Jäätävä arvio Suomesta: ”Ei yksinkertaisesti ole varaa” | Uusi Suomi

DSC09720

Jäätävä arvio Suomesta: ”Ei yksinkertaisesti ole varaa” | Uusi Suomi.

Suomi häviää Norjalle, Ruotsile ja Tanskalle niin talouskasvulla, työttömyysasteella, valtionvelalla ja budjettialijäämällä mitattuna. Näin kirjoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan ja nimeää Suomen Pohjoismaiden mustaksi lampaaksi.

-Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa naapureitamme suurempaan julkiseen sektoriin, varsinkin kun talousnäkymät ovat Suomessa selvästi muita synkemmät, hän toteaa.

Von Gerichin mukaan maailmassa on enää yhdeksän maata, joilla on paras luottoluokitus kaikilta kolmelta suurelta luottoluokittajalta:

  1. Ruotsi,
  2. Norja,
  3. Tanska,
  4. Saksa,
  5. Luxembourg,
  6. Sveitsi,
  7. Kanada,
  8. Australia ja
  9. Singapore.

Merkittävää hänen mukaansa on, että Islantia ja Suomea lukuun ottamatta kaikilla Pohjoismailla on parhaat luokitukset.

Mainokset

Madde in Finland

Made in Finland

 

Kuva: Iltasanomat

Suomessa on Made in Finland ja Ruotsissa Made-laina. Häitä piti katsoa telkkarista, kun eivät kutsuneet paikan päälle.

Madden mies on miljonääri. Tiettävästi paikalla ei ollut ainuttakaan suomalaista pk-yrittäjää.

Made-lainan sisko nai kuntosaliyrittäjän. Pikkusisko pani paremmaksi ja otti itselleen investointipankkiiriin.

Bileprinsessan vaatteisiin uppoaa vuosittain sievoinen summa rahaa, joten pienellä kassaviralla ei rouvan elämätyyliä (lifestyle) pysty pyörittämään.

No, mitä mieltä meikäläinen on Madelainasta? Hiukka huuli pyöreenä ja kademielellä kuuntelen kertomuksia kalliista mekoista, laukuista, koruista ja kengistä.

Koirankin lennätti Nykistä Ruotsiin yksityiskoneella: lasku 50 000 euroa (tai taalaa).

Ei ois kanttia tuollaista eukkoa elättää, vaikka kuinka aamusta iltaan sorvia pyörittäisin. Mutta PR-arvoa hän olisi tihetenkin tuonut ja tuntitaksoja olisi voinut korottaa.

Asiakkaiden kannalta sillä ei olisi ollut lisäarvoa, joten “happamia ovat pihlajanmarjat!”

Kristan kielisuudelma huolettaa minua

20130327_165652

Krista Kiurusta leivottiin opetusministeri ja “Marry Me!” Krista Siegfrids suuteli tanssijatarta Ruotsin Malmössä niin kiihkeästi, etteivät turkkilaiset rohkene katsella euroviisuja ollenkaan.

Uutistietojen mukaan Kristan poikaystävä ehti kuitenkin apuun; lohtua antamaan. Ehkä kaskislaisen laulajattaren aiheuttama moraalinen selkkaus laukeaa onnellisesti. Vaihtoehtona on, että Turkki päätyy luopumaan EU-jäsenyydestä. Ja tämäkin menisi Suomen piikkiin.

Jemenin panttivangeista on kohistu meillä, kun lunnaitten maksajasta ei ole tietoa ja Atte Kaleva tanssi hameeseen pukeutuneena. Ylilutille sopimatonta käytöstä, viestittää Suomen lehdistö. Vähältä piti, etteivät journot menneet lakkoon.

Jääkiekossa suomalaiset lunastivat täpärästi lentolipun Tukholmaan, jossa vastassa on arkkivihollinen Ruotsi. Toivottavasti voitamme kultaa ja kunniaa ja Krista tekee Lordit. Näitä tekoja odotellessa, siirryn pihalle puutarhahommia. Sotkamossa on tänään + 23 C.

Demareiden ministerikierrätys tuskin auttaa puoluetta, jonka kannatus etenee vinhaa vauhtia alamäessä. Ymmärrykseeni ei mahdu, miten Eero Heinäluoman presidentiksi pyrkiminen nostaisi SDP:n kannatuskäppyrän koilliseen.

