Kierrosten rakentaminen

pohjanmaa

Kiertelimme Etelä-Pohjanmaan maisemissa vuonna 2015 työn, virkistymisen ja toimeentulon merkeissä. Etelässä ollessamme rakensimme käsityökierroksia (hantverksrundor) Itä- ja Länsi-Uudellemaalle.  Kainuussa, jos missä, on tilaa monenlaisille turistikeirroksille: Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi jne.

Kiinnostavia kohteita riittää. Kuhmossa on potentiaalia koko Kainuun kalastusmatkailun veturiksi. Sotkamo edustaa Vuokatillaan matkailupitäjien kansallista kärkeä. Luonnossa riittää tekemistä ja näkemistä jokaisena vuodenaikana.

Tietotulvan aikakaudella kehittyy uusia tiedonhallinnan työkaluja, joiden avulla luomme uudenlaisia tapoja elää, toimia tämän päivän maailmassa. Jo nyt ja eritoten tulevaisuudessa valtaosa ihmisistä pystyy käyttämään näitä työkaluja.

Tietoa on enemmän kuin koskaan. Keskuudessamme on alati kasvava joukko ihmisiä, jotka käyttävät tietoverkkoja hämmästyttävän luovasti ja kehittäneet niitä eri suuntiin. Niinpä rakennamme digitalisaatiota hyödyntäviä uusia kierroksia.

Tarinoita riittää!

Advertisements

Tulevaisuusseminaari 2030

Osallistuimme Irjan kanssa 5.11.2013 Kainuun teemaohjelmien tulevaisuusseminaariin Kajaanissa. Kaukametsän opiston auditoriossa ja ryhmätyötiloissa maalailtiin skenaarioita maaseudun tulevaisuudesta vuoteen 2030. “Sääennusteen” epätarkkuus jäi vaivaamaan. Ulkopuolisen näkemyksessä ei ollut aineksia maakunnan lähtökohdista ja vahvuuksista.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ehkä mahdotonta, siksi kannatan tekemistä ja itsensä likoon laittamista.

kainuusemma2030

Tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava, Prime Frontier Oy, puhui kaksi tuntia suomalaisen talouden rakennemuutoksesta, millä rakennusaineilla Kainuu voi tehdä irtiottoja ja miten toivottua tulevaisuutta voi käytännössä rakentaa.

Sujuva puhe liikkui yleisellä tasolla. Kainuuta koskettavia konkreettisia asioita esityksessä oli niukasti. Tulevaisuusesitelmissä kaikki ennusteet ovat sopivasti pyöristettyinä mahdollisia, kun harva meistä palaa tarkastelemaan 5.11.2013 klo 09 – 11 kannanottoja.

Istuimme hiljaa audiotriossa, kuuntelimme puhetta kuin pitkää vihkikaavaa. Puhujan olisi voinut poimia esimerkkejä Kainuusta. Nyt liikuttiin tutuissa ja turvallisissa teemoissa, joita uutiset, a-studio ja ajankohtaisohjelmat syöttävät töllötintä tuijottaville.

Jäimme kaipaamaan vuoropuhelua yleisön kanssa.  Seminaarin järjestäjä (ELY) puhui edestä sankalle kuulijakunnalle. Hiljainen kansa kuunteli ja ihmetteli. Esityksiä en halua moittia, mutta tunnelma jäi vaisuksi, pintapuoliseksi, vähäpuheiseksi. Ei ollut herkkyyttä, ei intohimoista tunteen paloa.

Seminaarissa ei mainittu sanallakaan kaivannaisteollisuutta. Metsien hyödyntämiseen ei myöskään ollut tarjolla mitään uutta. Poltetaan puut, risut ja kannot, jos kunnat  ja kiinteistöjen omistajat jaksavat innostua bioenergiasta. Selvityksiä on tehty, tietoa on, mutta päätöksenteko takertuu hankintalakiin; aluetalouden etuja ei osata hyödyntää.

Teemaohjelmat kaudelle 2014 – 2020 työpajoissa tutustuimme hankeaihioihin. Näissä sessioissa meille tarjottiin mahdollisuus keskusteluihin koordinaattoreiden kanssa. Tässä työstämistä vailla valmiit teemat:

  • Bioenergia
  • Kyläteema
  • Luontomatkailu
  • Maaseutuelinkeinot
  • Metsätalouden ja puutalouden teemaohjelma

Hankeohjelmissa oli samaa henkeä. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty kasoittain, mutta tekemisen suunnat ja keinot jäivät usvan peittoon.

Osallistuin Bioenergia-alan teemaohjelman käsittelyyn ja siitä mieleeni jäi yrittäjien ja avauspuheenvuoron esittäjän haaveet konkretiasta. Olisi viimeinkin aika siirtyä tekoihin.

Paluumatkalla pohdimme Irjan kanssa, mikä puuttui:

  1. innostus
  2. intohimo
  3. konkreettisuus
  4. jännitys
  5. tuoreus
  6. tekemisen meininki

Teemaohjelmissa oli paljon mannapuuroa.  Ei meitä manipuloitu, mutta tästä päivästä ei syntynyt AHAA-elämyksiä (Wau), lounaalla saimme maistaa vesihauteessa viilennettyä “lähiruokaa” (Lue: seisova pöytä). Elämme vuoden pimeintä aikaa ja siksi suhtaudun tilaisuuden “ainutlaatuisuuteen” lempeän hyväksyvästi.

EU-projektit vain ovat tällaisia.  Päivät lyhenevät ja valon määrä vähenee…

Selviääkö Kainuu vuoteen 2020 / 2030 useita kertoja lämmitetyllä pyttipannulla?

En usko.

