Valmistaudumme Unkarin matkaan

Unkari
Unkari

Teemme tutkimusmatkan Unkariin lokakuussa.

Mainokset

En mollaa Jollaa

20130603_143919

Uudesta älypuhelintulokkaasta on vaikea sanoa juuta tai jaata. Puhelin julkaistiin tänään, mutta tulee myyntiin vasta jouluksi tain vuodenvaihteessa.

Huomio keskittyy Meego-käyttöjärjestelmään. Jolla ei tähtää ykköseksi, eikä kolmoseksi, mutta siitä saattaa kehittyä kiinnostava pk-yritys.

  • Jolla tarvitsee jakelukanavan
  • Brändin rakentaminen ei käy käden käänteessä
  • Maailmanlaajuinen tunnettuus vaatii valtavan panostuksen
  • Hyvä, että miellä on rohkeita yrittäjiä
  • Muutamasata tuhatta Jollaa tavoitteena

Väsähtäneet Vanhukset

march1_2011-019

Mokia ja Mikkisofta eivät ole heittäneet lusikkaansa nurkkaan. Molemmista löytyy vielä potkua; viimeistä myyntipäivää ei ole ilmoitettu.

Lumiat ovat painavia. Windows 8 tungetaan suuriin ja pienempiin koneisiin. Ballamer lupaa parempaa mikkisoftaa tulevaisuudessa.

Mokia kuuntelee herkemmällä korvalla asiakkaitaan, mutta älyluurien nykyiset myyntivolyymit eivät vielä vedätä juhannuslippua salkoon. Kasvuprosentit ovat kohdallaan, jollei vauhti taitu.

Korealainen Samsung pyyhkii jälleenmyyjiensä esittelyhyllyjen pölyt useammin kuin kukaan muu. Mokian ongelmana on, ettei kauppoihin saada riittävästi lippulaivakännyköitä.

Nokian yhtiökokouksessa moitittiin puuttuvaa osingonjakoa. Hallituksen puheenjohtajan mielestä firmalla on nyt maata jalkojen alla.

Toimitusjohtaja Elop tipautti porukat palavalta lautalta myrskyävään mereen. Nyt osa porukasta on räpiköineet rantaan, jossa jatkavat käsipohjaa.

Nokialla on yhä kassassa rahaa, tappiot ovat vähentyneet, kilpailijoiden etumatka on supistunut. Ehkä Keilaniemen porukka ei ole vielä sanonut viimeistä sanaa.

Aurinko paistaa kohta risukasaan

Kohti parempaa? Ehkä aurinko paistaa kohta risukasaan. Kirjoitin hiljattain myös sahojen paranevista näkymistä. Puuta ostetaan kovalla hinnalla ja ainakin metsänomistajat ovat tyytyväisiä.
 
Poikkesin Sotkamon Nesteellä kahvilla ja luin Kalevasta, että vienti näyttää elpymisen merkkejä.
 
Kauppalehti kirjoittii, että Nokia on poikinut Ouluun useita kasvavia it-yrityksiä.
 

Oulusta on kasvamassa Euroopan johtava tietotekniikan keskittymä. It-ala on merkittävä uusien työpaikkojen synnyttäjä.

Kovaan kasvuun lähtenyt it-toimiala tuo Ouluun 800 uutta työpaikkaa vuodessa, arvioi BusinessOulu.

18.4.2013 osallistun, Saksasta palattuani, Oulussa metsäteollisuuden tulevaisuuteen kurkistavaan seminaariin. Seminaarin nimenä on ”Metsäala kasvuun” ja tarkemmat tiedot löydät täältä. Saksaan lähdemme KK-Netistä kahden hengen voimalla ja tarkoituksena on tutkia, miten ydinvoimasta luopuminen eli ENERGIEWENDE vaikuttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen ja keskisuurten teknologiayritysten kasvuun.

Metsäala kasvuun -seminaari 15.4.2013 Oulun yliopiston Saalastinsali Perusteollisuutta arvostetaan jälleen. Yleisesti tunnustetaan, että metsäala pystyy uudistumaan.Odotukset ovat korkealla. Mitkä ovat puuntuotannon mahdollisuudet Pohjois-Suomessa? Onko Pohjois-Suomen puulle käyttöä lähitulevaisuudessa? Millä edellytyksillä metsäala saadaan kasvuun? 

Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksia Oulussa järjestettävässä seminaarissa. Puhujakorokkeelle marssitetaan alan johtavia asiantuntijoita ja merkittäviä toimijoita. Suomen hallituksen puheenvuoron esittää liikenneministeri Merja Kyllönen. Seminaari huipentuu paneelikeskusteluun. Puhetta johtaa seminaaripäivän ajan Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.

KAUPPALEHTI

 

Ouluun odotetaan syntyvän vuosittain yhteensä 2 000 – 2500 työpaikkaa, joten it-alan osuus on merkittävä.
It-sektori työllistää kaupungissa tällä hetkellä noin 15 000 ammattilaista. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin neljä miljardia euroa.

HELGE: Elämme jännittäviä aikoja, EU:n pankkiirit ja poliitikot ovat 2000-luvulla lapioinneet valtavia suummia  tuottamattomiin infrastruktuurikohteisiin, mutta silti Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Hollanti porskuttavat. Pohjoismaissakin talouselämä on kohtuullisen hyvässä kunnossa. On rakennettu teitä, siltoja, lentokenttiä, asuntoja ja turistiparatiiseja, joille ei ole löytynyt maksavia asiakkaita, mutta eiköhän tästäkin alhosta vieltä selvitä kuivin jaloin?

Oulussa toimii yli 600 korkean teknologian yritystä, joista kolmasosa kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi langattoman tiedonsiirron ja radioteknologian parissa työskentelee useita kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.

Tiedon valtatiellä vähemmän tungosta 2013

PulpAutos.jpgOn aika miettiä, kuvan kaunottaren tavoin, silmät ummessa menneen vuoden tapahtumia. Tästä vuodesta tehdään kohta “litviikkiä” ja kristallipallosta katsellaan tulevan 2013 näkymiä.

Yleisellä tasolla Suomella menee vielä kohtuullisen hyvin, mutta työttömyys uhkaa nousta yli kahdeksan prosentin ensi vuonna.

Mennyt vuosi sujui meillä pelättyä paremmin. Onnistuimme ongelmanratkaisuissa hyvin. HACCP ja 8T osoittautuivat toimiviksi työkaluiksi vaativissa trouble-shooting tilanteissa.

Pysyimme tuloskehityksessä kutakuinkin ennusteissamme. Toivomme samaa tulevalta vuodelta. Tarkennettu tulevaisuusennusteemme on toistaiseksi laatimatta.

Paremmaksi kaikki muuttuu, mutta hyväksi ei milloinkaan. Näemme taivaanrannassa merkkejä uusista läpimurroista. Pitkällisen tuotekehityksen tuloksena on puuta ja muuta purevia parannuksia.

Tulevan vuoden linjaukset ovat jo nyt entistä selkeämpiä; emme tavoittele kuuta taivaalta. Lottovoitot ovat harvinaisia.

Lähestymme huomista realistisesti ja nöyrästi; yleiskuva on aikaisempaa mustavalkoisempi.

Onneksi pystymme sopeutumaan tulevaisuuden tarpeisiin joustavasti. Pahan päivän varalle on rakennettu suojapatoja, mutta jokainen tietää, miten Talvivaaran kipsisakka-altaan vallit murtuivat. Onnekkaita olemme, kun emme tuota uraania tai raskasmetalleja. Paskan jauhamiselle ei vielä ole olemassa YVA-menettelyä.

Riippumattomuutemme on aikaisempaa paremmalla tolalla. Tuli sitä tai tätä, huominenkaan ei ole osaltamme läpeensä mätä.

Haiku-runojen kaupallisuudesta muutama sana

wpid-IMG_20130928_053353.jpg

Kauppalehden blogajat ovat äimän käkenä; ilmaisunvapautta loukattu. Blogialustan hallinnoijat eivät tykkää runoista ja suhtautuvat vähätellen pienten piirin keskusteluihin. Mitä muuta Suomessa voi olla, kun suurteollisuus on polvillaan, saattohoidossa tai haukkoo henkeään siunatussa näköalattomuudessaan.

No niin, monttu auki kohti entistä yksipuolisempaa ilmaisua; vaietaan kaikilla kielillä, ettei joku kokisi, että kaveripiirit käyttävät KL keskustelufooruminaan. Blogaajien tulee vaieta seurakunnassa. Muijia me ollaan. Kansalaisjournalismin hautajaisia viettämään.

Rohkenen olla eri mieltä tukeutuen Kajaanin Runoviikon kokemuksiin vuosikymmenien takaa. Tyypillinen perusyrittäjä ei ehkä lue tai kirjoita runoja sorvin ääressä, mutta kotona hän laittaa haalarit naulaan ja hakeutuu työhuoneeseensa maalaamaan herkkiä maisemia vesiväreillä. Toinen soittaa huilua. Kolmas näppäilee klassista kitarallaan.

