Kierrosten rakentaminen

pohjanmaa

Kiertelimme Etelä-Pohjanmaan maisemissa vuonna 2015 työn, virkistymisen ja toimeentulon merkeissä. Etelässä ollessamme rakensimme käsityökierroksia (hantverksrundor) Itä- ja Länsi-Uudellemaalle.  Kainuussa, jos missä, on tilaa monenlaisille turistikeirroksille: Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi jne.

Kiinnostavia kohteita riittää. Kuhmossa on potentiaalia koko Kainuun kalastusmatkailun veturiksi. Sotkamo edustaa Vuokatillaan matkailupitäjien kansallista kärkeä. Luonnossa riittää tekemistä ja näkemistä jokaisena vuodenaikana.

Tietotulvan aikakaudella kehittyy uusia tiedonhallinnan työkaluja, joiden avulla luomme uudenlaisia tapoja elää, toimia tämän päivän maailmassa. Jo nyt ja eritoten tulevaisuudessa valtaosa ihmisistä pystyy käyttämään näitä työkaluja.

Tietoa on enemmän kuin koskaan. Keskuudessamme on alati kasvava joukko ihmisiä, jotka käyttävät tietoverkkoja hämmästyttävän luovasti ja kehittäneet niitä eri suuntiin. Niinpä rakennamme digitalisaatiota hyödyntäviä uusia kierroksia.

Tarinoita riittää!

Toholammen CHP voimala

https://www.dropbox.com/sc/25z6cmltwzjl8w2/JyoNbsHiQN

Alueuutisissa kerrottiin Toholammen voimalan ongelmista.

Laitoksella kuukauden pysäkki öljypumpun viottumisen takia marraskussa, jolloin vierailimme laitoksella.

Eilen kerrottin polttoainekuljettimen vaurioitumisesta.

Mikroturbiinilla tuotetaan sähköä
Mikroturbiinilla tuotetaan sähköä

Tulevaisuusseminaari 2030

Osallistuimme Irjan kanssa 5.11.2013 Kainuun teemaohjelmien tulevaisuusseminaariin Kajaanissa. Kaukametsän opiston auditoriossa ja ryhmätyötiloissa maalailtiin skenaarioita maaseudun tulevaisuudesta vuoteen 2030. “Sääennusteen” epätarkkuus jäi vaivaamaan. Ulkopuolisen näkemyksessä ei ollut aineksia maakunnan lähtökohdista ja vahvuuksista.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ehkä mahdotonta, siksi kannatan tekemistä ja itsensä likoon laittamista.

kainuusemma2030

Tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava, Prime Frontier Oy, puhui kaksi tuntia suomalaisen talouden rakennemuutoksesta, millä rakennusaineilla Kainuu voi tehdä irtiottoja ja miten toivottua tulevaisuutta voi käytännössä rakentaa.

Sujuva puhe liikkui yleisellä tasolla. Kainuuta koskettavia konkreettisia asioita esityksessä oli niukasti. Tulevaisuusesitelmissä kaikki ennusteet ovat sopivasti pyöristettyinä mahdollisia, kun harva meistä palaa tarkastelemaan 5.11.2013 klo 09 – 11 kannanottoja.

Istuimme hiljaa audiotriossa, kuuntelimme puhetta kuin pitkää vihkikaavaa. Puhujan olisi voinut poimia esimerkkejä Kainuusta. Nyt liikuttiin tutuissa ja turvallisissa teemoissa, joita uutiset, a-studio ja ajankohtaisohjelmat syöttävät töllötintä tuijottaville.

Jäimme kaipaamaan vuoropuhelua yleisön kanssa.  Seminaarin järjestäjä (ELY) puhui edestä sankalle kuulijakunnalle. Hiljainen kansa kuunteli ja ihmetteli. Esityksiä en halua moittia, mutta tunnelma jäi vaisuksi, pintapuoliseksi, vähäpuheiseksi. Ei ollut herkkyyttä, ei intohimoista tunteen paloa.

Seminaarissa ei mainittu sanallakaan kaivannaisteollisuutta. Metsien hyödyntämiseen ei myöskään ollut tarjolla mitään uutta. Poltetaan puut, risut ja kannot, jos kunnat  ja kiinteistöjen omistajat jaksavat innostua bioenergiasta. Selvityksiä on tehty, tietoa on, mutta päätöksenteko takertuu hankintalakiin; aluetalouden etuja ei osata hyödyntää.

