Talvivaaran viime vuosi odotetun heikko – paremmalta näyttää | Yle Uutiset | yle.fi

Talvivaaran viime vuosi odotetun heikko – paremmalta näyttää | Yle Uutiset | yle.fi.

Vuoden 2013 helmikuussa yhtiö arvioi koko vuoden nikkelin tuotannon olevan noin 18000 tonnia ja sinkin tuotannon noin 39 000 tonnia. Toukokuussa yhtiö luopui ennustamasta lainkaan nikkelituotantoa. Syyskuuhun mennessä vuoden nikkelintuotanto oli 7 103 tonnia ja 13 239 tonnia sinkkiä. Heikon tuotannon taustalla olivat useat kipsisakka-altaan vuodot ja vaikea vesitilanne, joka hyydytti liuotuskasojen toiminnan.

Loka-joulukuussa nikkelin tuotanto oli 1 559 tonnia ja sinkin tuotanto 4 179 tonnia, eli koko vuoden tuotano jäi nikkelin osalta 8 662 tonniin ja sinkissä 17 251 tonniin.

Marras-joulukuussa yhtiö seisautti metallien talteenottolaitoksen neljäksi viikokis, koska tuotantoliuos laimeni niin paljon, että tuotanto oli kannattamatonta. Marraskuussa malmien louhinta ja kasaus keskeytettiin, koska yhtiöltä loppuivat rahat.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ja sen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakivat yrityssaneerausta marraskuussa ja yrityssaneerausmenettelyt alkoivat yhtiöissä marras-joulukuussa.

Tämän vuoden puolella nikkelin tuotanto 2 047 tonnia ja sinkin tuotanto 3 638 tonnia 27. helmikuuta mennessä. Malmin louhinta ja materiaalin käsittely pysyvät keskeytettynä, kunnes jatkorahoitus on varmistettu.

Mainokset

Sotkamo 2025

Sotkamon kunnan tulevaisuus on vedenjakajalla. Suunta voi muuttua lyhyellä aikavälillä.

  1. Kaivostoiminta toi työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa, mutta kipsisakka-altaisiin avautui iso reikä. Mikrobit laiskistuivat ja kaivoksen tuottavuus rojahti kolmasosaan kannattavuusrajasta.
  2. Saako kaivos vielä jatkoajan? Meneekö haave hopeakaivoksesta Tipasojalle päästövesien mukana?
  3. Matkailussakin näkyy pysähtymisen aika. Maailmanlaajuinen taantuma on lamaannuttanut sijoittajat ja alan yrittäjät.
  4. Kuntataloudesta ja kunnantalolta ei löydy vetoapua.
  5. Elinkeinopolitiikan eväitä on vähän, jollei luontoa ja sen rikkauksia lasketa luonnollisiksi lähtökohdiksi.
  6. Suomi elää metsästä! -slogan vaatii kiillotusta kunnassamme: hirsitalorakentajan konkurssi sumentaa uskoamme puunjalostuksen huomiseen.
  7. Biomassan hyödyntäminen heijastuu metsien hoitoon, ensiharvennukseen ja siihen, että vielä joskus saamme hyvää sahatukkia Vihreän Kullan -maakunnasta.

Sotkamossa on kaksi keskustaa (1. Vuokatti ja 2. kirkonkylä). Matkailun kehittämisen kannalta homma on levällään kuin Jokisen eväät.

960x640_bestfit (118)

Kuva:  Matkustajakoti Sotkamossa, Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo (2013)

Parasta tulevaisuudenstrategiaa on, ettei jäädä haaveilemaan parempia aikoja 2025. Ratkaisuja on tehtävä nyt: uusia ideoita, start-upeja, konsepteja ja ratkaisuja tarvitaan.

  • Kuntalaiset ja turistit houkuteltava kehittämistyöhön mukaan.
  • Itsenäisyys on sivuseikka: niputtakaamme kaikki Kainuun kunnat yhdeksi kirkonkyläksi.
  • Mikrodemokratiasta ja hyperpaikallisuudesta ei ole apua, jos aika, osaaminen ja energia tärvellään lillukanvarsien käsittelyssä.