Harva perus-suomalainen lukee japanilaisia haikuja ja vielä harvempi ymmärtää sikäläisen runouden niukkaa poljentoa. Mutta syytä olisi oppia. Hitunen herkkyyttä, tuhatvuotinen kulttuuriperinne velvoittaa meitäkin. Lukemisen ymmärtäminen ei ole haitaksi.

Helanes-hakuijen puolesta perustettakoon tukiryhmän, joka lähestyy japanilaisten kaupallista osastoa Suomessa. Kauppalehdessä on hänen toimesta edistetty suomalaisten puupäitten ja digirajoittuneiden haiku-ymmärrystä itäisen auringonnousun ja keisarillisen ansiomerkin verran.

Aikoinaan Kauppalehden printtisivulla oli poliittisesti arveluttavia, vähäpukeisia tytönkuivia, jotka poistettiin, kun yrittäminen muuttui moni-ilmeisemmäksi ja naisvaltaisemmaksi.

Helanes-haikut eivät ole poliittisesti epäkorrekteja. Ne kertovat siitä, kuinka tärkeäksi on tullut Aasia ja Itä; ymmärtäkäämme entistä herkemmin sitä.

Johtaako palvelujen muotoilu piikayhteiskuntaan?

DSC05728

“Suomi elää metsästä… Suomi elää viennistä…”, sen me tiedämme, mutta ymmärrämmekö vieläkään, miten merkitykselliseen rooliin palvelut ovat maailmalla nousseet? Epäilen.

Ajattelumme keskiössä on edelleen, ettei Suomi pärjää toisten paitoja pesemällä. Minäkin uskoin pitkään tuohon mantraan. Miksi romujen valmistaminen olisi piikomista hienompaa?

Yleensä väitteiden esittäjät ovat olleet valtakuntamme näkyvimmät teollisuusmiehet, jotka väitteittensä tueksi ovat rahdanneet konkreettista tekemistä ulkomaisiin hikipajoihin rätin rättiä pestäväksi jättämättä.

Digitaltoudessa palvelujen vienti on yhtä helppoa kuin muikkujen paistaminen meidän isolla muuripohjapannulla: miksi emme panostaisi entistä enemmän aineettomaa?

Suomi tarvitsee teknologiaosaamisen jatkeeksi sovellusosaamista ja hienoimmatkaan sovellukset eivät skulaa ilman palveluja. Miksei tehdä palveluilla rahaa, kun luulemme olevamme niin vietävän “osaavia”?

Tuleeko Nokialta sormella tökittävä taulu?

Vuonna jotakin (2010) Nokian ex-pomo Anssi Vanjoki suhtautui vähätellen Applen iPadiin. Anssin mielestä iPad on kehno PC. Näkemys osui tavallaan oikeaan, koska taululla tehdään eri juttuja kuin perinteisellä höyrypeeseellä ja läppärillä.

Huhumylly suoltaa vuotoja tai vuodatettua ennakkotietoa Nokian tulevasta W8-tabletista. Ennakkoarvailuissa on myös mm. Facebookissa nostettu varovasti  peukkua uusien Lumioiden puolesta, joissa laadukas Pureview-kamertekniikka käytössä. Ruutujen kokoakin on kommentoitu: 4,5 tuumaa!

Samsungin ja Applen välinen patenttikiista sataa pörssikurssien heilahduksista päätellen Nokian laariin, mutta tärkeää on, että tällä kertaa noksulan uudet tuplaveekasit ovat teknisesti aikaisempia herkullisempia.

Kohta kuullaan ja nähdään ja arvaustoimistot voidaan sulkea. Seuraavaksi voimme jännittää Applen iPhone 5 ja uutta seitsemän tuuman iPadia. Kaikesta päättäen taulut raivaavat itselleen tilaa älykännyjen ja läppäreiden välistä ja syövät markkinaosuuksia kannettavilta; Apple puree myös omaan jalkaansa.

Uutuuksien pitäisi ehtiä kauppoihin ennen joulumyyntiä. Nokia ei vieläkään ole viimeisellä rannalla, mutta W8 Lumioiden menestys ratkaisee CEO Stephen Elopin tulevan asema yhtiössä.

KUVA: Helge V. Keitel, Loviisa / Sotkamo, Finland (2010)

Kotisivut kuntoon – Tissit tiskiin!

websivutkuntoon

“Kotisivut kuntoon” suoramainonta on mielestäni lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Vasemmalla oleva kuva tuli postilootaani hetki sitten ja kirvoitti ilmaisemaan huoleni.

