Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vahvat signaalit puntarissa

ponsseforwarder

Metsäteollisuuden rakennemuutoksessa näkyy merkkejä paremmasta. Valtakunnan metsäjätit vähentävä paperin valmistusta, mutta tilalle tulee uutta. UPM ja Stora Enso ovat tahoillaan tutkineet biojalostamoiden valmistusta 2000-luvun alusta lähtien. Metsäteollisuuden uudistajiksi nousee meillä ja muualla perinteisten toimijoiden rinnalle myös uusia yhtiötä.

  1. UPM (Biojalostamo Lappeenrantaan ja Ranskaan)
  2. Stora Enso (Varkauden pilottilaitos yhdessä Neste Oy:n kanssa)
  3. Stx 1 (Kajaanin Renforsin ranta; entinen UPM Kajaani paperitehdas)
  4. Green Fuel Nordic (Investoi Savoon 150 miljoonaa euroa)
  5. Honeywell (Automaatiotoimittaja: Envergent Technologies LLC:n kehittämä RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologia)

Tammikussa 2012 uutisissa kerrottiin, että Green Fuel Nordic Oy on ostanut Iisalmelta 500 000 eurolla seitsemän hehtaarin tontin biojalostamon rakentamista varten. Uuden laitoksen rakentaminen alkaa keväällä 2013.

Kuopiolainen Green Fuel Nordic (GFN) on valinnut bioöljyjalostamojensa rakennuspaikaksi Iisalmen ja Savonlinnan. Kummankin hinnaksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa. Molempien projektien YVA-menettely on käynnissä.

Kuihtuvasta Soinlahdesta on investoinnin ansiosta tulossa merkittävä puu- ja energiateollisuuden keskittymä. Biojalostamojen rakentaminen on myös onnenpotku sahateollisuudelle, koska se varmistaa elintärkeälle, kannattavuuden varmistamalle hakkeelle ja purulle pitkäaikaisen käyttäjän.

Ennen integraatissa oli sellutehdas kartonki- ja / tai paperitehdas. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden integraateissa tuotetaan tikkuviinaa (etanolia) ja biodieseliä. Luemme tulevaisuudessa lehtiä ja kirjoja iPadeilla ja tableiteilla, mutta automme kulkevat biopolttoaineella.

KUVA: Usewood Tehojätkä Taimikonhoidon ammattilaisille 1,5 metrin leveys, 1800 kg paino, monipuoliset työvälineet, helppo käytettävyys, alhaiset käyttökustannukset ja hyvä työnjälki.

Biojalostamoissa käytetään raaka-aineena metsäbiomassaa kuten karsittua rankaa, ensiharvennuksen hakkuujätettä sekä vaneri- ja metsäteollisuuden sivuvirtoja, joten tonttien valinnassa pääkriteerinä on raaka-aineen saatavuus.

Iisalmessa biojalostamo sijoittuu Soinlahden teollisuusalueelle Anaika Wood Oy:n sahan kylkeen. Saha toimittaa biolaitoksen vuosittain tarvitsemat  350 000 kiintokuutiota puuraaka-ainetta.

GFN käyttää biojalostamoissaan Honeywellin konserniyhtiö Envergent Technologies LLC:n kehittämää RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologiaa. RTP Green Fuel -polttonestettä voidaan käyttää lämmön tai sähkön tuotannossa. RTP-teknologiaa käytetään tällä hetkellä seitsemässä biomassan jalostuslaitoksessa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Kuusamolainen Pölkky Oy osti UPM Kajaani sahan ja energiayhtiö Stx1 kaavailee lehtitietojen mukaan Renforsin rantaan biojalostamoa. Pyrolyysiyksikön rakentamisen lähtökohtana on, että lähietäisyydeltä saadaan vuositasolla 350 000 kuutiota haketta.

Savonlinnan bioöljyjalostamo sijoittuu Pääskylahden teollisuusalueelle, UPM:n vaneritehtaan ja yritystalo Schaumanin läheisyyteen. UPM on parhaillaan tekemässä isoa yli 20 miljoonan euron investointia. Kaupunki aikoo rakentaa Pääskynlahteen uuden syväsataman Saimaan kanavayhteyttä varten. Kaupungin laatima kaava mahdollistaa lähes 60 000 neliön rakentamisen alueelle.