Marimekko, Talvivaara ja Hyvinvointivaltio

visuradio_388.jpg
Suomi on Pohjolan Japani. Kopioimme ukrainalaisia ja brittiläisiä taitelijoita saadaksemme Made in Finland uudelleen edustuskuntoon. Meitä huolestuttaa kreikkalaisten suruton velanotto ja siksi valtionvarainministeriössä työstetään maailmankaikkeuden pienintä elvytysbudjettia. Hyvä Jutta! Suomi nousuun.

Marimekon suunnittelijat ovat keksineet kopiokoneen ja maripaita-freelancerit ovat hullaantuneet Photoshopiin.   Niillä pääsee nopeammin tulokseen kuin tussikynillä ja vesiväreillä tuhertaen.

Talvivaaran kaivoksella ei voi enää tapahtua mitään muuta uutiskynnystä ylittävää kuin konkurssihakemus. Velkasaneeraus onnistunee vaivatta, koska pääomistajana on valtion omistama Solidium, mikäli Suomen valtiolla on vielä luottoa rahoitusmarkkinoilla. Mietin, mitä ulosottomies lastaisi peräkärryynsä, jos niin sattuisi käymään. Onneksi ei ole minun murheita.

Suomalainen hyvinvointivaltio luotiin sotien jälkeen vaiheessa, jolloin teollisuuttamme pyöritti kaksikymmentä perhettä. Sen ajan upporikkaitten neuvottelukumppaneiksi saatiin ristiriitojen raatelema työväenliike. Nyt SAK:n, demareiden ja vasureiden yhteenlaskettu voima on kepuleita pienempi; näin maailma muuttuu.

Hyvinvointivaltion raunioilla kukkoilevat poliittiset broilerit ovat ihmeissään; entiset upporikkaat ovat rutiköyhiä, valtionsomisteisetkin tehtaat Kiinassa ja työväenliikkeen kannatus alhaisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Tehtaanomistajat hoipertelevat jyrkänteen reunalla, rahat eivät riitä sukukokousten pitämiseen. Tehtaat ovat rapakunnossa, kun investointeihin ei ole ollut varaa. Rahaa on tuhlattu vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. Valtio on auttanut, mutta ministeriönkin laarissa ei ole enää siemenviljaa.

Elämme mielenkiintoisia aikoja, hoipertelemme huomiseen eilistä hyvää ihmetellen ja huomista pahaa peläten. Talvisota 2.0 on melkein huulilla. Tarvitaan vain Mainilan laukaukset.

Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota.

Tämä tuleva välikohtaus tapahtunee jonkun keskuspankin neukkarissa, jossa pankkiirit ilmoittavat, että hyvin-vointi-valtionne on tiensä päässä.

Valtiosta Talvivaaran pääomistaja?

DSC00721

Sotkamo tuottaa kohta nikkeliä, mangaania, sinkkiä, kobolttia, hopeaa ja muita metalleja kiinalaisten ja intialaisten tarpeisiin. Meillä on myös maailman suurin Angry Birds sisäleikkipuisto; yhteistyössä Rovion ja Lapsetin kanssa. Voitte laskea mutkamäkeä ja lillua Katinkullan kylpylävesissä. Lunta piisaa ja hitaaseen elämään eli downshiftaukseen innostuneet voivat istua pilkillä aamusta iltaan. Aurinko paistaa ja fågelit laulaa.

Poikkesin viikonloppuna Talvivaaran avoimet ovet päivillä 1 500 muun kansalaisen kanssa. Äimistelimme laitosta ja isoja koneita. Nautimme pullakahvit ja saimme kysellä asiantuntijoilta, prosessista, vesistä, taloudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Uranin jalostamisestakin juteltiin avoimessa hengessä.

Valtio noussee sijoitusyhtiö Solidiumin kautta aiempaa suurempaan rooliin talvivaarassa. Sen sijoitus voi jopa kaksinkertaistua ja silloin siitä tulee kaivosyhtiön suurin omistaja.

Talvivaara laskee liikkeelle 600 miljoonaa uutta osaketta. Solidium on sitoutunut merkitsemään niitä 145 miljoonalla eurolla.

Omistussuhteet heilahtavat  Talvivaaran osakeannin vuoksi. Annilla tavoitellaan 260 miljoonaa euroa yhtiön lainojen maksuun.

Nykyinen pääomistaja Pekka Perä joutunee tyytymään nykyistä pienempään sananvaltaan.

