Kierrosten rakentaminen

pohjanmaa

Kiertelimme Etelä-Pohjanmaan maisemissa vuonna 2015 työn, virkistymisen ja toimeentulon merkeissä. Etelässä ollessamme rakensimme käsityökierroksia (hantverksrundor) Itä- ja Länsi-Uudellemaalle.  Kainuussa, jos missä, on tilaa monenlaisille turistikeirroksille: Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi jne.

Kiinnostavia kohteita riittää. Kuhmossa on potentiaalia koko Kainuun kalastusmatkailun veturiksi. Sotkamo edustaa Vuokatillaan matkailupitäjien kansallista kärkeä. Luonnossa riittää tekemistä ja näkemistä jokaisena vuodenaikana.

Tietotulvan aikakaudella kehittyy uusia tiedonhallinnan työkaluja, joiden avulla luomme uudenlaisia tapoja elää, toimia tämän päivän maailmassa. Jo nyt ja eritoten tulevaisuudessa valtaosa ihmisistä pystyy käyttämään näitä työkaluja.

Tietoa on enemmän kuin koskaan. Keskuudessamme on alati kasvava joukko ihmisiä, jotka käyttävät tietoverkkoja hämmästyttävän luovasti ja kehittäneet niitä eri suuntiin. Niinpä rakennamme digitalisaatiota hyödyntäviä uusia kierroksia.

Tarinoita riittää!

Ministeriö kielsi teollisuusseminaarin näyttämisen suorana netissä | Yle Uutiset | yle.fi

960x640_bestfit (47)

Politiikka 14.1.2014 klo 16:53 | päivitetty 14.1.2014 klo 16:53
Ministeriö kielsi teollisuusseminaarin näyttämisen suorana netissä

Tiedotusvälineet pääsevät seuraamaan poliitikan ja elinkeinoelämän johtajien Selkärankaseminaaria ja sen saa myös kuvata kokonaisuudessaan.

Suoraa lähetystä seminaarista ei saa välittää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on yllättäen kieltänyt suoran nettilähetyksen tekemisen politiikan ja elinkeinoelämän johdon huomenna keskiviikkona järjestettävästä Selkärankaseminaarista, jossa käsitellään Suomen teollisuuden tulevaisuuden näkymiä 2010-luvulla.

Yle oli varautunut näyttämään verkossa koko kuusituntisen seminaarin. Ministeriö perustelee kieltoa sillä, että kyseessä on kutsuvierastilaisuus.

Teollisuusseminaari

Sotkamo 2025

Sotkamon kunnan tulevaisuus on vedenjakajalla. Suunta voi muuttua lyhyellä aikavälillä.

  1. Kaivostoiminta toi työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa, mutta kipsisakka-altaisiin avautui iso reikä. Mikrobit laiskistuivat ja kaivoksen tuottavuus rojahti kolmasosaan kannattavuusrajasta.
  2. Saako kaivos vielä jatkoajan? Meneekö haave hopeakaivoksesta Tipasojalle päästövesien mukana?
  3. Matkailussakin näkyy pysähtymisen aika. Maailmanlaajuinen taantuma on lamaannuttanut sijoittajat ja alan yrittäjät.
  4. Kuntataloudesta ja kunnantalolta ei löydy vetoapua.
  5. Elinkeinopolitiikan eväitä on vähän, jollei luontoa ja sen rikkauksia lasketa luonnollisiksi lähtökohdiksi.
  6. Suomi elää metsästä! -slogan vaatii kiillotusta kunnassamme: hirsitalorakentajan konkurssi sumentaa uskoamme puunjalostuksen huomiseen.
  7. Biomassan hyödyntäminen heijastuu metsien hoitoon, ensiharvennukseen ja siihen, että vielä joskus saamme hyvää sahatukkia Vihreän Kullan -maakunnasta.

Sotkamossa on kaksi keskustaa (1. Vuokatti ja 2. kirkonkylä). Matkailun kehittämisen kannalta homma on levällään kuin Jokisen eväät.

960x640_bestfit (118)

Kuva:  Matkustajakoti Sotkamossa, Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo (2013)

Parasta tulevaisuudenstrategiaa on, ettei jäädä haaveilemaan parempia aikoja 2025. Ratkaisuja on tehtävä nyt: uusia ideoita, start-upeja, konsepteja ja ratkaisuja tarvitaan.

  • Kuntalaiset ja turistit houkuteltava kehittämistyöhön mukaan.
  • Itsenäisyys on sivuseikka: niputtakaamme kaikki Kainuun kunnat yhdeksi kirkonkyläksi.
  • Mikrodemokratiasta ja hyperpaikallisuudesta ei ole apua, jos aika, osaaminen ja energia tärvellään lillukanvarsien käsittelyssä.