Tehojätkä käsittelee pienpuut ”palstatie” -korjuualueina, tämä käsittelyalue  tallennetaan korjuureittinä navigaattoriin. Pienpuiden kuivuttua ne kerätään ajoreitin mukaisesti hakettamalla Nordautomation Ekokeräimeen.

Ekokeräin siirtää kertyneet lastit suoraan läheiseen Ekohell-biovoimalaan tai lähiseudun biojalostamoon. Näin toimien saadaan pienläpimittainen energiapuu vähillä käsittelykerroilla luonnon kuivaama polttohake energian tai biopolttoaineen tuotantoon.

Prosessin mukainen järkevä pienpuun korjuu antaa samalla taimikonhoitotyönä parantuneen metsän kasvun ja kansallisomaisuutemme karttumisen.

UPM LAPPEENRANTA

Maailman ensimmäisen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon rakennustyöt Lappeenrannassa ovat edenneet aikataulussa. UPM:n Lappeenrannan biojalostamon peruskivi muurattiin 12. marraskuuta 2012. Rakennustyöt aloitettiin viime kesänä ja uusiutuvaa dieselpolttoainetta mäntyöljystä valmistava jalostamo käynnistyy vuonna 2014.

”Lappeenrannan 150 miljoonan investointi on UPM:n kärkihanke ja ensimmäinen askeleemme matkalla merkittäväksi kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajaksi. Biojalostamo on keskeinen osa bio- ja metsäteollisuuden yhdistävän Biofore-strategiamme toteutusta”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Lappeenrannan biojalostamo on metsäteollisuuden murroskauden ensimmäinen merkittävä investointi uuteen, innovatiiviseen tuotantolaitokseen Suomessa. Se toteutetaan ilman julkista investointitukea.

Lappeenrannan hanke on tärkeä alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä kahden vuoden ajan. Valmistuessaan vuonna 2014 laitos työllistää suoraan lähes 50 ja välillisesti noin 150 henkilöä. Biojalostamo tuottaa korkealaatuista uusiutuvaa dieselpolttoainetta noin 120 miljoonaa litraa vuodessa.

SYNKKIEN UUTISTEN TILALLE PAREMPAA

Vaikka Stora Enson Kemijärven tehtaan jatkajaksi suurten tukien turvin pyrkinyt liimapuuvalmista Arktos Groupin ura päättyi Mikkelin pääkonttorinkin osalta konkurssiin, on synkkien uutisten rinnalle tullut viime aikoina heikkoja ja vahvoja signaaleja uusiutumisen etenemisestä. Yllä olevissa esimerkeissä valokeilassa ovat biojalostamot.

Uusien integraattien rakentaminen avaa mahdollisuuksia myös laite- ja prosessivalmistajille. Sahojen volyymejä pystytään nostamaan, kun sivutuotteille löytyy ostajia.

Werbeanzeigen

9 Kommentare zu „Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vahvat signaalit puntarissa

  1. Risuilla käytettynä risunkerääjän konekin syö enemmän kuin tienaa eli tienaako koneilla risuja keräävä leipänsä ?.

    Tätä joku kysyy:

    „Aikooko SAK kasata suurmetsän kun pienomistajat joutuvat luopumaan omistuksistaan kustannussyistä? Varmaan sitten heillä olisi säädettynä verovapaus.. Ehdotuksella tuntuu olevan SAK lle suurempi tavoite kuin vain tuon 100 miljoonan kerääminen.“

    Lapissa Valtion metsänomistuksella on jo korkea hätätila, suunta hokkus pokkus, on suurmetsätaoudesta pois, palstoja yritetään myydä etelän pöhköille sijoittajille kuten ennenkin, väärentämällä kohteessa tarjottuja puumääriä ja – lajeja, pimittämällä aukkohakkuualojen metsitysvelkoja ja tehtaillen vääriä kiinteistörekistereitä kauppojen liitteíksi.

