Espanja on matkailun suurvalta

d20120714_134424_1600x1275

TOLEDO | Keskustelemme kahvilassa maittemme välisen matkailun eroavaisuuksista. Espanjassa käy vuosittain kymmeniä miljoonia ulkomaalaisia matkailijoita. Suomen luvut ovat huomattavasti pienemmät. Mitä voisimme oppia toisiltamme? Suomeen toisin entistä enemmän etelän ihmisiä, jotka haluavat tutustua maahan ja kulttuuriin viikkoja tai kuukausia.

 

Toholammen CHP voimala

https://www.dropbox.com/sc/25z6cmltwzjl8w2/JyoNbsHiQN

Alueuutisissa kerrottiin Toholammen voimalan ongelmista.

Laitoksella kuukauden pysäkki öljypumpun viottumisen takia marraskussa, jolloin vierailimme laitoksella.

Eilen kerrottin polttoainekuljettimen vaurioitumisesta.

Mikroturbiinilla tuotetaan sähköä
Mikroturbiinilla tuotetaan sähköä

Tulevaisuusseminaari 2030

Osallistuimme Irjan kanssa 5.11.2013 Kainuun teemaohjelmien tulevaisuusseminaariin Kajaanissa. Kaukametsän opiston auditoriossa ja ryhmätyötiloissa maalailtiin skenaarioita maaseudun tulevaisuudesta vuoteen 2030. “Sääennusteen” epätarkkuus jäi vaivaamaan. Ulkopuolisen näkemyksessä ei ollut aineksia maakunnan lähtökohdista ja vahvuuksista.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ehkä mahdotonta, siksi kannatan tekemistä ja itsensä likoon laittamista.

kainuusemma2030

Tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava, Prime Frontier Oy, puhui kaksi tuntia suomalaisen talouden rakennemuutoksesta, millä rakennusaineilla Kainuu voi tehdä irtiottoja ja miten toivottua tulevaisuutta voi käytännössä rakentaa.

Sujuva puhe liikkui yleisellä tasolla. Kainuuta koskettavia konkreettisia asioita esityksessä oli niukasti. Tulevaisuusesitelmissä kaikki ennusteet ovat sopivasti pyöristettyinä mahdollisia, kun harva meistä palaa tarkastelemaan 5.11.2013 klo 09 – 11 kannanottoja.

Istuimme hiljaa audiotriossa, kuuntelimme puhetta kuin pitkää vihkikaavaa. Puhujan olisi voinut poimia esimerkkejä Kainuusta. Nyt liikuttiin tutuissa ja turvallisissa teemoissa, joita uutiset, a-studio ja ajankohtaisohjelmat syöttävät töllötintä tuijottaville.

Jäimme kaipaamaan vuoropuhelua yleisön kanssa.  Seminaarin järjestäjä (ELY) puhui edestä sankalle kuulijakunnalle. Hiljainen kansa kuunteli ja ihmetteli. Esityksiä en halua moittia, mutta tunnelma jäi vaisuksi, pintapuoliseksi, vähäpuheiseksi. Ei ollut herkkyyttä, ei intohimoista tunteen paloa.

Seminaarissa ei mainittu sanallakaan kaivannaisteollisuutta. Metsien hyödyntämiseen ei myöskään ollut tarjolla mitään uutta. Poltetaan puut, risut ja kannot, jos kunnat  ja kiinteistöjen omistajat jaksavat innostua bioenergiasta. Selvityksiä on tehty, tietoa on, mutta päätöksenteko takertuu hankintalakiin; aluetalouden etuja ei osata hyödyntää.

Teemaohjelmat kaudelle 2014 – 2020 työpajoissa tutustuimme hankeaihioihin. Näissä sessioissa meille tarjottiin mahdollisuus keskusteluihin koordinaattoreiden kanssa. Tässä työstämistä vailla valmiit teemat:

  • Bioenergia
  • Kyläteema
  • Luontomatkailu
  • Maaseutuelinkeinot
  • Metsätalouden ja puutalouden teemaohjelma

Hankeohjelmissa oli samaa henkeä. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty kasoittain, mutta tekemisen suunnat ja keinot jäivät usvan peittoon.