Vihreä talous vaikeuksissa

Ministeri Heidi Hautalan toimet harmaan talouden hutkijana ja tukijana nousi eilen otsikoihin. Hautalan harmaapesulaskun suuruus on hänen omien muistikuvien mukaan “kymppejä” ja palvelun toimittajan mielestä “satasia”. Tonnista oli maininta iltapäivälehdessä. No, tämä lienee maan tapa ja ministerikin voi horjahtaa. Teko tapahtui ennen ministeripestiä. Ihmetyttää, ettei Mepin palkoilla pysty maksamaan laskua täysimääräisenä kuittia vastaan.

ESPANJAN VIHREÄT TYÖPAIKAT

Espanjan vihreä talous on sekin vaikeuksissa. Teollisuusministeri Jose Manuel Soria kertoi vuosi takaperin, ettei Espanjan valtion kassa kestä enempää uusiutuvan energian tukemista.

Espanjan valtiolla on tämän viikon KL:n mukaan noin 24 miljardin euron edestä energiavelkaa, joka on suoraa seurausta uusiutuvan energian hankkeiden tukemisesta. Maan energiavelka on kasvanut vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Pääasiassa siksi, että uusiutuvan energian tuotannolle, aurinko- ja tuulivoimalle, on maksettu vuositasolla seitsemän miljardin edestä tariffitukea.

  • Perinteisen energiatuotannon verotusta ja sähkön hintaa on jouduttu nostamaan
  • Uusiutuvan energian velkasaatavia on miljarditolkulla paikallisilla pankeilla
  • Italia, Espanja ja Saksa ovat leikanneet vihreän energian tukia kovalla kädellä

Teollisuus marisee rikkidirektiivistä. Tuulimyllyjen tuotanto on vaakalaudalla. Finnair vähentää edelleen väkeä. Talvivaara säteilee. Vihreät toimintakonseptit ovat muuttuneet entistä harmaammiksi. Vihreän talouden tunnusluvut näyttävät punaista vihreän työllistämisen mallimaassa – Espanjassa. Suomen vihreä kulta ei kohta kelpaa paperina tai sahatavarana kellekään.

LÄHTEEKÖ MINISTERI?

Pakkaako Heidi Hautala ensi viikolla kimpsunsa ja kimpsunsa pieneen pahvilaatikkoon ja harmaan talouden ministeriöön tulee joku periaatteen mies tai nainen, joka maksaa laskunsa kuittia vastaan, pankin kautta?

vihreatalous1

LÄHDE: Kauppalehti ja iltalehdet

Talvivaarassa 16.10.2012

biotechtouch Sain kutsun osallistua Talvivaaran tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen 16.10.2012. Kohukaivoksen portilla keskusteltiin parantuneista päästöarvoista, puhdistuslaitosinvestoinneista.

Taisin kommentoida Facebookissa, että tilanne näytti vuoden takaiseen verrattuna paremmalta.

Eräs lähiseudun asukas kyseli vesialtaista. Kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö kommentoi vakuuttavasti, että suojavalleja oli korotettu kuuteen metriin. Oli puhetta siitäkin, että sateinen kesä on saattanut laimentaa järvien päästölukemia.

Yhtiön asiantuntijat eivät kieltäneet “laimenemista”. Tilaisuuden ilmapiiri oli vuoden takaiseen verrattuna optimistisempi: usko tulevaisuuteen oli vahvistunut. Talvivaaran ympäristöinvestoinnit toivat lisävahvistusta. Eiköhän tämä tästä…

Kysyttiin, mitä jos altaisiin tulee vuoto? Vakuutettiin, että kaikki on mahdollista, mutta vaikutelmakseni jäi, että vuodosta puhuminen edusti teoreettista hiusten halkomista. Paikallinen kysyjä, jonka nimeä en merkannut muistiin, tunnisti tärkeän kipupisteen. Puolentoista millin paksuisen kalvon tuli suojella kipsisakka-altaiden vesimassoja vähintään sata vuotta.

Tiedotustilaisuudesta on kulunut vajaa kuukausi. Teorian ja käytännön välinen “gäppi” näyttäytyy nyt yllättävän suurena. Kipsisakka-altaasta on vuotanut 600 000 kuutiota vettä viidessä päivässä. Koko vuoden sallittu päästötaso on 1,3 miljoonaa kuutiota! Jeesus… nikkeliä on levinnyt kaivosalueelle 10 000 kiloa. Helsingin vesilaitokselta lähtee Suomenlahteen 900 kiloa vuodessa. Viranomaiset tyynnyttelevät: kamat ovat pääosiltaan vielä kaivosalueella. Vain 20 000 kuutiota on päässyt valuma-alueen vesistöön.

