Kemijärven liimapalkkitehdas alusta loppuun

3794118375_736c62c771_m.jpg

Tunnen ihmisiä, jotka tutkivat kuolinilmoitukset tarkkaan ja mittailevat omaa maallista vaellustaan tuonpuoleiseen siirtyneisiin vertaillen. Jotkut bongaavat lehdistä sarjakuvat ekana. Moni lukee urheilusivut alusta loppuun ja jättävät kulttuurin, talouden ja politiikkan kirjoitukset sikseen. Minua kiinnostavat yritysten hyvät, pahat ja rumat.

Ei siksi, että hyppisin epäonnisten haudalla, tai osoittaisin sormella hankkeita, jotka eivät etene niin kuin Strömsössä. Menetykset ja menestymiset opettavat meille aina jotain uutta yrittämisestä.

Tänään Sotkamon Nesteen Baarissa selasin Oulussa ilmestyvää Kaleva-lehteä, jossa oli sivun mittainen tarina Kemijärven tehtaan jatkajasta, Arktos Groupista, joka sai aikoinaan isot tuet, hyvät lainaehdot, rutkasti rahaa Finnveralta, Stora Ensolta ja TEM:iltä.

Vajaa vuosi takaperin pähkäiltiin: “Jos yrityssaneerauksessa oleva Kemijärven liimapuutehdas Arktos Oy ajautuu konkurssiin, lankeaa veronmaksajille miljoonien eurojen lasku, sillä osa luottotappioista lankeaa valtiolle.” Asiasta kertoi  tuolloin Yleisradio.

Kun Stora Enso lopetti Kemijärven sellutehtaan, rakennettiin paikkakunnalle julkisin varoin vahva tukipaketti. Arktos sai kehittämisavustuksia 5,5 miljoona euroa, minkä lisäksi väkeä koulutettiin 300 000 eurolla. Valtion eritysrahoittajan Finnveran rahoja kiinnitettiin yli 11 miljoonaa. Tiedetiin, että konkurssin toteutuessa avustukset valuisivat hukkaan.

Tänään Kaleva-lehti ynnäsi artikkelissaan operaation kokonaismenetykset ja päätyi noin 30 miljoonaan euroon. Miinusta kertyy myös hanketta rahoittaneelle pankille.

Hankkeen rahoittajien mukaan epäonnistumisella on useita syitä. Arktoksen toimitusjohtaja Juhani Kukkonen arvoi yhdeksi syyksi takkuilevan paikallishallinnon.

Harvoin riskialtista teollista hanketta on maassamme rahoitettu yhtä avokätisesti. Superministeri Mauri Pekkarinen otti aikoinaan poliittisen vastuun ja antoi TEM:in lapioida Arktosiin rahaa runsaasti, ilman virkamiestensä tukea. Finnvera rohkeni lainoittajaksi, koska Stora Ensokin peukutti liimapalkkitehdasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön rakennusmuutosjohtaja Anssi Paasivirta kertoi Ylelle helmikuussa 2012, että paikallinen sellutehtaan puolesta toimiva massaliike olisi hidastuneiden paikallishallinnon toimenpiteiden takana. No, ehkä, mutt syitä lienee useita. Liimpalkkituotanota oli Suomessa jo ennen Arktosin alkua yli arkitarpeen. 2008 käynnistynyt talouslama latisti kysyntää entisestään.

Massaliikkeessä vaikuttanut Kemijärven kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Nivala kiistää Paasivirran väitteet.

Valtioinyhtiöistä vastannut ministeri Kari Häkämies oli ilmeisesti aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että mikkeliläisfimaa kuljetettiin kunniakujassa rahoittajien ja tukijoiden puheille. Alaa tuntevat sahurit ja tuotantotekniikan osaajat eivät alun alkaen luottaneet Arktosin kykyyn. “Happamia ovat!” totesi kettu pihlajanmarjoista. Kilpailijat eivät kaivanneet lisää kapasiteettia.

Liimapuupalkeja ei tehtaalta lähtenyt yhtään kappaletta ja nyt koko Arktos Group on konkurssissa, vaikka Kemijärveltä lähteneen Stora Enson sellutehtaan tiloihin sijoittunut Arktos työllisti pohjoisessa enimmillään toistasataa ihmistä. Liimapuutehtaan tuotanto lopetettiin  vuosi sitten (2012) pian sen jälkeen, kun Stora Enso ilmoitti lopettavansa yksikön rahoittamisen.

Kemiläsikriitikoiden mukaan, Arktos Groupin tehtävänä oli vaimentaa hälinää ja ruikutusta, joka syntyi Urho Kekkosen 60-luvulla  runnoman  sellutehtaan lakkautuksen takia.