Osallistuin Bioenergia-alan teemaohjelman käsittelyyn ja siitä mieleeni jäi yrittäjien ja avauspuheenvuoron esittäjän haaveet konkretiasta. Olisi viimeinkin aika siirtyä tekoihin.

Paluumatkalla pohdimme Irjan kanssa, mikä puuttui:

  1. innostus
  2. intohimo
  3. konkreettisuus
  4. jännitys
  5. tuoreus
  6. tekemisen meininki

Teemaohjelmissa oli paljon mannapuuroa.  Ei meitä manipuloitu, mutta tästä päivästä ei syntynyt AHAA-elämyksiä (Wau), lounaalla saimme maistaa vesihauteessa viilennettyä “lähiruokaa” (Lue: seisova pöytä). Elämme vuoden pimeintä aikaa ja siksi suhtaudun tilaisuuden “ainutlaatuisuuteen” lempeän hyväksyvästi.

EU-projektit vain ovat tällaisia.  Päivät lyhenevät ja valon määrä vähenee…

Selviääkö Kainuu vuoteen 2020 / 2030 useita kertoja lämmitetyllä pyttipannulla?

En usko.

Valon konetta metsäteollisuuden ikkunassa

worldviewb

Metsäyhtiö Stora Enso junailee miljardiluokan kartonkitehdashanketta Kiinaan. Sellutehdaskin on työpöydällä, mutta toteutuspäätökset ovat vielä tekemättä. Pieniä murusia riittää myös kotimaahan; Sunilan sellutehtaan kylkeen rakennetaan 32 miljoonaa euroa kustantava biojalostamo.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan biojalostamo avaa yhtiölle uusia markkinoita ligniiniin pohjautuville erikoiskemikaalien raaka-ainemarkkinoille. Tuotanto Sunilan tehtaalla käynnistyy vuoden 2015 alussa.

Sunilan biojalostamoinvestointi parantaa Stora Enson kannattavuutta sekä pienentää tehtaan hiilijalanjälkeä.  Yhtiö odottaa investoinnin tuottavan 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2017. Sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi ennakoidaan 13.

Yhtiöstä kerrotaan, että investointi kiihdyttää Storan muutosta uusiutuvien materiaalien yritykseksi. Sovelluksia tulee muun muassa rakennus- ja autoteollisuuteen, jossa ligniini tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja vaneri- ja puupaneeliliimoissa käytettyjen fenolien ja vaahdoissa käytetyn polyolin korvaamiseen.

Kiinan miljardihanke

Stora Enso on saanut tarvittavat viranomaisluvat Kiinaan suunnitelluille miljardihankkeille:

  1. Etelä-Kiinaan sellu- ja kartonkitehtaita
  2. 760 miljoonan euron kartonkitehdas rakennetaan Etelä-Kiinan Guangxiin

    – 590 miljoonaa euroa käytetään teollisuuteen

    – 170 miljoonaa euroa puuviljelmiin

  3. Sellutehtaan rakentaminen lykkääntyy kunnes kartonkitehdas valmistuu vuoden 2016 alussa

Liiketoiminnan kehitys

Stora Enson liikevaihto oli huhti-kesäkuussa edellisvuoden tasolla. Kvartaalin liikevaihto nousi 2,7 miljardiin euroon, voitto ennen veroja kipusi 27 miljoonaan euroon.

Paperiliiketoiminnan tulos oli yritykselle edelleen pettymys. Printing ja Reading –liiketoiminnan kuluja joudutaan edelleen karsimaan.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 22. heinäkuuta 2013

Aurinko paistaa kohta risukasaan

Kohti parempaa? Ehkä aurinko paistaa kohta risukasaan. Kirjoitin hiljattain myös sahojen paranevista näkymistä. Puuta ostetaan kovalla hinnalla ja ainakin metsänomistajat ovat tyytyväisiä.
 
Poikkesin Sotkamon Nesteellä kahvilla ja luin Kalevasta, että vienti näyttää elpymisen merkkejä.
 
Kauppalehti kirjoittii, että Nokia on poikinut Ouluun useita kasvavia it-yrityksiä.
 

Oulusta on kasvamassa Euroopan johtava tietotekniikan keskittymä. It-ala on merkittävä uusien työpaikkojen synnyttäjä.

Kovaan kasvuun lähtenyt it-toimiala tuo Ouluun 800 uutta työpaikkaa vuodessa, arvioi BusinessOulu.