Kristin ”Krista” Siegfrids (s. 4. joulukuuta 1985 Kaskinen) on suomenruotsalainen laulaja ja lauluntekijä. Hän edustaa Suomea vuoden 2013 Eurovision laulukilpailussa kappaleella ”Marry Me”. Hänen esikoisalbuminsa Ding Dong! ilmestyi toukokuussa 2013.

Vihreä talous vaikeuksissa

Ministeri Heidi Hautalan toimet harmaan talouden hutkijana ja tukijana nousi eilen otsikoihin. Hautalan harmaapesulaskun suuruus on hänen omien muistikuvien mukaan “kymppejä” ja palvelun toimittajan mielestä “satasia”. Tonnista oli maininta iltapäivälehdessä. No, tämä lienee maan tapa ja ministerikin voi horjahtaa. Teko tapahtui ennen ministeripestiä. Ihmetyttää, ettei Mepin palkoilla pysty maksamaan laskua täysimääräisenä kuittia vastaan.

ESPANJAN VIHREÄT TYÖPAIKAT

Espanjan vihreä talous on sekin vaikeuksissa. Teollisuusministeri Jose Manuel Soria kertoi vuosi takaperin, ettei Espanjan valtion kassa kestä enempää uusiutuvan energian tukemista.

Espanjan valtiolla on tämän viikon KL:n mukaan noin 24 miljardin euron edestä energiavelkaa, joka on suoraa seurausta uusiutuvan energian hankkeiden tukemisesta. Maan energiavelka on kasvanut vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Pääasiassa siksi, että uusiutuvan energian tuotannolle, aurinko- ja tuulivoimalle, on maksettu vuositasolla seitsemän miljardin edestä tariffitukea.

  • Perinteisen energiatuotannon verotusta ja sähkön hintaa on jouduttu nostamaan
  • Uusiutuvan energian velkasaatavia on miljarditolkulla paikallisilla pankeilla
  • Italia, Espanja ja Saksa ovat leikanneet vihreän energian tukia kovalla kädellä

Teollisuus marisee rikkidirektiivistä. Tuulimyllyjen tuotanto on vaakalaudalla. Finnair vähentää edelleen väkeä. Talvivaara säteilee. Vihreät toimintakonseptit ovat muuttuneet entistä harmaammiksi. Vihreän talouden tunnusluvut näyttävät punaista vihreän työllistämisen mallimaassa – Espanjassa. Suomen vihreä kulta ei kohta kelpaa paperina tai sahatavarana kellekään.

LÄHTEEKÖ MINISTERI?

Pakkaako Heidi Hautala ensi viikolla kimpsunsa ja kimpsunsa pieneen pahvilaatikkoon ja harmaan talouden ministeriöön tulee joku periaatteen mies tai nainen, joka maksaa laskunsa kuittia vastaan, pankin kautta?

vihreatalous1

LÄHDE: Kauppalehti ja iltalehdet

Huippu-urheilun muutosryhmällä hyvät tulot

hiihto-sotshi.jpg

Lehdissä, telkussa ja Somessa on ollut kohinaa luksusfilosofi Pekka Himasen 700 000 euron arvoisesta tulevaisuusraportista. Hyvin pyyhkii myös urheilurintamalla. Humu-ryhmä sai 2,5 miljoonaa euroa heikosti menestyneen urheilusektorin muutoksen edistämiseen.

Huippu-urheilun muutosryhmän duunareille maksettiin parin vuoden aikana autoedun lisäksi 10 000 euron kuukausipalkkaa. Tuloksena työstä on 40-sivuinen raportti. Osa työstä on julistettu salaiseksi.

Urheiluministeri Paavo Arhinmäki sysää syyn edeltäjänsä Stefan Wallinin niskaan. Onneksi emme vielä vuonna 2010 olleet köyhiä eikä kipeitä.

Työryhmässä istunut olympiavoittaja Tapio Korjus ei näe muutosryhmän työssä mitään motittavaa tai virheellistä. Toivossa on, että menestyksemme SM-kisoissa paranee, jollei ulkomaalaisia päästetä mukaan.