Teemaohjelmat kaudelle 2014 – 2020 työpajoissa tutustuimme hankeaihioihin. Näissä sessioissa meille tarjottiin mahdollisuus keskusteluihin koordinaattoreiden kanssa. Tässä työstämistä vailla valmiit teemat:

  • Bioenergia
  • Kyläteema
  • Luontomatkailu
  • Maaseutuelinkeinot
  • Metsätalouden ja puutalouden teemaohjelma

Hankeohjelmissa oli samaa henkeä. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty kasoittain, mutta tekemisen suunnat ja keinot jäivät usvan peittoon.

Osallistuin Bioenergia-alan teemaohjelman käsittelyyn ja siitä mieleeni jäi yrittäjien ja avauspuheenvuoron esittäjän haaveet konkretiasta. Olisi viimeinkin aika siirtyä tekoihin.

Paluumatkalla pohdimme Irjan kanssa, mikä puuttui:

  1. innostus
  2. intohimo
  3. konkreettisuus
  4. jännitys
  5. tuoreus
  6. tekemisen meininki

Teemaohjelmissa oli paljon mannapuuroa.  Ei meitä manipuloitu, mutta tästä päivästä ei syntynyt AHAA-elämyksiä (Wau), lounaalla saimme maistaa vesihauteessa viilennettyä “lähiruokaa” (Lue: seisova pöytä). Elämme vuoden pimeintä aikaa ja siksi suhtaudun tilaisuuden “ainutlaatuisuuteen” lempeän hyväksyvästi.

EU-projektit vain ovat tällaisia.  Päivät lyhenevät ja valon määrä vähenee…

Selviääkö Kainuu vuoteen 2020 / 2030 useita kertoja lämmitetyllä pyttipannulla?

En usko.

Metsäteollisuudesta johtaja Nordautomationille

 Nordautomation_logo-2015_2_

juhahakala Puuteollisuuden DI, eMBA Juha Hakala, 50, on nimitetty Nordautomation Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänellä on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Nordautomation Oy on juuri palannut takaisin suomalaiseen omistukseen. Yhtiö kuului 13 vuotta ruotsalaiseen pörssiyhtiöön. Kesäkuussa Nordautomation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pauli Ojala, 67, lunasti yhtiön osakekannan takaisin itselleen.

Varatoimitusjohtajan vakanssi Nordautomation Oy:ssä on uusi. Yhtiön organisaatiota viritetään myös muilla tavoin vastaamaan metsäteollisuuden kehityssuuntia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Nordautomation Oy:n toimiyksikkö Kristiinankaupungissa ja konepajatuotanto Alajärvellä sekä Nordautomation Ab ruotsissa ovat erinomaisessa kunnossa.

Juha Hakala on viimeksi palvellut Vapo Timber Oy:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt UPM Timberin esikunnassa ja tehtaanjohtajana UPM Alholman sahalla, sekä Aureskoski Oy:n saha- ja puunjalostuslaitoksen toimitusjohtajana. Lisäksi hän on toiminut ruotsalaisen Fagerlid Industrier AB:n sahateollisuuden johtajana.

Uuden tehtävänsä Hakala ottaa vastaan 15.8.2013. Varatoimitusjohtaja Hakala raportoi suoraan toimitusjohtaja Pauli Ojalalle.

Lisätietoja:

  • toimitusjohtaja Pauli Ojala, puh 040 551 2901
  • varatoimitusjohtaja Juha Hakala. puh 040 585 2332

Nordautomation Oy on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa jonka toiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä. Tukinlajittelun ja tukkien sahaan syöttöjen lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu sahojen sivutuotteiden käsittelylaitteistot sekä biovoimaloiden polttoaineen käsittelylaitteistot.

Nordautomation Oy vastaa projektitoimituksista kokonaisvastuullisesti sisältäen laite-, sähkö- ja automaatiosuunnittelun, konepajavalmistuksen, asennuksen käyttöönoton ja koulutuksen.

Nordautomation Oy:n myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa. Tuotantoyksikkö on Alajärvellä.

Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstövahvuus noin 80.

Pauli Ojala osti Nordautomation Oy:n takaisin Suomeen

Hymyssä suin Lifco Ab:n konsernijohtaja Fredrik Knagenhielm-Karlsson ja Nordautomation Oy:n toimitusjohtaja Pauli Ojala allekirjoittavat sopimuksen, joka siirtää Pauli Ojalan jo vuonna 1975 perustaman insinööritoimiston takaisin suomalaisomistukseen.