18.4.2013 osallistun, Saksasta palattuani, Oulussa metsäteollisuuden tulevaisuuteen kurkistavaan seminaariin. Seminaarin nimenä on ”Metsäala kasvuun” ja tarkemmat tiedot löydät täältä. Saksaan lähdemme KK-Netistä kahden hengen voimalla ja tarkoituksena on tutkia, miten ydinvoimasta luopuminen eli ENERGIEWENDE vaikuttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen ja keskisuurten teknologiayritysten kasvuun.

Metsäala kasvuun -seminaari 15.4.2013 Oulun yliopiston Saalastinsali Perusteollisuutta arvostetaan jälleen. Yleisesti tunnustetaan, että metsäala pystyy uudistumaan.Odotukset ovat korkealla. Mitkä ovat puuntuotannon mahdollisuudet Pohjois-Suomessa? Onko Pohjois-Suomen puulle käyttöä lähitulevaisuudessa? Millä edellytyksillä metsäala saadaan kasvuun? 

Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksia Oulussa järjestettävässä seminaarissa. Puhujakorokkeelle marssitetaan alan johtavia asiantuntijoita ja merkittäviä toimijoita. Suomen hallituksen puheenvuoron esittää liikenneministeri Merja Kyllönen. Seminaari huipentuu paneelikeskusteluun. Puhetta johtaa seminaaripäivän ajan Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.

KAUPPALEHTI

 

Ouluun odotetaan syntyvän vuosittain yhteensä 2 000 – 2500 työpaikkaa, joten it-alan osuus on merkittävä.
It-sektori työllistää kaupungissa tällä hetkellä noin 15 000 ammattilaista. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin neljä miljardia euroa.

HELGE: Elämme jännittäviä aikoja, EU:n pankkiirit ja poliitikot ovat 2000-luvulla lapioinneet valtavia suummia  tuottamattomiin infrastruktuurikohteisiin, mutta silti Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Hollanti porskuttavat. Pohjoismaissakin talouselämä on kohtuullisen hyvässä kunnossa. On rakennettu teitä, siltoja, lentokenttiä, asuntoja ja turistiparatiiseja, joille ei ole löytynyt maksavia asiakkaita, mutta eiköhän tästäkin alhosta vieltä selvitä kuivin jaloin?

Oulussa toimii yli 600 korkean teknologian yritystä, joista kolmasosa kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi langattoman tiedonsiirron ja radioteknologian parissa työskentelee useita kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vahvat signaalit puntarissa

ponsseforwarder

Metsäteollisuuden rakennemuutoksessa näkyy merkkejä paremmasta. Valtakunnan metsäjätit vähentävä paperin valmistusta, mutta tilalle tulee uutta. UPM ja Stora Enso ovat tahoillaan tutkineet biojalostamoiden valmistusta 2000-luvun alusta lähtien. Metsäteollisuuden uudistajiksi nousee meillä ja muualla perinteisten toimijoiden rinnalle myös uusia yhtiötä.

  1. UPM (Biojalostamo Lappeenrantaan ja Ranskaan)
  2. Stora Enso (Varkauden pilottilaitos yhdessä Neste Oy:n kanssa)
  3. Stx 1 (Kajaanin Renforsin ranta; entinen UPM Kajaani paperitehdas)
  4. Green Fuel Nordic (Investoi Savoon 150 miljoonaa euroa)
  5. Honeywell (Automaatiotoimittaja: Envergent Technologies LLC:n kehittämä RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologia)

Tammikussa 2012 uutisissa kerrottiin, että Green Fuel Nordic Oy on ostanut Iisalmelta 500 000 eurolla seitsemän hehtaarin tontin biojalostamon rakentamista varten. Uuden laitoksen rakentaminen alkaa keväällä 2013.

Kuopiolainen Green Fuel Nordic (GFN) on valinnut bioöljyjalostamojensa rakennuspaikaksi Iisalmen ja Savonlinnan. Kummankin hinnaksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa. Molempien projektien YVA-menettely on käynnissä.

Kuihtuvasta Soinlahdesta on investoinnin ansiosta tulossa merkittävä puu- ja energiateollisuuden keskittymä. Biojalostamojen rakentaminen on myös onnenpotku sahateollisuudelle, koska se varmistaa elintärkeälle, kannattavuuden varmistamalle hakkeelle ja purulle pitkäaikaisen käyttäjän.