Sanotaan, että Arktos-hanke oli pelkkää sumutusta, psygologinen yritys, jolla ei ollut aikomustakaan valmistaa liimapalkkeja. Lisäksi väitetään, että konkurssipesän varat ovat Kalixissa (Ruotsissa) tai joka tapauksessa ulkomailla.

Arktos Groupin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen piti vielä tammikuussa 2012 tehtaan näkymiä hyvinä. Vuoden kuluttua ääni kellossa vaihtoi: yhtiö kertoi tammikuun lopussa nettisivuillaan, etteivät rahoittajat kiinnostuneet saneerausohjelmasta ja tehtaan käynnistämisestä uudelleen.

Konkurssihakemuksesta päätettiin 30.1.2013.

Poliisi tutkii parhaillaan, onko Arktosin yritystukia käytetty väärin. Vuonna 2008 perustettua tehdasta vauhditettiin noin seitsemän miljoonan euron tuilla. Kasan painoksi tulevat kymmenien miljoonien lainat.  Myös ryppääseen hankitut Inarin Peuravuonon saha sekä Seskarö Såg Ab Haaparannalla ovat lopettaneet.

Konkurssista kertoi ensimmäisenä Yle Lappi.

Werbeanzeigen

11 Kommentare zu „Kemijärven liimapalkkitehdas alusta loppuun

  1. Lapis kertovat virkamiehet ja poliitikot sen mikä on poliittisesti ja nostettavien tukien kannalta tarkoituksenmukaista. Kemijärvellä tykkäävät enempi levitellä EU:n tukemia jänkkäheiniä poroilleen. Tietävät jo kaikin, että Arktosin seikkailun ja käräjien hinnalla Kemijärven tehtaasta oltaisiin voitu rakennella biodieseltehdas raaka-ainevaraston keskelle.

  2. Uskoisin, että määrätyissä piireissä 30 miljoonaa euroa pidetään pienenä summana UKKn muistoa vaalittaessa?

    Anaikaa osoittautui nimensä veroiseksi. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2012/02/anaikaa-sai-aikaa-virkamiesvastuulla.html Miten mahtanee toteutua Suomen kalleimman poliitikon, taulukauppian Mauri Pekkarisen poliittinen vastuu?

    PS.

    Ministerinä toimi silloin muistaakseni Karin veli Jyri, juuri se sama veijari, joka nyt EKn dirikana yrittää ajaa teollisuuden Suomessa lopullisesti polvilleen.

  3. Pekkarinen, Pekkarinen, Pekkarinen, Pekkarointi,Pekkarointi,Pekkarointi…jalasmökki,moottorikelkka, siltarumpu.
    Nuorisosäätiö,Taulukauppa,taulukauppa,taulukauppa.Välistäveto.Kepu pettää aina.
    Onko se syy miksi Kepu saa eniten ääniä siellä missä aina haisee.Siellä Missä jaetaan yhteistä hyvää pienemmälle porukalle parempaan talteen.
    Mitä ihmettä se Alkiolaisuus oikein on?

  4. Hyvät herrat! Mieleeni tulee laatikollinen hankkeita, joita superministeriö Pekkarisen aikana ja johdolla edisti.

    1. liimapalkkitehdas Arktos, Kemijärvi
    2. Suomi-Soffa, Kajaani
    3. patteritehdas, Varkaus
    4. biodieselhanke Stora / Neste, Varkaus
    5. pellettitehtaat, Vapo
    6. tuulimyllytehtaat ja hankkeet
    7. ydinvoimalapäätökset

    Näistä taulukaupoista ovat enää raamit jäljellä. Tuleeko mieleen muita?

  5. Olisi kansallinen urotyö, kun joku viitseliäs sielu todella kokoaisi listan tämän broilerin aikaansaannoksista ja liittäisi kuhunkin yhteiskunnalle siitä aiheutuvat kustannukset, nettona jos mahdollista. Valitettavasti yhden ihmisen muisti on hyvin rajallinen, mutta ehkäpä blogaajien ja kommentoijien „joukkomuisti“… Nuo luetellut kun ovat vasta hänen uransa aivan viime vuosilta.

    Itselleni ei nopeasti tule muuta mieleen kuin Kinnulan kunnan ylpeys, tyhjä (mahdollisesti edelleen?) http://www.kinnula.fi/saarensalmi/Esite_29012013_1.jpg kaikkine tukineen.