Nordautomation Oy (www.nordautomation.fi) on 1991 perustettu yritys. Vuonna 1999 yritys siirtyi ruotsalaiseen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konserniin.

Yritys ehti olla neljätoista vuotta ruotsalaisen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konsernin omistuksessa. Evakkoretki päättyi 5.6.2013 tehdyllä kaupalla, joka Pauli Ojalan mukaan varmistaa toiminnan jatkumisen Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä.

clip_image002[4]

Kuvassa Lifco Oy:n konsernijohtaja Fredrik Knagelhielm-Karlsson ja Nordautomation toimitusjohtaja Pauli Ojala (5.6.2013)

Metsäteollisuudelle tuotantotekniikkaa ja erityisesti tukinkäsittelylaitteita projektoiva Nordautomation lukeutuu alansa johtaviin toimittajiin globaaleilla markkinoilla.

Mekaanisen puunjalostusteollisuuden rajujen suhdannevaihtelujen vuoksi yrityksen liikevaihto on vaihdellut vuosittain noin 7–15 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on ollut 30–80 %. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 80.

Vakiintuneeseen asiakaskuntaan ovat kuuluneet merkittävät kotimaiset ja monikansalliset metsäteollisuusyhtiöt. Vientimaista tärkeimpiä ovat olleet Ruotsi, Norja, Baltia, Venäjä ja Australia.

Nordautomation toiminta perustuu kokonaisvastuullisiin toimituksiin suunnittelusta  konepajatuotantoon ja asennuksista käyttökoulutukseen. Markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu, projektijohto ja hallinto sijaitsevat Kristiinankaupungissa. Tuotanto- ja pintakäsittelylaitos on Alajärvellä.

Tuotantotilaa on 7 500 neliömetriä ja halleissa nostokapasiteettia 40 tonnia.  Erityisenä kilpailuvahvuutena Nordautomationilla on oma innovointi- ja ongelmaratkaisutaitoinen suunnittelu sekä oma konepaja, jossa työskentelee pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia.

Metsäteollisuuden vaativat ja kansainväliset projektit ovat koulineet yrityksestä lupauksista vastuuta kantavan palvelijan hyvinkin erilaisissa tuote- ja asiakasympäristöissä.

– Velaton Nordautomation on henkilöstönsä osaamistason, modernin suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmien, tuotantokoneiston ja –puitteiden osalta iskukykyinen ja halukas tuleviin haasteisiin, tiivistää toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Aurinko paistaa kohta risukasaan

Kohti parempaa? Ehkä aurinko paistaa kohta risukasaan. Kirjoitin hiljattain myös sahojen paranevista näkymistä. Puuta ostetaan kovalla hinnalla ja ainakin metsänomistajat ovat tyytyväisiä.
 
Poikkesin Sotkamon Nesteellä kahvilla ja luin Kalevasta, että vienti näyttää elpymisen merkkejä.
 
Kauppalehti kirjoittii, että Nokia on poikinut Ouluun useita kasvavia it-yrityksiä.
 

Oulusta on kasvamassa Euroopan johtava tietotekniikan keskittymä. It-ala on merkittävä uusien työpaikkojen synnyttäjä.

Kovaan kasvuun lähtenyt it-toimiala tuo Ouluun 800 uutta työpaikkaa vuodessa, arvioi BusinessOulu.

18.4.2013 osallistun, Saksasta palattuani, Oulussa metsäteollisuuden tulevaisuuteen kurkistavaan seminaariin. Seminaarin nimenä on ”Metsäala kasvuun” ja tarkemmat tiedot löydät täältä. Saksaan lähdemme KK-Netistä kahden hengen voimalla ja tarkoituksena on tutkia, miten ydinvoimasta luopuminen eli ENERGIEWENDE vaikuttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen ja keskisuurten teknologiayritysten kasvuun.

Metsäala kasvuun -seminaari 15.4.2013 Oulun yliopiston Saalastinsali Perusteollisuutta arvostetaan jälleen. Yleisesti tunnustetaan, että metsäala pystyy uudistumaan.Odotukset ovat korkealla. Mitkä ovat puuntuotannon mahdollisuudet Pohjois-Suomessa? Onko Pohjois-Suomen puulle käyttöä lähitulevaisuudessa? Millä edellytyksillä metsäala saadaan kasvuun? 

Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksia Oulussa järjestettävässä seminaarissa. Puhujakorokkeelle marssitetaan alan johtavia asiantuntijoita ja merkittäviä toimijoita. Suomen hallituksen puheenvuoron esittää liikenneministeri Merja Kyllönen. Seminaari huipentuu paneelikeskusteluun. Puhetta johtaa seminaaripäivän ajan Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.

KAUPPALEHTI

 

Ouluun odotetaan syntyvän vuosittain yhteensä 2 000 – 2500 työpaikkaa, joten it-alan osuus on merkittävä.
It-sektori työllistää kaupungissa tällä hetkellä noin 15 000 ammattilaista. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin neljä miljardia euroa.

HELGE: Elämme jännittäviä aikoja, EU:n pankkiirit ja poliitikot ovat 2000-luvulla lapioinneet valtavia suummia  tuottamattomiin infrastruktuurikohteisiin, mutta silti Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Hollanti porskuttavat. Pohjoismaissakin talouselämä on kohtuullisen hyvässä kunnossa. On rakennettu teitä, siltoja, lentokenttiä, asuntoja ja turistiparatiiseja, joille ei ole löytynyt maksavia asiakkaita, mutta eiköhän tästäkin alhosta vieltä selvitä kuivin jaloin?

Oulussa toimii yli 600 korkean teknologian yritystä, joista kolmasosa kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi langattoman tiedonsiirron ja radioteknologian parissa työskentelee useita kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vahvat signaalit puntarissa

ponsseforwarder

Metsäteollisuuden rakennemuutoksessa näkyy merkkejä paremmasta. Valtakunnan metsäjätit vähentävä paperin valmistusta, mutta tilalle tulee uutta. UPM ja Stora Enso ovat tahoillaan tutkineet biojalostamoiden valmistusta 2000-luvun alusta lähtien. Metsäteollisuuden uudistajiksi nousee meillä ja muualla perinteisten toimijoiden rinnalle myös uusia yhtiötä.

  1. UPM (Biojalostamo Lappeenrantaan ja Ranskaan)
  2. Stora Enso (Varkauden pilottilaitos yhdessä Neste Oy:n kanssa)
  3. Stx 1 (Kajaanin Renforsin ranta; entinen UPM Kajaani paperitehdas)
  4. Green Fuel Nordic (Investoi Savoon 150 miljoonaa euroa)
  5. Honeywell (Automaatiotoimittaja: Envergent Technologies LLC:n kehittämä RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologia)

Tammikussa 2012 uutisissa kerrottiin, että Green Fuel Nordic Oy on ostanut Iisalmelta 500 000 eurolla seitsemän hehtaarin tontin biojalostamon rakentamista varten. Uuden laitoksen rakentaminen alkaa keväällä 2013.

Kuopiolainen Green Fuel Nordic (GFN) on valinnut bioöljyjalostamojensa rakennuspaikaksi Iisalmen ja Savonlinnan. Kummankin hinnaksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa. Molempien projektien YVA-menettely on käynnissä.

Kuihtuvasta Soinlahdesta on investoinnin ansiosta tulossa merkittävä puu- ja energiateollisuuden keskittymä. Biojalostamojen rakentaminen on myös onnenpotku sahateollisuudelle, koska se varmistaa elintärkeälle, kannattavuuden varmistamalle hakkeelle ja purulle pitkäaikaisen käyttäjän.

Ennen integraatissa oli sellutehdas kartonki- ja / tai paperitehdas. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden integraateissa tuotetaan tikkuviinaa (etanolia) ja biodieseliä. Luemme tulevaisuudessa lehtiä ja kirjoja iPadeilla ja tableiteilla, mutta automme kulkevat biopolttoaineella.

KUVA: Usewood Tehojätkä Taimikonhoidon ammattilaisille 1,5 metrin leveys, 1800 kg paino, monipuoliset työvälineet, helppo käytettävyys, alhaiset käyttökustannukset ja hyvä työnjälki.

Biojalostamoissa käytetään raaka-aineena metsäbiomassaa kuten karsittua rankaa, ensiharvennuksen hakkuujätettä sekä vaneri- ja metsäteollisuuden sivuvirtoja, joten tonttien valinnassa pääkriteerinä on raaka-aineen saatavuus.