  • tavoitteena oli nostaa Suomi Pohjoismaiden parhaaksi urheilumaaksi
  • keinoksi nimettiin huippu-urheilun rahoituksen lisääminen 10 miljoonalla eurolla
  • urheiluakatemiaohjelma
  • huippuvaiheen ohjelma ja osaamisohjelma

Korjuksen mielestä kuukausipalkat jäivät alle 10 000 euroa ja töitä raportin ja satojen sivujen liitteiden eteen Humu-porukka teki hiki hatussa. Hän kertoi ajaneensa autollaan 55 000 – 60 000 kilometriä vuositasolla ympäri Suomea.

Stefan Wallin (r) asetti työryhmän urheiluministerikaudellaan vuonna 2010. Puheenjohtajana toimi SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkala. Muita jäseniä olivat:

  • Olympiavoittaja Tapio Korjus
  • Ampumanurheiluliiton valmennuksen johtaja Leena Paavolainen
  • Lentopalloliiton valmennuspäällikkö Antti Paananen
  • Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi 2012 valittu Mika Kojonkoski

Urheiluraportin kokonaishinta nousi 2 500 000 euroon. Ensimmäiset tulokset nähdään Tapio Korjuksen mukaan 2016.

Ei huono!

Lähteet: aiheesta ovat kirjoittaneet APU ja Iltalehti

Kemijärven liimapalkkitehdas alusta loppuun

3794118375_736c62c771_m.jpg

Tunnen ihmisiä, jotka tutkivat kuolinilmoitukset tarkkaan ja mittailevat omaa maallista vaellustaan tuonpuoleiseen siirtyneisiin vertaillen. Jotkut bongaavat lehdistä sarjakuvat ekana. Moni lukee urheilusivut alusta loppuun ja jättävät kulttuurin, talouden ja politiikkan kirjoitukset sikseen. Minua kiinnostavat yritysten hyvät, pahat ja rumat.

Ei siksi, että hyppisin epäonnisten haudalla, tai osoittaisin sormella hankkeita, jotka eivät etene niin kuin Strömsössä. Menetykset ja menestymiset opettavat meille aina jotain uutta yrittämisestä.

Tänään Sotkamon Nesteen Baarissa selasin Oulussa ilmestyvää Kaleva-lehteä, jossa oli sivun mittainen tarina Kemijärven tehtaan jatkajasta, Arktos Groupista, joka sai aikoinaan isot tuet, hyvät lainaehdot, rutkasti rahaa Finnveralta, Stora Ensolta ja TEM:iltä.

Vajaa vuosi takaperin pähkäiltiin: “Jos yrityssaneerauksessa oleva Kemijärven liimapuutehdas Arktos Oy ajautuu konkurssiin, lankeaa veronmaksajille miljoonien eurojen lasku, sillä osa luottotappioista lankeaa valtiolle.” Asiasta kertoi  tuolloin Yleisradio.

Kun Stora Enso lopetti Kemijärven sellutehtaan, rakennettiin paikkakunnalle julkisin varoin vahva tukipaketti. Arktos sai kehittämisavustuksia 5,5 miljoona euroa, minkä lisäksi väkeä koulutettiin 300 000 eurolla. Valtion eritysrahoittajan Finnveran rahoja kiinnitettiin yli 11 miljoonaa. Tiedetiin, että konkurssin toteutuessa avustukset valuisivat hukkaan.

Tänään Kaleva-lehti ynnäsi artikkelissaan operaation kokonaismenetykset ja päätyi noin 30 miljoonaan euroon. Miinusta kertyy myös hanketta rahoittaneelle pankille.

Hankkeen rahoittajien mukaan epäonnistumisella on useita syitä. Arktoksen toimitusjohtaja Juhani Kukkonen arvoi yhdeksi syyksi takkuilevan paikallishallinnon.

Harvoin riskialtista teollista hanketta on maassamme rahoitettu yhtä avokätisesti. Superministeri Mauri Pekkarinen otti aikoinaan poliittisen vastuun ja antoi TEM:in lapioida Arktosiin rahaa runsaasti, ilman virkamiestensä tukea. Finnvera rohkeni lainoittajaksi, koska Stora Ensokin peukutti liimapalkkitehdasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön rakennusmuutosjohtaja Anssi Paasivirta kertoi Ylelle helmikuussa 2012, että paikallinen sellutehtaan puolesta toimiva massaliike olisi hidastuneiden paikallishallinnon toimenpiteiden takana. No, ehkä, mutt syitä lienee useita. Liimpalkkituotanota oli Suomessa jo ennen Arktosin alkua yli arkitarpeen. 2008 käynnistynyt talouslama latisti kysyntää entisestään.