Ennen integraatissa oli sellutehdas kartonki- ja / tai paperitehdas. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden integraateissa tuotetaan tikkuviinaa (etanolia) ja biodieseliä. Luemme tulevaisuudessa lehtiä ja kirjoja iPadeilla ja tableiteilla, mutta automme kulkevat biopolttoaineella.

KUVA: Usewood Tehojätkä Taimikonhoidon ammattilaisille 1,5 metrin leveys, 1800 kg paino, monipuoliset työvälineet, helppo käytettävyys, alhaiset käyttökustannukset ja hyvä työnjälki.

Biojalostamoissa käytetään raaka-aineena metsäbiomassaa kuten karsittua rankaa, ensiharvennuksen hakkuujätettä sekä vaneri- ja metsäteollisuuden sivuvirtoja, joten tonttien valinnassa pääkriteerinä on raaka-aineen saatavuus.

Iisalmessa biojalostamo sijoittuu Soinlahden teollisuusalueelle Anaika Wood Oy:n sahan kylkeen. Saha toimittaa biolaitoksen vuosittain tarvitsemat  350 000 kiintokuutiota puuraaka-ainetta.

GFN käyttää biojalostamoissaan Honeywellin konserniyhtiö Envergent Technologies LLC:n kehittämää RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologiaa. RTP Green Fuel -polttonestettä voidaan käyttää lämmön tai sähkön tuotannossa. RTP-teknologiaa käytetään tällä hetkellä seitsemässä biomassan jalostuslaitoksessa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Kuusamolainen Pölkky Oy osti UPM Kajaani sahan ja energiayhtiö Stx1 kaavailee lehtitietojen mukaan Renforsin rantaan biojalostamoa. Pyrolyysiyksikön rakentamisen lähtökohtana on, että lähietäisyydeltä saadaan vuositasolla 350 000 kuutiota haketta.

Savonlinnan bioöljyjalostamo sijoittuu Pääskylahden teollisuusalueelle, UPM:n vaneritehtaan ja yritystalo Schaumanin läheisyyteen. UPM on parhaillaan tekemässä isoa yli 20 miljoonan euron investointia. Kaupunki aikoo rakentaa Pääskynlahteen uuden syväsataman Saimaan kanavayhteyttä varten. Kaupungin laatima kaava mahdollistaa lähes 60 000 neliön rakentamisen alueelle.

Tehojätkä käsittelee pienpuut ”palstatie” -korjuualueina, tämä käsittelyalue  tallennetaan korjuureittinä navigaattoriin. Pienpuiden kuivuttua ne kerätään ajoreitin mukaisesti hakettamalla Nordautomation Ekokeräimeen.

Ekokeräin siirtää kertyneet lastit suoraan läheiseen Ekohell-biovoimalaan tai lähiseudun biojalostamoon. Näin toimien saadaan pienläpimittainen energiapuu vähillä käsittelykerroilla luonnon kuivaama polttohake energian tai biopolttoaineen tuotantoon.

Prosessin mukainen järkevä pienpuun korjuu antaa samalla taimikonhoitotyönä parantuneen metsän kasvun ja kansallisomaisuutemme karttumisen.

UPM LAPPEENRANTA

Maailman ensimmäisen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon rakennustyöt Lappeenrannassa ovat edenneet aikataulussa. UPM:n Lappeenrannan biojalostamon peruskivi muurattiin 12. marraskuuta 2012. Rakennustyöt aloitettiin viime kesänä ja uusiutuvaa dieselpolttoainetta mäntyöljystä valmistava jalostamo käynnistyy vuonna 2014.

”Lappeenrannan 150 miljoonan investointi on UPM:n kärkihanke ja ensimmäinen askeleemme matkalla merkittäväksi kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajaksi. Biojalostamo on keskeinen osa bio- ja metsäteollisuuden yhdistävän Biofore-strategiamme toteutusta”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Lappeenrannan biojalostamo on metsäteollisuuden murroskauden ensimmäinen merkittävä investointi uuteen, innovatiiviseen tuotantolaitokseen Suomessa. Se toteutetaan ilman julkista investointitukea.