Päästövesien uraanipitoisuus on kaksisataakertainen normaalitasoon verrattuna. Joku asiantuntija mainitsi sanan pH! Kukahan selittäisi, miksi pH nostaa uraanin liukenemista?

Nykyiset ja entiset ministerit heittelevät medioissa pilkkakirveitä toistensa suuntaan. Ely-viranomaisiin ei Kainuussa luota kukaan. Poliitikkojen huippuviroissa on vuorossa kasvojensäilyttämisprojekti.

Useimmat ovat vihdoinkin sitä mieltä, että Talvivaaran johto ja organisaatio kantaa päävastuun. Viranomaisten roolina on seistä monttu auki kipsisakka-altaan reunalla. Miten lähellä on koko kaivoksen sulkeminen? Koska kassavarat tyrehtyvät?

Kaivosalalla jutut eivät mene muuallakaan niin kuin Strömsössä.

Puolentoista millin paksuinen suojamuovi repeää valtavien vesimassojen alla ja varoaltaissa ei ole suojakelmuja lainkaan. Ojasta allikkoon! Keväällä 2013 tilanne on entistä vaikeampi. Kuka hoitaa jälkityöt, jos Talvivaara menee konkurssiin?

Mieleeni tulee, että maallikot tietävät kohta enemmän kaivostoiminnan riskeistä kuin korkeasti koulutetut prosessi-insinöörit tai viranomaiset.

Sekin tajutaan, että kainuulaisia on vedetty nenästä: Talvivaaran johto lupasi aikoinaan täysin suljettua ja ympäristöystävällistä mikrobiologista prosessia. Nyt yrityksen edustajat alleviivaavat, että teollinen toiminta vaikutta aina tavalla tai toisella ympäristöön.

Sitä ei vielä ole myönnetty, että kaivoshankkeen alkuperäiset utopiat eivät toimi reaalitodellisuudessa.

No, menevätkö kohta kaivosyhtiön ennakoimat työpaikat kipsiallasvuotovesien myötä nekin Kankkulan kaivoon? Onko sillä väliä? Ehkä tällä toimialalla on hätiköity aivan liian paljon. On uskottu ihmeisiin. Nyt on syytä herätä reaalitodellisuuteen. Kainuun uusi leipä saattaa maistua paremmalta jopa leipäjonossa, jos Talvivaaran päälle vedetään punainen viiva.

Tekes vetää Green Mining –ohjelmaa, jonka ideana on toimialan vihermaalaaminen noin 60 miljoonalla eurolla. Talvivaaran pörssiarvo on viikossa laskenut 75 miljoonalla eurolla. Pitäisikö panoksia lisätä?

Teknologiateollisuus hakee uusia markkinoita

IMG_4711

KUVA: Pauli Ojala, Nordautomation Oy, Neste Oyj Porvoon Jalostamo (2012)

Kristiinankaupungissa toimiva Nordautomation Oy tunnetaan sahateollisuuden hovihankkijana. Referenssilistat kertovat suurista toimituksista eri puolille maailmaa: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja uusimpana Australia.

Mekaaninen puunjalostusteollisuus parantaa yhtiön ratkaisuilla prosessiensa tehokkuutta ja liiketoimintansa kannattavuutta. Lopullinen tuote voi olla yksittäinen laitteisto tai kokonainen tuotantolinja, mutta yhtä hyvin myös tehokkaasti ja luotettavasti toimiva prosessi.

Nordautomation Oy tuottaa tukinkäsittelyyn teknisiä ratkaisuja, joissa huippuluokan suorituskyky yhdistyy toimintavarmuuteen ja kestävyyteen. Mekaanisessa metsäteollisuudessa on useita vuosia ollut hiljaista, mikä pakottaa uusien markkinoiden etsimiseen.

– Konepajamme on rakentanut vuosikymmenet tukinkäsittelylaitteita. Pystymme paljon muuhunkin. Esimerkiksi Algol Oy:lle olemme valmistaneet ja varustelleet jo yli 1000 erikoissiltanosturia. Kuvassa on viime kesänä Nesteen Porvoon jalostamolle tekemämme nosturi,  kertoo toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Sahapuolen tilaukset joudutaan poimimaan palasina maailmalta.