Muistiinpanoja järjestelmäkameralla

Vierailimme Irja Kallion kanssa Unkarissa 1.10. – 15.10.2013. Tämän matkan aikana tein entistä tarkempia muistiinpanoja järjestelmäkameralla ja Samsung älypuhelimilla. Silti jäin kaipaamaan tilanteista kumpuavia sanoja ja muistiin merkittyjä lauseenpätkiä.

Budapest on kaunis kaupunki, siinä on piirteitä Pariisista. Upeat julkiset rakennukset ja museot kertovat Unkari-Itävalta keisarikunnan päättäväisyydestä. Ihmettelen kuitenkin, miten hyvään kuntoon rakennukset on saatu toisen maailmansodan tuhojen ja neuvostovallan jälkeen.

Itävalta-Unkari (saks. Österreich-Ungarn, unk. Osztrák–Magyarország, Ausztria-Magyarország) oli vuosina 1867–1918 Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia.

Molempia maita hallitsi sama Habsburg-suvun hallitsija arvonimillä Itävallan keisari ja Unkarin kuningas, mutta niillä oli oma parlamentti ja sisäpolitiikka. Hallitsijana oli keisari Frans Joosef suurimman osan siitä ajasta, jolloin valtakunta oli tämän nimisenä olemassa. Vuodesta 1916 lähtien keisarina oli Kaarle I.

Nyt eletään markkinatalouden riemukautta. Unkari on EU:n jäsen, mutta ei ole vielä siirtynyt osaksi euroaluetta.

DSC03223

Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Budapest, Unkari (Lokakuu 2013)

Sitran trendilista 2013-2014 valmistui | Sitra

http://www.sitra.fi/uutiset/tulevaisuus/sitran-trendilista-2013-2014-valmistui

Sitran trendilista 2013-2014 valmistui syyskuussa. Trendilistassa kuvataan Suomen ja Sitran kannalta kiinnostavimpia megatrenedejä, jotka vaikuttavat siihen millaiseksi tulevaisuus muotoutuu.

Trendilistan työstössä on ollut mukana vahva Sitran asiantuntijajoukko, aihetta varten on haastateltu ulkopuolisia tulevaisuustyön asiantuntijoita ja työn tuloksia on verrattu kansainvälisiin tunnustettuihin megatrendilistoihin.

image

Posted from WordPress for Android

Metsäteollisuudesta johtaja Nordautomationille

 Nordautomation_logo-2015_2_

juhahakala Puuteollisuuden DI, eMBA Juha Hakala, 50, on nimitetty Nordautomation Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänellä on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Nordautomation Oy on juuri palannut takaisin suomalaiseen omistukseen. Yhtiö kuului 13 vuotta ruotsalaiseen pörssiyhtiöön. Kesäkuussa Nordautomation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pauli Ojala, 67, lunasti yhtiön osakekannan takaisin itselleen.

Varatoimitusjohtajan vakanssi Nordautomation Oy:ssä on uusi. Yhtiön organisaatiota viritetään myös muilla tavoin vastaamaan metsäteollisuuden kehityssuuntia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Nordautomation Oy:n toimiyksikkö Kristiinankaupungissa ja konepajatuotanto Alajärvellä sekä Nordautomation Ab ruotsissa ovat erinomaisessa kunnossa.

Juha Hakala on viimeksi palvellut Vapo Timber Oy:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt UPM Timberin esikunnassa ja tehtaanjohtajana UPM Alholman sahalla, sekä Aureskoski Oy:n saha- ja puunjalostuslaitoksen toimitusjohtajana. Lisäksi hän on toiminut ruotsalaisen Fagerlid Industrier AB:n sahateollisuuden johtajana.

Uuden tehtävänsä Hakala ottaa vastaan 15.8.2013. Varatoimitusjohtaja Hakala raportoi suoraan toimitusjohtaja Pauli Ojalalle.

Lisätietoja:

  • toimitusjohtaja Pauli Ojala, puh 040 551 2901
  • varatoimitusjohtaja Juha Hakala. puh 040 585 2332

Nordautomation Oy on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa jonka toiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä. Tukinlajittelun ja tukkien sahaan syöttöjen lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu sahojen sivutuotteiden käsittelylaitteistot sekä biovoimaloiden polttoaineen käsittelylaitteistot.

Nordautomation Oy vastaa projektitoimituksista kokonaisvastuullisesti sisältäen laite-, sähkö- ja automaatiosuunnittelun, konepajavalmistuksen, asennuksen käyttöönoton ja koulutuksen.

Nordautomation Oy:n myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa. Tuotantoyksikkö on Alajärvellä.

Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstövahvuus noin 80.

Marimekko, Talvivaara ja Hyvinvointivaltio

visuradio_388.jpg
Suomi on Pohjolan Japani. Kopioimme ukrainalaisia ja brittiläisiä taitelijoita saadaksemme Made in Finland uudelleen edustuskuntoon. Meitä huolestuttaa kreikkalaisten suruton velanotto ja siksi valtionvarainministeriössä työstetään maailmankaikkeuden pienintä elvytysbudjettia. Hyvä Jutta! Suomi nousuun.