Lappeenrannan hanke on tärkeä alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä kahden vuoden ajan. Valmistuessaan vuonna 2014 laitos työllistää suoraan lähes 50 ja välillisesti noin 150 henkilöä. Biojalostamo tuottaa korkealaatuista uusiutuvaa dieselpolttoainetta noin 120 miljoonaa litraa vuodessa.

SYNKKIEN UUTISTEN TILALLE PAREMPAA

Vaikka Stora Enson Kemijärven tehtaan jatkajaksi suurten tukien turvin pyrkinyt liimapuuvalmista Arktos Groupin ura päättyi Mikkelin pääkonttorinkin osalta konkurssiin, on synkkien uutisten rinnalle tullut viime aikoina heikkoja ja vahvoja signaaleja uusiutumisen etenemisestä. Yllä olevissa esimerkeissä valokeilassa ovat biojalostamot.

Uusien integraattien rakentaminen avaa mahdollisuuksia myös laite- ja prosessivalmistajille. Sahojen volyymejä pystytään nostamaan, kun sivutuotteille löytyy ostajia.

Kansainvälistä puutavarakauppaa Ranskassa

2011-09-08 12.20.54

Muistelen entisiä puutavarakaupan suuruuden aikoja. Sahatavaran vienti on romahtanut aikaisempaa alhaisemmalle tasolle. Ongelmia on myös mekaanisen metsäteollisuuden laitevalmistajilla.

Vientiämme vaivaan suhdanneherkkyyteen ei ole löydetty tepsivää ratkaisua.

Kaunis, historiallinen satamakaupunki Nantes oli 1990-luvulla Ranskan suurin raakapuun tuontisatama. Nantesin ympäristöön sijoittui Euroopan huomattavin puutavaran käytön, jakelun ja jatkojalostuksen keskittymä.

Saksassa samassa roolissa lienee Bremen. Hakukone kertoo, että Nantes pitää yhä pintansa. Seuraava suurtapahtuma järjestetään 2014:

The next Show the 4th, 5th and 6th of June 2014

The get together for the timber trade will be taking place in Nantes, France from the 4th to 6th June 2014. Until then, follow the news about the show and the timber industry in France on Facebook and twitter

Keväällä 1996 pidetyille Nantesin kansainvälisen puutavarakaupan –messuille saapui Ranskan lisäksi 40 maasta vierailijoita ja näytteilleasettajia. Messuille osallistui yhteensä 221 näytteilleasettajaa.

Suomesta Nantesiin on hyvät liikenneyhteydet. Pariisista Nantesiin kestää lento 45 minuuttia. TGV-luotijunalla matka Pariisista taittuu kahdessa tunnissa. Miten ahkerasti suomalaiset osallistuvat kansainväliseen “The Carrefour International du Bois” –tapahtumaan?

Kahden päivän aikana Nantesin 1996 näyttelyyn tutustui 2 000 puutavara-alan ammattilaista, joista 42 prosenttia oli järjestäjien mukaan korkeinta yritysjohtoa. Messujen tutkimusten mukaan joka neljäs näyttelyn aikana saaduista yhteyksistä oli johtanut toimiviin kauppasuhteisiin.

Nantesin puutavarakauppa-messujen tuoteryhmistä mainitsen muutamia:

  1. havupuu- ja lehtipuusahatavara
  2. kattorakenteet
  3. puurunkorakentamistuotteet
  4. hirret
  5. paneelit
  6. liimalevyt
  7. liimapuut
  8. parketit
  9. ulko- ja sisärakentamisen komponentit
  10. sorvatut tuotteet
  11. aihiot
  12. puolivalmisteet
  13. valmiit komponentit
  14. huonekalujen rungot
  15. pakkaukset
  16. pintakäsitellyt ja uudet tuotantoideat

Ranska on edelleen suuri puutavaramarkkina-alue, jonka kasvupotentiaalin voimasta minulla ei ole ajankohtaista tietoa. 1990-luvulla kasvun mahdollisuuksia haettiin kuitenkin huonekaluteollisuudesta. Kansalliset organisaatiot käynnistivät Ranskassa mittavan kampanjan puunkäytön lisäämiseksi ja siksi mekin olimme siellä.

Messujen järjestäjät uhosivat, että Ranska tarjoaa sillanpääaseman muiden eurooppalaisten markkinoiden valtaamiseksi. Millä tolalla on suomalaisten suhdanne- ja vientisahureiden uho?