Massaliikkeessä vaikuttanut Kemijärven kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Nivala kiistää Paasivirran väitteet.

Valtioinyhtiöistä vastannut ministeri Kari Häkämies oli ilmeisesti aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että mikkeliläisfimaa kuljetettiin kunniakujassa rahoittajien ja tukijoiden puheille. Alaa tuntevat sahurit ja tuotantotekniikan osaajat eivät alun alkaen luottaneet Arktosin kykyyn. “Happamia ovat!” totesi kettu pihlajanmarjoista. Kilpailijat eivät kaivanneet lisää kapasiteettia.

Liimapuupalkeja ei tehtaalta lähtenyt yhtään kappaletta ja nyt koko Arktos Group on konkurssissa, vaikka Kemijärveltä lähteneen Stora Enson sellutehtaan tiloihin sijoittunut Arktos työllisti pohjoisessa enimmillään toistasataa ihmistä. Liimapuutehtaan tuotanto lopetettiin  vuosi sitten (2012) pian sen jälkeen, kun Stora Enso ilmoitti lopettavansa yksikön rahoittamisen.

Kemiläsikriitikoiden mukaan, Arktos Groupin tehtävänä oli vaimentaa hälinää ja ruikutusta, joka syntyi Urho Kekkosen 60-luvulla  runnoman  sellutehtaan lakkautuksen takia.

Sanotaan, että Arktos-hanke oli pelkkää sumutusta, psygologinen yritys, jolla ei ollut aikomustakaan valmistaa liimapalkkeja. Lisäksi väitetään, että konkurssipesän varat ovat Kalixissa (Ruotsissa) tai joka tapauksessa ulkomailla.

Arktos Groupin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen piti vielä tammikuussa 2012 tehtaan näkymiä hyvinä. Vuoden kuluttua ääni kellossa vaihtoi: yhtiö kertoi tammikuun lopussa nettisivuillaan, etteivät rahoittajat kiinnostuneet saneerausohjelmasta ja tehtaan käynnistämisestä uudelleen.

Konkurssihakemuksesta päätettiin 30.1.2013.

Poliisi tutkii parhaillaan, onko Arktosin yritystukia käytetty väärin. Vuonna 2008 perustettua tehdasta vauhditettiin noin seitsemän miljoonan euron tuilla. Kasan painoksi tulevat kymmenien miljoonien lainat.  Myös ryppääseen hankitut Inarin Peuravuonon saha sekä Seskarö Såg Ab Haaparannalla ovat lopettaneet.

Konkurssista kertoi ensimmäisenä Yle Lappi.

Maleskeluyhteiskunta 2013

wpid-PicsArt_1382472158892.jpg

Presidentti Sauli Niinistö lanseerasi Oleskeluyhteiskunnan niille, jotka vierastavat paskaduuneja ja työkkärin työvoimakursseja. “Työ on aina ollut suomalaiselle tärkeä asia, niin toimeentulon lähteenä kuin elämän arvonakin. Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu…”

Maleskeluyhteiskunnassa työttömät ja syrjäytyneet kävelevät kilometritehtaan pientareella kiviä potkien “Minä näitä polkuja tallaan…” -rallia lauleskellen.

Sieltä yhä useampi siirtyy hyväkuntoisena eläkeputkeen ja iän myötä kunnalliseen tai yksityiseen hoitolaitokseen, jossa hyvinvoinnistamme vastaa 0,5 – 0,7 hoitsua per potilas. Itse haluaisin ehdottomasti vierihoidettavakseni yhden koko-naisen!

1990-luvulta lähtien Suomessa puhuttiin Tietoyhteiskunnasta, mutta se taisi huuhtoutua CEO Stephen Elopin Palava lautta puheen jälkeen raakaöljyn sotkemaan meriveteen.

Yrityselämässä ja organisaatioissa eletään edelleen vaikeiden aikojen ja työpaikka-ahdistelujen linjaamassa Nuoleskeluyhteiskunnassa. Ajattelen, että olisihan se somaa, jos pääsisi reittä pitkin etenemään hierarkian portaita liukastellen huipputehtävään.