    Ihan sama.

    Kaikkea tätä tietenkin tutkii etelänsuunnalla Valtiossamme nk. korkea oikeusviranomainen. Paikalinen juriskuukkeli, koira, korppi niiden kirput esittävät, kestä, älä välitä, et näille tuulimyllyille mitään voi, niin tai jos otan asiakseni menetän kymmnenen hyvää juttua enkä tästä saa vaikka voitat edes elantoani.

    Inarin saha lensi nurin kun ei kannata, konkkahallinto länmmittää Kemijärven Arktosin liimapalkkitehdasta, metsävirkamiehet tuijottavat näitä pönttöjä pöydillään niska ja korvat punaisina ja ne motokuskit joilla on eniten velkaa koneistaan suunnittelevat Kiinaan lähtöä.

    Puurekat, ne ovat jo pantu pankin komennosta kirpputoreille ja myyntiin, katso vaikka Nettikone.fi taikka Alman Mascus.fi.

    Kuitupöllin kiintomotin netto Lapissa on verojen jäkeen yksityiselle pystymyyjälle kuuluu olevan komeasti kymppi. Tukki kuis muuten pistetään kautta linjan samaan pinoon.

    Ja kuten aina MTK:n totuuden torvi Maaseudun Tulevaisuus lehti valheen taskussa pimittää tiedot kuten aina.

    Hyvääkin sentään on, Nordea sentään tahkosi Sammon laariin ja Nallen tupaan kaikkien euroja aikojen ennätyksen ja on jo läiminyt konttorinsa kiinni ja potkinut niistä pois pääosan väestään.

    Vielä iloisesti rupattelevana laumana tulevat Rouvat pankista vastaaani matkalla Työkkäriin..

    Ennen edesmennyt energiaoppinut kertoi,“roskat ja risut kyllä palavat mutta eivät lämmitä.
    Oisko parree panna akat risujenkeruuseen ja tuo risukoneen kuski työtä johtamaan.

    Mitäpä jos nämä pankissa ahterinsa istumalla levittäneet rouvat keräävät risut ja jäteään tämä kone siihen keksimättä ?

  2. Ihahaa, kiitos hyvästä ja valaisevasta vastauksesta. Nuorten metsien energiakorjuun kustannusten karsimiseen pitää löytää konsteja. Kaupunkilaismetsänomistajat jaksavat kulkea kesälomillaan raivaussahallaan tulevien leimikoittensa kasvuedellytyksiä parantamassa tiettyyn ikään asti.

    Moni asvalttimetsänomistaja ei välttämättä tähtää optimaaliseen tuottoon eläessään; metsänomistuksen tuotto siirretään seuraavalle sukupolvelle.

    Turvetuotannon rajoittaminen siirtää biomassan tuotantopainetta mm. metsähakkeen ja rakennusjätteiden suuntaan.

    Metsiä on hoidettava, jos haluamme, että sahateollisuus pysyy voimissaan. Helppoja ratkaisuja ei ole.

    Helpompi on kehittää vihreään kultaan nojaavia arvoketjuja kuin älykännyköillä ja ekosysteemeillä maailmoja hallita.

    Tämä tuli päällimmäisenä mieleeni.

    Taidat tuntea Lapin olosuhteet kuin omat taskusi.

  3. Kyllä mä puhuisin heikoista signaaleista. Analyytikko „kielsi“ 😉 sijoittamasta UPM:äään. Katsoin lv:tä ja tulosta toimialoittain. Energia tuottaa hyvin, mutta lv. on „pikkuperunoita“ paperin lv:n ja tappion rinnalla.