Edelleen ns. spammerit tarjoavat sinisiä pillereitä miehisen kestävyyden parantamiseksi (stamina), sekä muita ihmelääkkeitä, jotka panevat vaimon tai tyttöystävän haukkomaan henkeä ja / tai ainakin pään sekaisin.

Köyhän miehen laatu-Rolexeja tyrkytetään Leijona-kellon omistajille lähes päivittäin. Minä-ressukka en käytä kelloa ollenkaan, kun patteri on loppu ja herätys tulee Applen mollaaman Android-älypuhelimen kautta.

Toistakymmentä vuotta on muodissa ollut sukuelimen pidentäminen, joko kemiallisin keinoin, vakuumipumpulla tai mikrokirurgin toimesta. Olisihan se somaa, jos “se” roikkuisi polveen asti? Ongelmani on, etten ole tarttunut yhtäkään siivottomaan tarjoukseen.

Sähköpostiini on lähetetty vihjeitä kaiken paljastavista videoista ja kuvagallerioista, jotka nekin ovat jääneet virustartuntavaaran takia avaamatta.

Olen tulossa katumapäälle: mitä jos Norton Internet Security -ohjelmani on amerikkalaisen teekutsuliikkeen “moral mojority” –osaston tilaustyötä ja minut on väärin perusteluin peloteltu pois verkon punaisten lyhtyjen käytäviltä: olenko sen takia syyttä suotta uhrannut elämäni Kauppalehden ja Talouselämän pörssivihjeiden lukemiseen?

Lisäksi, olen välttänyt nigerialaisten “ala miljonääriksi” –kirjeet ja tilaamatta ovat jääneet deittipalvelut “Hemaisevat hempukat Ukrainasta ja Venäjältä” -sivustoilta.

Vuosien karttuessa epävarmuuteni lisääntyy: mitä jos sähköpostien upeat lupaukset olivatkin totta ja minä vain konservatiivisuuttani (peloissani) jätin tarjoutuneet mahdollisuudet käyttämättä?

Kauppalehden lukijoina on kaupallisen alan osaajia: käännynkin kohteliaammin puoleenne tiedustellakseni, onko onni suosinut minua rohkeampia?

Onko meitä epätietoisia peräkamarin äijiä enemmänkin Suomessa, jotka ovat langenneet virusohjelmakauppiaiden petolliseen turvaharhaan; loveen?

Mielikuvia Madridista

 

20120712_182322

Maalaisjärjellä katsottuna Espanja on visuaaliselta vaikutelmaltaan Suomea monin verroin rikkaampi. Ei meiltä löydy historiallista rakennusta, jossa myydään tuhansien ja kymmenien tuhansien eurojen hintaisia Rolexeja tai upporikkaitten merkkituotteita.

Täkäläisten pankkien rakennukset ovat meikäläisiä mahtavampia. Luulisi, että upeitten seinien sisällä rahakin pysyisi paremmin tallessa kuin meikäläisissä peruspankeissa.

Mielenosoittajat ovat heiluneet Madridin ja lukuisten muitten kaupunkien kaduilla ahkerasti. Viidenkymmenen prosentin nuorisotyöttömyys takaa sen, että joka ilta on pientä manifestaatiota eri puolilla kaupunkia.

Helikopteri pörrää taivaalla monitoroiden massojen liikkeitä. Toissailtana läheisellä Puerta del Sol –aukiolla poliisit ampuivat mielenosoittajia kumiluodeilla.

Vihellystä, pauketta ja räikkien vonguntaa. Tuntui kuin suurkaupunki olisi ollut sotatilassa. Kuitenkin mielenosoituksia tehdään medioille: poliisit ja mielenosoittajat käyttäytyvät hallitusti. Tuntuu, että tämä on teatteria kansalle, joka euroilla kulkee.

Urpilaistako on kiittäminen, että Suomi ylipäätään mainitaan uutisissa: “Pieni maa nöyryyttää vakuusvaatimuksillaan suurta Espanjaa!”

Kyllä Madridissa komeita kivitaloja riittää: reaalivakuuksissa ei ole mitään hävettävää. Jos joku on toista mieltä, pyydän oitis lainaamaan miljoona euroa ilman vakuuksia. Kiinnostuneet voivat lähestyä minua puhelimitse, sähköpostitse, Twitterin, Facebookin tms sossumedian kautta.