Iisalmessa biojalostamo sijoittuu Soinlahden teollisuusalueelle Anaika Wood Oy:n sahan kylkeen. Saha toimittaa biolaitoksen vuosittain tarvitsemat  350 000 kiintokuutiota puuraaka-ainetta.

GFN käyttää biojalostamoissaan Honeywellin konserniyhtiö Envergent Technologies LLC:n kehittämää RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologiaa. RTP Green Fuel -polttonestettä voidaan käyttää lämmön tai sähkön tuotannossa. RTP-teknologiaa käytetään tällä hetkellä seitsemässä biomassan jalostuslaitoksessa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Kuusamolainen Pölkky Oy osti UPM Kajaani sahan ja energiayhtiö Stx1 kaavailee lehtitietojen mukaan Renforsin rantaan biojalostamoa. Pyrolyysiyksikön rakentamisen lähtökohtana on, että lähietäisyydeltä saadaan vuositasolla 350 000 kuutiota haketta.

Savonlinnan bioöljyjalostamo sijoittuu Pääskylahden teollisuusalueelle, UPM:n vaneritehtaan ja yritystalo Schaumanin läheisyyteen. UPM on parhaillaan tekemässä isoa yli 20 miljoonan euron investointia. Kaupunki aikoo rakentaa Pääskynlahteen uuden syväsataman Saimaan kanavayhteyttä varten. Kaupungin laatima kaava mahdollistaa lähes 60 000 neliön rakentamisen alueelle.

Tehojätkä käsittelee pienpuut ”palstatie” -korjuualueina, tämä käsittelyalue  tallennetaan korjuureittinä navigaattoriin. Pienpuiden kuivuttua ne kerätään ajoreitin mukaisesti hakettamalla Nordautomation Ekokeräimeen.

Ekokeräin siirtää kertyneet lastit suoraan läheiseen Ekohell-biovoimalaan tai lähiseudun biojalostamoon. Näin toimien saadaan pienläpimittainen energiapuu vähillä käsittelykerroilla luonnon kuivaama polttohake energian tai biopolttoaineen tuotantoon.

Prosessin mukainen järkevä pienpuun korjuu antaa samalla taimikonhoitotyönä parantuneen metsän kasvun ja kansallisomaisuutemme karttumisen.

UPM LAPPEENRANTA

Maailman ensimmäisen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon rakennustyöt Lappeenrannassa ovat edenneet aikataulussa. UPM:n Lappeenrannan biojalostamon peruskivi muurattiin 12. marraskuuta 2012. Rakennustyöt aloitettiin viime kesänä ja uusiutuvaa dieselpolttoainetta mäntyöljystä valmistava jalostamo käynnistyy vuonna 2014.

”Lappeenrannan 150 miljoonan investointi on UPM:n kärkihanke ja ensimmäinen askeleemme matkalla merkittäväksi kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajaksi. Biojalostamo on keskeinen osa bio- ja metsäteollisuuden yhdistävän Biofore-strategiamme toteutusta”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Lappeenrannan biojalostamo on metsäteollisuuden murroskauden ensimmäinen merkittävä investointi uuteen, innovatiiviseen tuotantolaitokseen Suomessa. Se toteutetaan ilman julkista investointitukea.

Lappeenrannan hanke on tärkeä alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä kahden vuoden ajan. Valmistuessaan vuonna 2014 laitos työllistää suoraan lähes 50 ja välillisesti noin 150 henkilöä. Biojalostamo tuottaa korkealaatuista uusiutuvaa dieselpolttoainetta noin 120 miljoonaa litraa vuodessa.

SYNKKIEN UUTISTEN TILALLE PAREMPAA

Vaikka Stora Enson Kemijärven tehtaan jatkajaksi suurten tukien turvin pyrkinyt liimapuuvalmista Arktos Groupin ura päättyi Mikkelin pääkonttorinkin osalta konkurssiin, on synkkien uutisten rinnalle tullut viime aikoina heikkoja ja vahvoja signaaleja uusiutumisen etenemisestä. Yllä olevissa esimerkeissä valokeilassa ovat biojalostamot.

Uusien integraattien rakentaminen avaa mahdollisuuksia myös laite- ja prosessivalmistajille. Sahojen volyymejä pystytään nostamaan, kun sivutuotteille löytyy ostajia.