houkuteltava kehittämistyöhön mukaan.
  • Itsenäisyys on sivuseikka: niputtakaamme kaikki Kainuun kunnat yhdeksi kirkonkyläksi.
  • Mikrodemokratiasta ja hyperpaikallisuudesta ei ole apua, jos aika, osaaminen ja energia tärvellään lillukanvarsien käsittelyssä.

Muistiinpanoja järjestelmäkameralla

Vierailimme Irja Kallion kanssa Unkarissa 1.10. – 15.10.2013. Tämän matkan aikana tein entistä tarkempia muistiinpanoja järjestelmäkameralla ja Samsung älypuhelimilla. Silti jäin kaipaamaan tilanteista kumpuavia sanoja ja muistiin merkittyjä lauseenpätkiä.

Budapest on kaunis kaupunki, siinä on piirteitä Pariisista. Upeat julkiset rakennukset ja museot kertovat Unkari-Itävalta keisarikunnan päättäväisyydestä. Ihmettelen kuitenkin, miten hyvään kuntoon rakennukset on saatu toisen maailmansodan tuhojen ja neuvostovallan jälkeen.

Itävalta-Unkari (saks. Österreich-Ungarn, unk. Osztrák–Magyarország, Ausztria-Magyarország) oli vuosina 1867–1918 Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia.

Molempia maita hallitsi sama Habsburg-suvun hallitsija arvonimillä Itävallan keisari ja Unkarin kuningas, mutta niillä oli oma parlamentti ja sisäpolitiikka. Hallitsijana oli keisari Frans Joosef suurimman osan siitä ajasta, jolloin valtakunta oli tämän nimisenä olemassa. Vuodesta 1916 lähtien keisarina oli Kaarle I.

Nyt eletään markkinatalouden riemukautta. Unkari on EU:n jäsen, mutta ei ole vielä siirtynyt osaksi euroaluetta.

DSC03223

Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Budapest, Unkari (Lokakuu 2013)

Mikrotyötäkin tarvitaan: EU:ssa 26 miljoonaa työtöntä

2011-10-12 15.20.13

KUVA: “Kassan kautta” – Helge V. Keitel, Sotkamo, Finland (2011)

Euroalueen työttömyys nousi marraskuussa (2013) 11,8 prosenttiin: 18,8 miljoonaa ihmistä on vailla työtä yhteisvaluutta-alueella. Koko unionin työttömyys pysyi 10,7 prosentissa, mutta ylitti ensimmäistä kertaa 26 miljoonan työttömän rajapyykin.

Pohjoismaissa on parisenkymmentä miljoonaa asukasta. Joten meidän on lisättävä joukkoon Benelux-maat, jotta tilaston edellyttämä määrä lähentelisi viittäkymmentä miljoonaa. Lisään rakennekuvausyhtälöön varmuuden vuoksi vielä kaikki Baltian maat. Ja kuvitelkaa: yhdelläkään ihmisellä ei olisi noissa maissa duunia. Sitä nuo luvut tarkoittavat.

Vaihtoehdoksi tarjoan Ranskaa, jossa asuu yli viisikymmentä miljoonaa ihmistä: ei ainuttakaan työpaikkaa!! Näin karmealta EU:n työllisyystilanne näyttää. Ja työttömyysongelma kriisimaissa pahenee edelleen, kun valtiot joutuvat leikkaamaan hyvinvointipalveluista tullakseen toimeen. Mikä tarkoittaa, että eivät saa halpakorkoista lainaa entisten lisäksi.

Velkaa on otettu velan katteeksi, hyvinvoinnin varmistamiseksi ja rakenteiden vahvistamiseksi. Tätä peliä on jatkettu monta vuosikymmentä. Uutta uljasta Eurooppaa on rakennettu, niin kuin huomista ja velanmaksupäivää ei olisi, ja nyt pähkäillään ihanaa rakennelmaa, joka tuottaa huonosti, joka myy kehnosti ja jossa velka on aina vieraanamme.

Kansalliset hyvinvointijärjestelmät ovat menettäneet selvästi kykyään turvata kotitalouksien tuloja kriisin vaikutuksia vastaan. Pienet pikavipit eivät enää pidä kansakuntia pystyssä; mikrovaltioittenkin on pakko ottaa täppää lainaksi miljarditolkulla.

Vuodelle 2013 kehityksen ennakoijat eivät näe juurikaan valonpilkahduksia. Jäsenmailta toivotaan uudistuksia työmarkkinoille ja hyvinvointipalveluihin. Miten velat maksetaan ja hyvinvointi taataan, jos suuri osa kansalaisista potkivat kiviä kilometritehtaalla?

Ekonomistit uskovat Euroopan työttömyystilanteen pahenevan. Euroalueen työttömyys saattaa nousta 2014 alussa jopa 12,5 prosenttiin. Kuka keksii, missä miljoonissa työttömyysluvut ovat vuoden kuluttua?

Jotain pitäis tehrä!