  6. hakki, muistan ison mainostaulun Vuolijoelta, jossa todettiin, että kunnassa oli „tilaa yrittää“. Aikojen hämärässähän oletettiin, että yrittäjä tarvitsi onnistuakseen tilavan hallin, jonne koneet ja duunarit rahdattiin Espoosta tai Vantaalta.

  7. Olen sanonut tämän ennenkin, mutta toistan kun lause järkyttää yhä uudelleen ja uudelleen.

    Joensuun kaupungilla oli suuri mainostaulu lentokentältä kaupunkiin ajettaessa.
    Siinä luki:

    „Joensuun kaupunki on alueen suurin työllistäjä!“

    Minulla oli samana päivänä tilaisuus kysyä taulusta kaupungin edustajalta.
    Hän ei nähnyt lauseessa mitään vikaa, vaan oli siitä ylpeä.

    Keskustan poliitikoilla on synnynnäinen näkemys siitä, että maa pitää pitää asuttuna ja sen saa maksaa joku muu.
    Se on kuulemma oikeudenmukaisuuskysymys.Juuri tuosta systä en jaksaisi osallistua politiikkaan.Jos ihmisillä on noin „kipeä“ näkemys oikeudenmukaisuudesta, niin en minä pysty heitä muuttamaan.
    Juuri siksi pitää hajasijoittaa-maksoi mitä maksoi jne.Lista on loputon.

  8. Suomalaisen perusyrittämisen pulmana on, että työllistäviä firmoja on tuettu, avustettu ja terapoitu. Työväkeä on koulutettu työllistävän yrityksen tarpeisiin. Kurssi kurssin perään työllistää ns. Call Centereitä, koska ne työllistävät.

    Suuryrityksissä on koulutettua väkeä, joka tietää ja tiedostaa kannattavuuden merkityksen pitkäjänteisen toiminnan varmistajana. No, media huutaa kurkku suorana, jos kannattavuutta parannetaan henkilöstöä supistamalla.

    Markkinoilla ei ole saavutettuja etuja. Meidän tulisi oppia, ettei lineaarista kestävää kasvua ole olemassa. Se energia, jolla saavutettua etuja puolustetaan ja työelämän rakenteita betonoidaan, pitäisi suunnata uusien kannattavien firmojen keksimiseen, kehittämiseen ja rakentamiseen.

    Edelleen kasataan kansallisia ja EU-hankkeita, joissa tähtäimenä on työllistäminen. Sitten petytään, kun väärällä asenteella pyöritetään avustusautomatisoituja tuottamattomia liikeideoita, kunnes avustukset ovat tapissa ja kuppi menee nurin kuitenkin.

    Huomio kannattavuuteen. Suu säkkiä myöden.

    Kuntien ja valtion kestävyysvajekin katoaa, kun tehdään vain se, mihin rahat riittävät. Vain ihmemies Intiassa syö enemmän kuin tienaa.

  9. Valtion sekaantuminen yritystoimintaan on lähtökohtaisesti väärä.
    Ymmärrän sen pääomaköyhässä maassamme, mutta ei se muuta perusasiaa.
    Yrittämisessä tulee olla riski, jonka kantaa omistaja eli yrittäjät itse.
    Nyt suuri osa yrityksistä on taitavasti solmiintunut yhteiskunnan osaksi ja jakavat riskin yhteiskunnan kanssa kokonaan tai soittain.
    Terveysalalla näitä caseja rittää missä lakisääteinen toiminta hoidetaan yksityisen bisneksen avulla.
    Maksun maksaa yhteiskunta.
    Todellinen yrittäjyys ei ole kunniassaan, vaan pikemminkin luupin alla.Verottajan silmin jokainen yritys on mahdollisuus saada lisää rahaa muutaman hölmön avulla, jotka uskovat itseensä.
    Viron malli missä yritykseen jätetty varallisuus on verotuksen ulkopuolelle antaa loistavan mahdollisuuden työllistää ja kehittää yritystä omalla pääomalla.Työllistävä ja uutta luova Yritys on arvo sinänsä ja sen perusasian oppiminen on meillä unohtunut.

  10. „Se energia, jolla saavutettua etuja puolustetaan ja työelämän rakenteita betonoidaan, pitäisi suunnata uusien kannattavien firmojen keksimiseen, kehittämiseen ja rakentamiseen.“ Voiko sen selvemmin sanoa? Mutta ilmeisesti hallituksella, puolueilla ja muilla etujärjestöillä on tärkeämpääkin tekemistä.

    http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2013/01/vastuullisuuden-puolen-valin-tarkastelu.html

    Muuten. Tänään on ystävänpäivä.

    Menestyksekästä Ystävänpäivää vaan teille.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s