Pahoinvointiyhteiskunnan kehitysosastolla ns. Hyvinvointiyhteiskunta dekonstruoidaan “tuhannen päreiksi” ja EK:n strategit miettivät pitkillä lounaillaan, miten tähän päästäisiin – jollei hyvällä niin kuitenkin pahalla.

Hyvää Uutta Maleskeluvuotta 2013. Kyllä tämä tästä vielä pahemmaksi muuttuu!

Kuka kannattaa loistoristeilijöiden rahoittamista?

Olen ollut pienestä pitäen niin monessa mukana, etten koe jännitystä, vaikka miljarditilaus ei päätyisi firmamme tilauskirjaan. Pärjäämme paremmin pienemmilläkin toimeksiannoilla.

Jännitän toki asiakkaittemme uusia tilanteita: harmittaahan minuakin vaikkapa tämä Turun STX Europe –telakalle luvatun loistoristeilijä-hankkeen valuminen Ranskaan. Hallituksen kassasta ei löytynyt 50 miljoonan euron luottoa. Innovaatioavustus ei riittänyt.

“Amerikkalainen Royal Caribbean -varustamo ilmoitti, että sen seuraava luksusristeilijä rakennetaan Turun sijasta STX:n telakalla Saint Nazairessa, Ranskassa. Tämä iskee paitsi Turun telakkaan, myös suomalaisiin meriteollisuuden pk-yrityksiin”, kertoo Kauppalehti.

Vielä enemmän minua olisi jännittänyt laivan valmistumisvaiheessa, kun tilaaja olisi ryhtynyt tinkaamaan hintaa pienemmäksi. Mitenköhän varoissaan nämä kuninkaalliset luksusbåtskitilaajat ovat?

maj15_2010 086

Tuo viidenkymmenen miljoonan euron laina tilauksen varmistamiseksi saatiin tilaajan toimesta onnistuneesti uutiskärjeksi. Valtaosa suomalaisista ajattelee, että hölmöjä ovat hallitusherrat ja –rouvat.

Miljardien arvoiset urakat hukattiin vain muutaman hassun miljoonan takia.

Hankkeen muut vastuut ja vaikutukset ovat jääneet tiukasti salaisuuksien verhojen taa, vaikka riskit ovat myös tiedotusvälineiden tiedossa.

No, miljarditilauksen menetyksestä keskustellaan toki eduskunnassa tammikussa ja tosiasioita lyödään tiskiin mielipiderajojen molemmilta suunnilta.

Mitenköhän monta miljarditilausta meidänkin firma on menettänyt, kun asiakkaalla ei ole oikeasti ollut varaa ostaa edes kaarnalaivaa?

HUOMIO! Täälläkin teemasta keskustellaan.

PICTURE SOURCE:

English: Royal Caribbean International’s, ”MS Oasis of the Seas”, captured as she makes her way into Port Everglades, Florida completing her 14-day delivery voyage from STX Europe, Turku, Finland.

Date: 13 November 2009

Author: Maryland Pride

Maryland Pride: I, the copyright holder of this work, release this work into the public domain. This applies worldwide. In some countries this may not be legally possible; if so: I grant anyone the right to use this work for any purpose, without any conditions, unless such conditions are required by law.

Suomalaiset ovat laiskoja!

3392258384_2cc4b04339_m.jpgJoulukuussa 2012, juuri ennen maailmanloppua (tänään 21.12.2012), on VATT:n, EK:n ja pääministerin toimesta levitetty surusanomaa suomalaisten laiskuudesta, työnvieroksunnasta, saamattomuudesta ja pitkäaikaiseläköitymisestä.

  1. Me emme tee riittävästi töitä
  2. Opiskelemme liian kauan, tutkintomme eivät synny kohtuuajassa
  3. Mistä seuraa: nuoria ei saada työttömyyskortistoon yhtä nopeasti kuin Espanjassa ja Kreikassa!
  4. Suomi elää taantuvasta viennistä: ICT ja metsäteollisuus sakkaavat samanaikaisesti
  5. Kuka maksaa hyvinvointiyhteiskunnan?
  6. Kuka maksaa kaupunginjohtajan, ministereiden ja virkamiesten palkat?
  7. Kenen selkänahasta se “hyvinvointi” revitään?

Te ette tee riittävästi töitä!