Marimekon suunnittelijat ovat keksineet kopiokoneen ja maripaita-freelancerit ovat hullaantuneet Photoshopiin.   Niillä pääsee nopeammin tulokseen kuin tussikynillä ja vesiväreillä tuhertaen.

Talvivaaran kaivoksella ei voi enää tapahtua mitään muuta uutiskynnystä ylittävää kuin konkurssihakemus. Velkasaneeraus onnistunee vaivatta, koska pääomistajana on valtion omistama Solidium, mikäli Suomen valtiolla on vielä luottoa rahoitusmarkkinoilla. Mietin, mitä ulosottomies lastaisi peräkärryynsä, jos niin sattuisi käymään. Onneksi ei ole minun murheita.

Suomalainen hyvinvointivaltio luotiin sotien jälkeen vaiheessa, jolloin teollisuuttamme pyöritti kaksikymmentä perhettä. Sen ajan upporikkaitten neuvottelukumppaneiksi saatiin ristiriitojen raatelema työväenliike. Nyt SAK:n, demareiden ja vasureiden yhteenlaskettu voima on kepuleita pienempi; näin maailma muuttuu.

Hyvinvointivaltion raunioilla kukkoilevat poliittiset broilerit ovat ihmeissään; entiset upporikkaat ovat rutiköyhiä, valtionsomisteisetkin tehtaat Kiinassa ja työväenliikkeen kannatus alhaisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Tehtaanomistajat hoipertelevat jyrkänteen reunalla, rahat eivät riitä sukukokousten pitämiseen. Tehtaat ovat rapakunnossa, kun investointeihin ei ole ollut varaa. Rahaa on tuhlattu vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. Valtio on auttanut, mutta ministeriönkin laarissa ei ole enää siemenviljaa.

Elämme mielenkiintoisia aikoja, hoipertelemme huomiseen eilistä hyvää ihmetellen ja huomista pahaa peläten. Talvisota 2.0 on melkein huulilla. Tarvitaan vain Mainilan laukaukset.

Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota.

Tämä tuleva välikohtaus tapahtunee jonkun keskuspankin neukkarissa, jossa pankkiirit ilmoittavat, että hyvin-vointi-valtionne on tiensä päässä.

Valon konetta metsäteollisuuden ikkunassa

worldviewb

Metsäyhtiö Stora Enso junailee miljardiluokan kartonkitehdashanketta Kiinaan. Sellutehdaskin on työpöydällä, mutta toteutuspäätökset ovat vielä tekemättä. Pieniä murusia riittää myös kotimaahan; Sunilan sellutehtaan kylkeen rakennetaan 32 miljoonaa euroa kustantava biojalostamo.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan biojalostamo avaa yhtiölle uusia markkinoita ligniiniin pohjautuville erikoiskemikaalien raaka-ainemarkkinoille. Tuotanto Sunilan tehtaalla käynnistyy vuoden 2015 alussa.

Sunilan biojalostamoinvestointi parantaa Stora Enson kannattavuutta sekä pienentää tehtaan hiilijalanjälkeä.  Yhtiö odottaa investoinnin tuottavan 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2017. Sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi ennakoidaan 13.

Yhtiöstä kerrotaan, että investointi kiihdyttää Storan muutosta uusiutuvien materiaalien yritykseksi. Sovelluksia tulee muun muassa rakennus- ja autoteollisuuteen, jossa ligniini tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja vaneri- ja puupaneeliliimoissa käytettyjen fenolien ja vaahdoissa käytetyn polyolin korvaamiseen.

Kiinan miljardihanke

Stora Enso on saanut tarvittavat viranomaisluvat Kiinaan suunnitelluille miljardihankkeille:

  1. Etelä-Kiinaan sellu- ja kartonkitehtaita
  2. 760 miljoonan euron kartonkitehdas rakennetaan Etelä-Kiinan Guangxiin

    – 590 miljoonaa euroa käytetään teollisuuteen

    – 170 miljoonaa euroa puuviljelmiin

  3. Sellutehtaan rakentaminen lykkääntyy kunnes kartonkitehdas valmistuu vuoden 2016 alussa

Liiketoiminnan kehitys

Stora Enson liikevaihto oli huhti-kesäkuussa edellisvuoden tasolla. Kvartaalin liikevaihto nousi 2,7 miljardiin euroon, voitto ennen veroja kipusi 27 miljoonaan euroon.

Paperiliiketoiminnan tulos oli yritykselle edelleen pettymys. Printing ja Reading –liiketoiminnan kuluja joudutaan edelleen karsimaan.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 22. heinäkuuta 2013