”The Carrefour remains obligatory for all those in the timber industry.”

Talvivaarassa 16.10.2012

biotechtouch Sain kutsun osallistua Talvivaaran tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen 16.10.2012. Kohukaivoksen portilla keskusteltiin parantuneista päästöarvoista, puhdistuslaitosinvestoinneista.

Taisin kommentoida Facebookissa, että tilanne näytti vuoden takaiseen verrattuna paremmalta.

Eräs lähiseudun asukas kyseli vesialtaista. Kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö kommentoi vakuuttavasti, että suojavalleja oli korotettu kuuteen metriin. Oli puhetta siitäkin, että sateinen kesä on saattanut laimentaa järvien päästölukemia.

Yhtiön asiantuntijat eivät kieltäneet “laimenemista”. Tilaisuuden ilmapiiri oli vuoden takaiseen verrattuna optimistisempi: usko tulevaisuuteen oli vahvistunut. Talvivaaran ympäristöinvestoinnit toivat lisävahvistusta. Eiköhän tämä tästä…

Kysyttiin, mitä jos altaisiin tulee vuoto? Vakuutettiin, että kaikki on mahdollista, mutta vaikutelmakseni jäi, että vuodosta puhuminen edusti teoreettista hiusten halkomista. Paikallinen kysyjä, jonka nimeä en merkannut muistiin, tunnisti tärkeän kipupisteen. Puolentoista millin paksuisen kalvon tuli suojella kipsisakka-altaiden vesimassoja vähintään sata vuotta.

Tiedotustilaisuudesta on kulunut vajaa kuukausi. Teorian ja käytännön välinen “gäppi” näyttäytyy nyt yllättävän suurena. Kipsisakka-altaasta on vuotanut 600 000 kuutiota vettä viidessä päivässä. Koko vuoden sallittu päästötaso on 1,3 miljoonaa kuutiota! Jeesus… nikkeliä on levinnyt kaivosalueelle 10 000 kiloa. Helsingin vesilaitokselta lähtee Suomenlahteen 900 kiloa vuodessa. Viranomaiset tyynnyttelevät: kamat ovat pääosiltaan vielä kaivosalueella. Vain 20 000 kuutiota on päässyt valuma-alueen vesistöön.

Päästövesien uraanipitoisuus on kaksisataakertainen normaalitasoon verrattuna. Joku asiantuntija mainitsi sanan pH! Kukahan selittäisi, miksi pH nostaa uraanin liukenemista?

Nykyiset ja entiset ministerit heittelevät medioissa pilkkakirveitä toistensa suuntaan. Ely-viranomaisiin ei Kainuussa luota kukaan. Poliitikkojen huippuviroissa on vuorossa kasvojensäilyttämisprojekti.

Useimmat ovat vihdoinkin sitä mieltä, että Talvivaaran johto ja organisaatio kantaa päävastuun. Viranomaisten roolina on seistä monttu auki kipsisakka-altaan reunalla. Miten lähellä on koko kaivoksen sulkeminen? Koska kassavarat tyrehtyvät?

Kaivosalalla jutut eivät mene muuallakaan niin kuin Strömsössä.

Puolentoista millin paksuinen suojamuovi repeää valtavien vesimassojen alla ja varoaltaissa ei ole suojakelmuja lainkaan. Ojasta allikkoon! Keväällä 2013 tilanne on entistä vaikeampi. Kuka hoitaa jälkityöt, jos Talvivaara menee konkurssiin?

Mieleeni tulee, että maallikot tietävät kohta enemmän kaivostoiminnan riskeistä kuin korkeasti koulutetut prosessi-insinöörit tai viranomaiset.

Sekin tajutaan, että kainuulaisia on vedetty nenästä: Talvivaaran johto lupasi aikoinaan täysin suljettua ja ympäristöystävällistä mikrobiologista prosessia. Nyt yrityksen edustajat alleviivaavat, että teollinen toiminta vaikutta aina tavalla tai toisella ympäristöön.

Sitä ei vielä ole myönnetty, että kaivoshankkeen alkuperäiset utopiat eivät toimi reaalitodellisuudessa.