Taulutelkkarissa syyttävä sormi osoittaa sinua, minua ja Hentun Liisaa. Virkamiesten ja –naisten hyvinvointivaltio kaatuu, jos peruspuurtajat eivät alenna palkkoja ja hyväksy kansantalousviisaitten ankaria väitteitä laiskuudestamme.

Elinkeinoministeri ja VATT:in pääjohtaja ovat palkkansa ansainneett (12 000 euroa vs. 8740 euroa). Sinun pitäisi suostua palkanalennukseen oitis, koska muuten Suomi kaatuu selälleen lumihankeen. Bonukset ja optiot mulle ja palkanalennukset sulle, jotta tasa-arvo säilyisi.

Suomalaisen Sara Chafakin (!) ennustettiin sijoittuvan tänä vuonna korkealla Miss Universum –kilpailussa. Saraa povattiin Iltalehden mukaan jopa semifinalistien joukkoon. Toisin kävi. Vain 165 cm lyhyt Miss USA Olivia Culpo voitti maailman kauneimman tittelin ja PISA-menestystä tavoitteleva suomalainen ei päässyt kuudentoista parhaimman joukkoon.

Olemmeko laiskoja, saamattomia ja vielä lisäksi helkkarin rumia? No, lyhyenläntä Olivia voitti kisan mennen tullen ja kuvasta päätellen hän on kaunis. Minulta ei heru moitteen sanaa tälle missukalle. Kenkäkauppaan en kuitenkaan hänen kanssa lähtisi. Se saattaisi panna Visan vonkumaan.

Suomalaiset virkamiehet, ministerit ja kaupunginjohtajat tienaavat reippaasti yli tavallisen taatelintallaajan minimipalkan. Helsingin kaupunginjohtaja sai palkankorotuksena vaivaiset kuusi prossaa. Pajusen palkka on kuitenkin suurempi kuin 14 000 euroa kuukaudessa tienaavalla pääministerillä.

Meneeköhän nämä jutut välttämättä perusduunarin näkökulmasta ihan oikein? Ilman hitsareitten ja koodareitten, levyseppien ja koneistajien työpanosta vientimiehillä ja –naisilla ei olisi mitään vietävää.

Pelkällä johtamisella Suomen telakoilta ei lähde paatin paattia.

Kuka meitä vedättää?

Tiedon valtatiellä vähemmän tungosta 2013

PulpAutos.jpgOn aika miettiä, kuvan kaunottaren tavoin, silmät ummessa menneen vuoden tapahtumia. Tästä vuodesta tehdään kohta “litviikkiä” ja kristallipallosta katsellaan tulevan 2013 näkymiä.

Yleisellä tasolla Suomella menee vielä kohtuullisen hyvin, mutta työttömyys uhkaa nousta yli kahdeksan prosentin ensi vuonna.

Mennyt vuosi sujui meillä pelättyä paremmin. Onnistuimme ongelmanratkaisuissa hyvin. HACCP ja 8T osoittautuivat toimiviksi työkaluiksi vaativissa trouble-shooting tilanteissa.

Pysyimme tuloskehityksessä kutakuinkin ennusteissamme. Toivomme samaa tulevalta vuodelta. Tarkennettu tulevaisuusennusteemme on toistaiseksi laatimatta.

Paremmaksi kaikki muuttuu, mutta hyväksi ei milloinkaan. Näemme taivaanrannassa merkkejä uusista läpimurroista. Pitkällisen tuotekehityksen tuloksena on puuta ja muuta purevia parannuksia.

Tulevan vuoden linjaukset ovat jo nyt entistä selkeämpiä; emme tavoittele kuuta taivaalta. Lottovoitot ovat harvinaisia.

Lähestymme huomista realistisesti ja nöyrästi; yleiskuva on aikaisempaa mustavalkoisempi.

Onneksi pystymme sopeutumaan tulevaisuuden tarpeisiin joustavasti. Pahan päivän varalle on rakennettu suojapatoja, mutta jokainen tietää, miten Talvivaaran kipsisakka-altaan vallit murtuivat. Onnekkaita olemme, kun emme tuota uraania tai raskasmetalleja. Paskan jauhamiselle ei vielä ole olemassa YVA-menettelyä.

Riippumattomuutemme on aikaisempaa paremmalla tolalla. Tuli sitä tai tätä, huominenkaan ei ole osaltamme läpeensä mätä.