Valon konetta metsäteollisuuden ikkunassa

worldviewb

Metsäyhtiö Stora Enso junailee miljardiluokan kartonkitehdashanketta Kiinaan. Sellutehdaskin on työpöydällä, mutta toteutuspäätökset ovat vielä tekemättä. Pieniä murusia riittää myös kotimaahan; Sunilan sellutehtaan kylkeen rakennetaan 32 miljoonaa euroa kustantava biojalostamo.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan biojalostamo avaa yhtiölle uusia markkinoita ligniiniin pohjautuville erikoiskemikaalien raaka-ainemarkkinoille. Tuotanto Sunilan tehtaalla käynnistyy vuoden 2015 alussa.

Sunilan biojalostamoinvestointi parantaa Stora Enson kannattavuutta sekä pienentää tehtaan hiilijalanjälkeä.  Yhtiö odottaa investoinnin tuottavan 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2017. Sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi ennakoidaan 13.

Yhtiöstä kerrotaan, että investointi kiihdyttää Storan muutosta uusiutuvien materiaalien yritykseksi. Sovelluksia tulee muun muassa rakennus- ja autoteollisuuteen, jossa ligniini tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja vaneri- ja puupaneeliliimoissa käytettyjen fenolien ja vaahdoissa käytetyn polyolin korvaamiseen.

Kiinan miljardihanke

Stora Enso on saanut tarvittavat viranomaisluvat Kiinaan suunnitelluille miljardihankkeille:

  1. Etelä-Kiinaan sellu- ja kartonkitehtaita
  2. 760 miljoonan euron kartonkitehdas rakennetaan Etelä-Kiinan Guangxiin

    – 590 miljoonaa euroa käytetään teollisuuteen

    – 170 miljoonaa euroa puuviljelmiin

  3. Sellutehtaan rakentaminen lykkääntyy kunnes kartonkitehdas valmistuu vuoden 2016 alussa

Liiketoiminnan kehitys

Stora Enson liikevaihto oli huhti-kesäkuussa edellisvuoden tasolla. Kvartaalin liikevaihto nousi 2,7 miljardiin euroon, voitto ennen veroja kipusi 27 miljoonaan euroon.

Paperiliiketoiminnan tulos oli yritykselle edelleen pettymys. Printing ja Reading –liiketoiminnan kuluja joudutaan edelleen karsimaan.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 22. heinäkuuta 2013

Aurinko paistaa kohta risukasaan

Kohti parempaa? Ehkä aurinko paistaa kohta risukasaan. Kirjoitin hiljattain myös sahojen paranevista näkymistä. Puuta ostetaan kovalla hinnalla ja ainakin metsänomistajat ovat tyytyväisiä.
 
Poikkesin Sotkamon Nesteellä kahvilla ja luin Kalevasta, että vienti näyttää elpymisen merkkejä.
 
Kauppalehti kirjoittii, että Nokia on poikinut Ouluun useita kasvavia it-yrityksiä.
 

Oulusta on kasvamassa Euroopan johtava tietotekniikan keskittymä. It-ala on merkittävä uusien työpaikkojen synnyttäjä.

Kovaan kasvuun lähtenyt it-toimiala tuo Ouluun 800 uutta työpaikkaa vuodessa, arvioi BusinessOulu.

18.4.2013 osallistun, Saksasta palattuani, Oulussa metsäteollisuuden tulevaisuuteen kurkistavaan seminaariin. Seminaarin nimenä on „Metsäala kasvuun“ ja tarkemmat tiedot löydät täältä. Saksaan lähdemme KK-Netistä kahden hengen voimalla ja tarkoituksena on tutkia, miten ydinvoimasta luopuminen eli ENERGIEWENDE vaikuttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen ja keskisuurten teknologiayritysten kasvuun.

Metsäala kasvuun -seminaari 15.4.2013 Oulun yliopiston Saalastinsali Perusteollisuutta arvostetaan jälleen. Yleisesti tunnustetaan, että metsäala pystyy uudistumaan.Odotukset ovat korkealla. Mitkä ovat puuntuotannon mahdollisuudet Pohjois-Suomessa? Onko Pohjois-Suomen puulle käyttöä lähitulevaisuudessa? Millä edellytyksillä metsäala saadaan kasvuun? 

Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksia Oulussa järjestettävässä seminaarissa. Puhujakorokkeelle marssitetaan alan johtavia asiantuntijoita ja merkittäviä toimijoita. Suomen hallituksen puheenvuoron esittää liikenneministeri Merja Kyllönen. Seminaari huipentuu paneelikeskusteluun. Puhetta johtaa seminaaripäivän ajan Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.

KAUPPALEHTI

 

Ouluun odotetaan syntyvän vuosittain yhteensä 2 000 – 2500 työpaikkaa, joten it-alan osuus on merkittävä.
It-sektori työllistää kaupungissa tällä hetkellä noin 15 000 ammattilaista. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin neljä miljardia euroa.

HELGE: Elämme jännittäviä aikoja, EU:n pankkiirit ja poliitikot ovat 2000-luvulla lapioinneet valtavia suummia  tuottamattomiin infrastruktuurikohteisiin, mutta silti Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Hollanti porskuttavat. Pohjoismaissakin talouselämä on kohtuullisen hyvässä kunnossa. On rakennettu teitä, siltoja, lentokenttiä, asuntoja ja turistiparatiiseja, joille ei ole löytynyt maksavia asiakkaita, mutta eiköhän tästäkin alhosta vieltä selvitä kuivin jaloin?

Oulussa toimii yli 600 korkean teknologian yritystä, joista kolmasosa kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi langattoman tiedonsiirron ja radioteknologian parissa työskentelee useita kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.