No, menevätkö kohta kaivosyhtiön ennakoimat työpaikat kipsiallasvuotovesien myötä nekin Kankkulan kaivoon? Onko sillä väliä? Ehkä tällä toimialalla on hätiköity aivan liian paljon. On uskottu ihmeisiin. Nyt on syytä herätä reaalitodellisuuteen. Kainuun uusi leipä saattaa maistua paremmalta jopa leipäjonossa, jos Talvivaaran päälle vedetään punainen viiva.

Tekes vetää Green Mining –ohjelmaa, jonka ideana on toimialan vihermaalaaminen noin 60 miljoonalla eurolla. Talvivaaran pörssiarvo on viikossa laskenut 75 miljoonalla eurolla. Pitäisikö panoksia lisätä?

Kun kainuulaiseen paperitehtaaseen tuodaan Supertietokone

ictkainuu

Tutustuin tänään Kainuussa toimiviin ICT-alan yrityksiin, jotka esittelivät tulevaisuuden näkymiään yrityksille, osaajille ja alalle aikoville Musiikkiopiston aulassa. Tapahtumassa oli mukana asiantuntijoita  vastaamassa rekrytointi- ja koulutuskysymyksiin.

Minulle tarjoutui tilaisuus tutustua alan uusiin toimijoihin. Joukosta löytyi myös historian havinaa. Juttelin menneistä “hyvistä ajoista” Metson Kajaanin yksikön ständillä. Those were the days!

Tarjoutui tilaisuus keskustella tuttujen kanssa. Kainuun Sanomissa oli sattumalta entisen työkaverin yleisönosastokirjoitus. Soittelen Pentille ensi viikolla. Olisi kiva rupatella naamatusten kajaanilaisessa kahvilassa rönttöstä maistellen.

ICT-yritysten seminaarista kaappasin ajankohtaisia kuvia, joita käytän blogeissani. Päällimmäiseksi mieleeni jäi esitys CSC:n supertietokoneesta, jonka asentaminen Kajaanin paperitehtaan tiloihin käynnistyy syksyllä 2012. Modulaarisia palasia ostetaan parhaillaan.

Pilvipalvelut tulevat Kainuuseen, koska täällä on viileää jäähdytysvettä ja KAVO:n voimalaitoksesta saa megawattitolkulla konehuoneen tarvitsemaa sähköä. Näissä yhteyksissä puhutaan useista… jopa kymmenestä megawatista.

Tuttujen tapaaminen on aina hauskaa. Käytäväpuheissa liiveihin tarttui sisäpiiritietoa, vaikka en ollut aktiivisesti sitä hakemassakaan. Vähitellen integroidun paikalliseen keksijöiden ja kehittäjien piireihin. Erona Loviisaan tai jopa Helsinkiin on, että näillä leveyksillä puhutaan teollisuuden tarpeista, ongelmista ja ratkaisuista.

Kajaanista löytyy maailmanluokan mittausteknologian osaamista. Uusinta uutta on historiallisen mittausosaamisen yhdistäminen pilvipalveluihin ja langattoman tiedonsiirron hallintaan. Välimaastosta löytyy myös käteviä koneelta koneelle tiedonsiirron mokkuloita.

The Internet of Things” tekee tuloaan. Tulevaisuuden Facebookissa tai sosiaalisessa mediassa koneet keskustelevat keskenään ja voimme unohtaa infoähkyn. Huokaus! Vielä en usko, että uusi teknologia pelastaa maailman, mutta ehkä se siirtää suurta pamausta vuosikymmenillä eteenpäin?

Tänään tuntui siltä, että tuhlaajapoika oli tullut takaisin kotiin (vaikka olenkin muualta kotoisin). Edelleen ICT on perin totista puuhaa. Haluaisin kehittää teollisesta automaatiosta huomattavasti viihteellisemmäksi yhdistämällä tosi-teeveetä ja teknologiaosaamista. Kainuusta löytyy vahvaa peliteknologian osaamista. Sovelluksia pelien tekijät eivät esitelleet.

Miten poistaisimme liiallisen vakavuuden teknologian kehittämisestä? Osana huomisen menestystä on, että pääsemme monta kilometriä lähemmäs asiakasta, tarpeita, toiveita ja unelmia.

Osaamista on, mutta sen tarjoileminen saisi olla reilusti nykyistä leppoisampaa.  Silmänisku