  4. Mielenkiintoisia näkymiä. Aika näyttää kuinka vankalla pohjalla ne ovat.
    Metsässä kulkija kyllä näkee, että energiaa kyllä jää valtavia määriä metsään. Ongelma on kuinka se saataisiin käyttöön. Vihreiden energiahaaveissa yleensä unohtuu korjuu ja kuljetuskustannukset. Jopa teiden lähellä pienemmän harvennuspuun arvo on nolla. Siitä ei makseta ja ilmaiseksikaan ei muut kuin lähellä asuvat sitä huolisi.
    Kun metsänomistus on siirtynyt yhä enemmän kaupunkilaisille niin omallakaan työllä ei puusouvvi kannata.
    Itse uskon pienehköihin yhdistettyihin sähkö- ja lämpövoimaloihin. Kokoluokkaa pieni taloryhmä tai teollisuuslaitos. Näitä näyttää olevankin kehitteillä.
    Puuenergian kehittämiseen kannattaa panostaa. Hyville sovelluksille kyllä olisi vientimarkkinoita toisin kuin kovan kilpailun tuuli- tai aurinkoenergialaitteille. Suomen luontainen vahvuus on metsissä. Tuulelle ja auringolle on muualla paremmat maaperät.

  5. Kari, olen kanssasi samoilla linjoilla pienten CHP-laitosten osalta.

    – järkevä korjuu
    – littana logistiikka
    – saksalaisen mallin mukaan, vaikkapa metsänomistajien osuuskuntia
    – uutta ideaa arvoketjun aukottomaan kustannustehokkuuteen tarvitaan

  6. Joku sentään täällä rapsahuttaa vittakimpulla virkapersoonia paljaalle persuukselle

    Mites tää osuuskunta henkilöiden yhteenliittymä toimii harvaan asutussa periferiassa, herrat jotka istuvat Metsähallituksessa, Maanmittauslaitoksessa, Metsäkeskuksissa ovat yleensä keskenään jos, ei ihan itse niin vaimon suvun kautta. He keskenään muodostavat henkilöiden ja pääomien liiton. Siinä ei junteillä syrjäkylillä olle rääpyä pullikoida – vievät viimeisenkin nurin halutessaan.. Työpaikat ja virat on maailman sivu näissä hallinnoissa ja lafkoissa pedattu sukulaiselle tai saman klaanin jäsenelle. Kun myyntiin tulee hyvä metsäpalsta tai omaisuuserä niin sen lajin selvittäminen on muille on tehty mahdottomaksi. Hallinnoijat itse keskenään veran alla hoitelevat kaupat jos eivät ole ottamassa niin vaimon veljelle tai tyttären sulhaselle lähtee vinkki.

    Näin se tämä periferian nepotismi – ja kytkentä näillä persoonilla oikeuslaitokseen mulkun tai sen kolon kautta johon sitä kuulutaan mediankin mukaan hangatun kesken virantoimituksen.

    Siinäpä sitten junailit hankkeena syrjäkylien peräkammarin vanhuspojille osuuskuntaa…

  7. Jep!
    Biodieselhybridit ajokeiksi ja diselvero Suomesta pois. Toyotan patentit ja kiinalaisrahoitteinen autotehdas Uuteenkaupunkiin, FinPrius Made in Härmä. Siinä on uusi tulevaisuus. Suomalainen innovatiivinen teollisuusklusteri tietotekniikka+ilmastosuojelu(= poliittinen tuki)+sähkötekniikka. Kiinalainen pääoma, Toyotan hybridivalmistus ja härmäläiset ingengörit. Nokia on meneen talven Lumia ja telakat kai etabloituu seuraavaksi Intiaan. Kaivokset pian kuntoon, että saadaan maametallitkin omasta maaperästä, jolleivat ne sitten ole sitä kiinalaista pääomaa.

  8. PLM, monta hyvää pointtia. Talvivaaran pääomitus saattaa kaatua venäläisille. Kiinalaista pääomaa on maahamme tullut lähinnä ICT-puolelle. Ruotsista kiinalaiset ovat ostaneet kuljetustekniikan yrityksiä. KONE saattaisi kiinnostaa ylöspäin rakentavia kiinalaisia rakennusalan yrityksiä.

    Ihanaa, olet oikeassa, että „kapuloita rattaisiin“ -kulttuuri on voimissaan syrjä-Suomessa, jossa kaikki voimavarat pitäisi saada käyttöön. Henkinen köyhyys estää näkemästä, ymmärtämästä ja tekemästä järkevii juttui.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s