Nordautomation Oy toimittaa Veiston sahalinjaan Australian kaakkoisrannikolle, New South Walesiin, (Bombalaan) Combi-sahansyötön, alasahan laitteet ja sahatavarakuljettimet HewSaw-sahalinjalta dimensioon. Saha jalostaa Radiata-mäntyä. Viimeiset kontit lähtevät satamasta vuoden loppuun mennessä. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2011 ja projekti on määrä saada päätökseen joulukuussa 2012.

– Pyrin tuolla nosturijutulla esiintuomaan, että meillä on laatua aikaansaava osaava porukka pajallamme ja ajoittain paljonkin vapaata kapasiteettia nyt kun sahojen investoinnit ovat olleet vuosia jäissä, kertoo toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Nosturit on suvereenisti Algollin tuotteita. Nordautomation valmistaa ne täysin varusteltuina ja lastaa ne kuljetuksiin pajaltaan loppuasiakkaille.

– Käytettävissämme on noin 7 000 neliön hallitilat, niissä riittää korkeutta ja nostokapasiteettia jopa 40 tonnia. Pystymme lastaamaan rekat sisällä, ja porukalta löytyy kokemus erikoiskuljetusten lastauksista, asennuksista ja kunnossapidosta.

Suomessa on monilla aloilla kovin hiljaista lukuun ottamatta kaivosalaa. Keskustelemme myös kaivosteollisteollisuuden investointibuumista. Tuleeko Nordautomation hakeutumaan uusille toimialoille, kun puujalan varaan ei voi jäädä?

– Kaivosteollisuuden kuljettimiin ja teräsrakenteisiin uskon meidän olevan sopiva toimittaja, kunhan vain saadaan sinne pää auki, Ojala vastaa.

Nordautomation on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa. Liikevaihtomme on noin 10 miljoonaa euroa. Nordautomationin myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa, tuotantoyksikkö on Alajärvellä.

Nordautomation nettisivuilta löytyy kutsu Hämeenlinnaan ja Moskovaan: Tervetuloa messuille Moskovaan 22–26 lokakuuta! Lesdrevmash 2012, Moscow Russia Expocentre Pavilion 2 Hall 3  Osasto 23C22

Facebook ei ole Jumalan keksintö

uutishuone_500Facebook ei ole maanpäällisen Jumalan keksintö, eikä Silikonilaaksossa tehdä vieläkään joka sään kestäviä tissejä. Sokerivuoren (Zuckerberg) osakkeen hinta tipahti 14 % prosenttia ja lopputuloksena on merkittävä arvon alennus tavoitehintaan nähden.

Henkilökohtaiselle taloudelleni 14 % arvonalennus ei tiedä totaalista katastrofia, mutta Facebookin mahalasku ennustaa mielestäni Web 2.0 ja Sosiaalisen Median marssia viimeiselle rannalle. Facebook-antimiljardeissa mitattuna kassani olisi nyt pahasti miinuksella. Onnekseni elämäni ei tiukasti kiinni reaalitaloudessa, mikä toisaalta potuttaa valtavasti, koska MOP = millionaires on paper olisi upeaa suhteutettuna naapureihin, sukulaisiin ja vihamiehiin (joita ilmeisesti on kohtuuttoman vähän tässä vaiheessa).

Uusilla trendeillä on elinaikansa ja seuraavana listausvuorossa on ilmeisesti “Angry Bird” eli Rovio, mutta jos se ei ratkaise maailmantalouden, Kreikan, Espanjan, EU:n, Kiinan, Amerikan ja Intian kansantalouden ongelmia, vaivumme sinne missä ydinvoimaloiden ytimet ovat sit’ kun automaatio pettää ja valvontahuoneen henkilökunnan huomio keskittyy sauvojen viilentämiseen ja verkkopornoon. Pitäkää varanne, kohta posahtaa!

Onneksi Suomi pelastuu, kun kaivosteollisuuden päästöt saavuttavat täysmittaisen valuman ja kaikki kuvitteelliset ydinvoimalat saadaan tuottamaan sähköä. Suomi on valittu viimeiseksi rannaksi: kun kaikki muu menee päin persettä, on Nokialla mahdollisuus nousuun.

