Kierrosten rakentaminen

pohjanmaa

Kiertelimme Etelä-Pohjanmaan maisemissa vuonna 2015 työn, virkistymisen ja toimeentulon merkeissä. Etelässä ollessamme rakensimme käsityökierroksia (hantverksrundor) Itä- ja Länsi-Uudellemaalle.  Kainuussa, jos missä, on tilaa monenlaisille turistikeirroksille: Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi jne.

Kiinnostavia kohteita riittää. Kuhmossa on potentiaalia koko Kainuun kalastusmatkailun veturiksi. Sotkamo edustaa Vuokatillaan matkailupitäjien kansallista kärkeä. Luonnossa riittää tekemistä ja näkemistä jokaisena vuodenaikana.

Tietotulvan aikakaudella kehittyy uusia tiedonhallinnan työkaluja, joiden avulla luomme uudenlaisia tapoja elää, toimia tämän päivän maailmassa. Jo nyt ja eritoten tulevaisuudessa valtaosa ihmisistä pystyy käyttämään näitä työkaluja.

Tietoa on enemmän kuin koskaan. Keskuudessamme on alati kasvava joukko ihmisiä, jotka käyttävät tietoverkkoja hämmästyttävän luovasti ja kehittäneet niitä eri suuntiin. Niinpä rakennamme digitalisaatiota hyödyntäviä uusia kierroksia.

Tarinoita riittää!

Advertisements

Ministeriö kielsi teollisuusseminaarin näyttämisen suorana netissä | Yle Uutiset | yle.fi

960x640_bestfit (47)

Politiikka 14.1.2014 klo 16:53 | päivitetty 14.1.2014 klo 16:53
Ministeriö kielsi teollisuusseminaarin näyttämisen suorana netissä

Tiedotusvälineet pääsevät seuraamaan poliitikan ja elinkeinoelämän johtajien Selkärankaseminaaria ja sen saa myös kuvata kokonaisuudessaan.

Suoraa lähetystä seminaarista ei saa välittää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on yllättäen kieltänyt suoran nettilähetyksen tekemisen politiikan ja elinkeinoelämän johdon huomenna keskiviikkona järjestettävästä Selkärankaseminaarista, jossa käsitellään Suomen teollisuuden tulevaisuuden näkymiä 2010-luvulla.

Yle oli varautunut näyttämään verkossa koko kuusituntisen seminaarin. Ministeriö perustelee kieltoa sillä, että kyseessä on kutsuvierastilaisuus.

Teollisuusseminaari

Sotkamo 2025

Sotkamon kunnan tulevaisuus on vedenjakajalla. Suunta voi muuttua lyhyellä aikavälillä.

  1. Kaivostoiminta toi työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa, mutta kipsisakka-altaisiin avautui iso reikä. Mikrobit laiskistuivat ja kaivoksen tuottavuus rojahti kolmasosaan kannattavuusrajasta.
  2. Saako kaivos vielä jatkoajan? Meneekö haave hopeakaivoksesta Tipasojalle päästövesien mukana?
  3. Matkailussakin näkyy pysähtymisen aika. Maailmanlaajuinen taantuma on lamaannuttanut sijoittajat ja alan yrittäjät.
  4. Kuntataloudesta ja kunnantalolta ei löydy vetoapua.
  5. Elinkeinopolitiikan eväitä on vähän, jollei luontoa ja sen rikkauksia lasketa luonnollisiksi lähtökohdiksi.
  6. Suomi elää metsästä! -slogan vaatii kiillotusta kunnassamme: hirsitalorakentajan konkurssi sumentaa uskoamme puunjalostuksen huomiseen.
  7. Biomassan hyödyntäminen heijastuu metsien hoitoon, ensiharvennukseen ja siihen, että vielä joskus saamme hyvää sahatukkia Vihreän Kullan -maakunnasta.

Sotkamossa on kaksi keskustaa (1. Vuokatti ja 2. kirkonkylä). Matkailun kehittämisen kannalta homma on levällään kuin Jokisen eväät.

960x640_bestfit (118)

Kuva:  Matkustajakoti Sotkamossa, Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo (2013)

Parasta tulevaisuudenstrategiaa on, ettei jäädä haaveilemaan parempia aikoja 2025. Ratkaisuja on tehtävä nyt: uusia ideoita, start-upeja, konsepteja ja ratkaisuja tarvitaan.

  • Kuntalaiset ja turistit houkuteltava kehittämistyöhön mukaan.
  • Itsenäisyys on sivuseikka: niputtakaamme kaikki Kainuun kunnat yhdeksi kirkonkyläksi.
  • Mikrodemokratiasta ja hyperpaikallisuudesta ei ole apua, jos aika, osaaminen ja energia tärvellään lillukanvarsien käsittelyssä.

Muistiinpanoja järjestelmäkameralla

Vierailimme Irja Kallion kanssa Unkarissa 1.10. – 15.10.2013. Tämän matkan aikana tein entistä tarkempia muistiinpanoja järjestelmäkameralla ja Samsung älypuhelimilla. Silti jäin kaipaamaan tilanteista kumpuavia sanoja ja muistiin merkittyjä lauseenpätkiä.

Budapest on kaunis kaupunki, siinä on piirteitä Pariisista. Upeat julkiset rakennukset ja museot kertovat Unkari-Itävalta keisarikunnan päättäväisyydestä. Ihmettelen kuitenkin, miten hyvään kuntoon rakennukset on saatu toisen maailmansodan tuhojen ja neuvostovallan jälkeen.

Itävalta-Unkari (saks. Österreich-Ungarn, unk. Osztrák–Magyarország, Ausztria-Magyarország) oli vuosina 1867–1918 Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia.

Molempia maita hallitsi sama Habsburg-suvun hallitsija arvonimillä Itävallan keisari ja Unkarin kuningas, mutta niillä oli oma parlamentti ja sisäpolitiikka. Hallitsijana oli keisari Frans Joosef suurimman osan siitä ajasta, jolloin valtakunta oli tämän nimisenä olemassa. Vuodesta 1916 lähtien keisarina oli Kaarle I.

Nyt eletään markkinatalouden riemukautta. Unkari on EU:n jäsen, mutta ei ole vielä siirtynyt osaksi euroaluetta.

DSC03223

Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Budapest, Unkari (Lokakuu 2013)

Sitran trendilista 2013-2014 valmistui | Sitra

http://www.sitra.fi/uutiset/tulevaisuus/sitran-trendilista-2013-2014-valmistui

Sitran trendilista 2013-2014 valmistui syyskuussa. Trendilistassa kuvataan Suomen ja Sitran kannalta kiinnostavimpia megatrenedejä, jotka vaikuttavat siihen millaiseksi tulevaisuus muotoutuu.

Trendilistan työstössä on ollut mukana vahva Sitran asiantuntijajoukko, aihetta varten on haastateltu ulkopuolisia tulevaisuustyön asiantuntijoita ja työn tuloksia on verrattu kansainvälisiin tunnustettuihin megatrendilistoihin.

image

Posted from WordPress for Android