Upeaa ja samalla myös uskomatonta!

Talvivaaran yli lentäville linnuille kaasunaamarit ja kypäräpakko

2011-09-23 09.37.37

Kaivosteollisuuden toimintaa säätelevässä lainsäädännössä on ilmeisesti vesilinnun kokoinen aukko, jota ympäristöministeriön, TEM:in ja Sosiaali- ja Terveysministeriön virkaheitot ja sosiaalitantat eivät ole tajunneet tilkitä.

Urho-vainaa olisi varmuudella aikoja sitten lähettänyt vastuullisille “saatanan tunarit” kirjelmän. Talviaara on ja pysyy. Lintuja tulee lisää joka vuosi ja vähitellen nekin oppivat.

Keskustaministeri Paula Lehtomäki ei ole tiettävästi sanonut “veivinsä heittäneistä linnuista” halaistua sanaa. Angry Birds Rovio-yhtiön juristit ja myyntipäälliköt eivät ole lintujen kuolemaa kommentoineet. Tämä juttu on monen kaivosalaa läheltä seuraavan mielestäni täysin vesilinnun perseestä. Ratkaisuksi tarjotaan vapaan lehdistön suitsemista Venäjän esimerkkien tavoin.

Ympäristötutkijoiden lähettäminen rajan taa tutkimaan venäläistehtaiden päästöojia veisi huomion pois matkailupitäjän lusikkansa nurkkaan heittäneistä linnuista.

Hesari uutisoi tänään, että Talvivaaran kaivosalueen prosessiliuosaltaista oli kaukoputkella paikallistettu kymmenittäin kuolleita lintuja. Kuvista ja videoista päätellen linnut olivat laskeutuneet prosessivesialtaaseen ilman kulkulupaa.

Yleensä niitä ei kuole merkittäviä määriä. Syy täytyy olla jossain muualla: jäät eivät ole sulaneet lähijärviltä ja pöntöt linnut eivät tajunneet, ettei prosessivesialtaista löydy edes kalapuikkoja.

“Kuolleet linnut havaitsi torstai-iltana nelihenkinen porukka, johon kuuluivat muun muassa toimittaja Sampsa Oinaala ja kuvaaja Tommi Taipale,  uutisen kirjoittanut Helsingin Sanomat uutistoimittaja Lasse Kerkelä kertoo.

“Kyseisessä altaassa on metallipitoista liuosta, joka on vaarallista, jos sille altistuu”, viestitti talvivaaran viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen. Hänen mukaansa on erittäin harvinaista, että altaasta löytyy suuri määrä kuolleita lintuja.

Hesarin mukaan Talvivaara reagoi ärhäkkäästi linnut löytäneisiin ihmisiin. Paikalle sattunut vartija vei heidät kipinkapin alueen pääportille, jonne kutsuttiin Oinaalan mukaan yhtiön turvallisuuspäällikkö, viestintäpäällikkö, pörssitiedottaja ja kaksi lakimiestä. Lisäksi yhtiö hälytti paikalle poliisipartion.

Pystyn ymmärtämään, että lukutaidottomat ja pieniaivoiset linnut hakeutuvat kaivosalueen lumoaville lammille kuolleita kaloja kokemaan, mutta miksi “etelän metian shjurnalistit” ja valokuvaajat hiipivät suoja-aitojen yli henkensä kaupalla monitoroimaan altailla toteutuvia kuolinkamppailuja?

Kaivosteollisuuden tietovuotojen turvaksi tarvitaan oitis LEX TALVIVAARA, joka takaa myrkkyjä suitsuttaville laitoksille moitteettoman julkikuvan sähköisissä ja painetuissa medioissa. Olisi suhteetonta, jos Pohjolan Kongossa lopetettaisiin arvometallien louhinta muutaman kottaraisen tai lähijärviin tukehtuneiden roskakalojen takia.

Kaivokset tuovat Kainuuseen ja Lappiin työtä ja fyrkendaalia. Ilman niitä täällä sekoitettaisiin edelleen “mera bark i brödet”. Sotkamon suolaliitereihin kerättäisiin nälkään kuolleita kepulaisia ja muuta roskaporukkaa. Paikallinen elintasohurrikin saattaisi joutua Himmeliin lepositeisiin; hoidettavaksi.

Talvivaaran kaivoksella kuoli muutama viikko takaperin kokenut näytteenottaja, joka liikkui hengenvaarallisella alueella ilman suojavarusteita. Uusinta uutta on, että Katinkullassa pidetyn yhtiökokouksen jälkeen kaivoksen kemikaalialtailta löytyy kuolleita lintuja.

Talvivaaran viestintäpäällikkö Nissinen sanoo, ettei kaivosalueelle saa mennä ilman yhtiön lupaa. Poliisi tutkii tapausta julkisrauhan rikkomisena.

Hys-hys toimittajat, tänne ei kannata tulla kaivelemaan verta nenästä. Riittää, että vaitiolovelvollisuuden allekirjoittaneet työntekijät tyrehdyttävät verenvuotoja pumpulilla.

Hauskaa Vappua!

Kun kainuulaiseen paperitehtaaseen tuodaan Supertietokone

ictkainuu

Tutustuin tänään Kainuussa toimiviin ICT-alan yrityksiin, jotka esittelivät tulevaisuuden näkymiään yrityksille, osaajille ja alalle aikoville Musiikkiopiston aulassa. Tapahtumassa oli mukana asiantuntijoita  vastaamassa rekrytointi- ja koulutuskysymyksiin.

Minulle tarjoutui tilaisuus tutustua alan uusiin toimijoihin. Joukosta löytyi myös historian havinaa. Juttelin menneistä “hyvistä ajoista” Metson Kajaanin yksikön ständillä. Those were the days!

Tarjoutui tilaisuus keskustella tuttujen kanssa. Kainuun Sanomissa oli sattumalta entisen työkaverin yleisönosastokirjoitus. Soittelen Pentille ensi viikolla. Olisi kiva rupatella naamatusten kajaanilaisessa kahvilassa rönttöstä maistellen.

ICT-yritysten seminaarista kaappasin ajankohtaisia kuvia, joita käytän blogeissani. Päällimmäiseksi mieleeni jäi esitys CSC:n supertietokoneesta, jonka asentaminen Kajaanin paperitehtaan tiloihin käynnistyy syksyllä 2012. Modulaarisia palasia ostetaan parhaillaan.

Pilvipalvelut tulevat Kainuuseen, koska täällä on viileää jäähdytysvettä ja KAVO:n voimalaitoksesta saa megawattitolkulla konehuoneen tarvitsemaa sähköä. Näissä yhteyksissä puhutaan useista… jopa kymmenestä megawatista.

Tuttujen tapaaminen on aina hauskaa. Käytäväpuheissa liiveihin tarttui sisäpiiritietoa, vaikka en ollut aktiivisesti sitä hakemassakaan. Vähitellen integroidun paikalliseen keksijöiden ja kehittäjien piireihin. Erona Loviisaan tai jopa Helsinkiin on, että näillä leveyksillä puhutaan teollisuuden tarpeista, ongelmista ja ratkaisuista.

Kajaanista löytyy maailmanluokan mittausteknologian osaamista. Uusinta uutta on historiallisen mittausosaamisen yhdistäminen pilvipalveluihin ja langattoman tiedonsiirron hallintaan. Välimaastosta löytyy myös käteviä koneelta koneelle tiedonsiirron mokkuloita.

The Internet of Things” tekee tuloaan. Tulevaisuuden Facebookissa tai sosiaalisessa mediassa koneet keskustelevat keskenään ja voimme unohtaa infoähkyn. Huokaus! Vielä en usko, että uusi teknologia pelastaa maailman, mutta ehkä se siirtää suurta pamausta vuosikymmenillä eteenpäin?

Tänään tuntui siltä, että tuhlaajapoika oli tullut takaisin kotiin (vaikka olenkin muualta kotoisin). Edelleen ICT on perin totista puuhaa. Haluaisin kehittää teollisesta automaatiosta huomattavasti viihteellisemmäksi yhdistämällä tosi-teeveetä ja teknologiaosaamista. Kainuusta löytyy vahvaa peliteknologian osaamista. Sovelluksia pelien tekijät eivät esitelleet.

Miten poistaisimme liiallisen vakavuuden teknologian kehittämisestä? Osana huomisen menestystä on, että pääsemme monta kilometriä lähemmäs asiakasta, tarpeita, toiveita ja unelmia.

Osaamista on, mutta sen tarjoileminen saisi olla reilusti nykyistä leppoisampaa.  Silmänisku