Johtaako palvelujen muotoilu piikayhteiskuntaan?

DSC05728

“Suomi elää metsästä… Suomi elää viennistä…”, sen me tiedämme, mutta ymmärrämmekö vieläkään, miten merkitykselliseen rooliin palvelut ovat maailmalla nousseet? Epäilen.

Ajattelumme keskiössä on edelleen, ettei Suomi pärjää toisten paitoja pesemällä. Minäkin uskoin pitkään tuohon mantraan. Miksi romujen valmistaminen olisi piikomista hienompaa?

Yleensä väitteiden esittäjät ovat olleet valtakuntamme näkyvimmät teollisuusmiehet, jotka väitteittensä tueksi ovat rahdanneet konkreettista tekemistä ulkomaisiin hikipajoihin rätin rättiä pestäväksi jättämättä.

Digitaltoudessa palvelujen vienti on yhtä helppoa kuin muikkujen paistaminen meidän isolla muuripohjapannulla: miksi emme panostaisi entistä enemmän aineettomaa?

Suomi tarvitsee teknologiaosaamisen jatkeeksi sovellusosaamista ja hienoimmatkaan sovellukset eivät skulaa ilman palveluja. Miksei tehdä palveluilla rahaa, kun luulemme olevamme niin vietävän “osaavia”?

9 Kommentare zu „Johtaako palvelujen muotoilu piikayhteiskuntaan?

  1. Isännät ja emännät ovat päätyneet häviävien luonnonvarojen listoille meillä Suomes parikymmentä vuotta sitten. Muistelen, että suurtalouksien suuntaan pyristelleen maaseurun tarpeisiin Ruottin puolessa koulattiin jo reilu varttivuossata sitten maaseudun nuoria företagareiksi oppilaitoksissa joita kutsuttiin siellä vapaasti käännettynä „renki- ja piikakouluiksi“.

    Kilpailu töistä ja työstä tehostaa ennstek pääoman – ja sitten työvoiman käyttöä.

    Meillä oli kylissä ei kauan sitten jopa kymmenkunta maanviljelijää nyt ei enää yhtäkään, muutama eläkeläinen, ei yhtään lasta viiteen vuoteen, työtä vain yhdelle vanhapoika urakoisijalle joka syö pitsabaarin hampurilaista traktorinsa kopissa jossa kuuluu olevan vakiona murukahvinkeitin ja jääkaappi sekä ajaa konettaan 14 tuntia päivässä. Peseytyy kiireiltään kertomansa ja havainnon mukaan kerran viikossa.

    Siinä tulevaa luomua myös Kajjaanin peräkyliin.

  2. „Maaseutu pelastuu vain työllä ja toimentulolla. Perinteisellä maaseudulla pärjäävät rikkaat, joilla on Farmari-Volvo, Applen osakkeita salkussa, hienot pihat ja parhaimmilla puutarhuri pihojen hoitajina.“

    Joo, do.

    Varttivuosisata sitten Piteå seuduille bygattiin Euroopan suurin paisutettua muovia pohjoisen maatalouden ( lue koko kalotin ml. Venäjä ) käärintätarpeiksi tuottava tehdas. Jo tuolloin Saksalainen valmisti parhaat, lujimmat ja leveimmät niittokoneet ja hollantilais ranskalainen konsortio osasi valmistaa parhaat “ käärivät heinämunatehtaat “ traktorien perään. Meillä ihan ja täysin koko ihanan Suomen agronomikunta ja opetus roikkuivat ( vuodet 1992 – 1999 ) Valion ja MTK:n Virtasen AIV nobelpalkitussa hirressä. He yhtenä henkilönä he vastustivat kaikin tavoin heinämunien sisällä tapahtuvaa käymisprosessin hyödyntämistä.

    Pitivät nämä sakilla sitä hyvin vahingollisena ja tuhoisana 1. heinärehun -, että 2. tuotteiden laadulle jne. jne.

    Näin vuosina 1990 – 2000 Suomessa. Kivennäishapoista kuitenkin käytännön tasolla siirryttiin muovin sisällä tapahtuvan käymisprosessin tuottamaan orgaaniseen happamuuteen.

    Suunnaton määrä rakennettuja uusiakin säilörehuvarastoja ja tekniikkaa jäi käyttöä vaille.

    Käytäntö voitti, isäntä huomasi itse, että lihaa kasvoi enemmän käytetyllä heinärehulla ja maidon laatukin pysyi hyvänä vaikka Valion rehuneuvojat uhkasivat jättää maidot noutamatta..

    Päästään nyt kirjoittamattomaan historiaa jonka tuloksena saatiin yksi esimaha lisää naudoille – muoviin käärittyä murskattua heinää seurasi apevaunut jne.

    Muovi on vallankumous ?

    Katsele tienvarsia ja käytäntöjä verrattuna v. 1985 jollloin Suomessa myytiin vajaa tonni käärintämuovia.

    Näinä vaikeina aikoina kriisien riepoittelemassa Suomessa on tätä ruotsalaisvalmistetta lienee myyty n. 2000 tonnia.

    Tässä prosessissa syntyvästä jätemuovikasasta Kiinanpoika painoi kaikki kuoret kännykkään.

    Kannattaa ottaa käteen vaikka vanha aritmeettisen logiikan taskunelilaskin sekä haastatella näitä heinän ja fermentaation asiantuntijoita joilla on hipaisunäyttöinen paditelehvooni sen sisältämine helppokäytöisine maksuvalmiusohjelmineen.

    Tuon viimemainittu padi ohjelmineen on veikeä kapistus. Sillä kun voi simuloida suuruuluokkia vaikka valtioiden yksittäiseen ja ylikansalliseen talouteen saakka.

    Keskustelu jatkukoon lähipiirissä uudemman koulutuksen saaneen agronomistin kanssa.

    Vaikka virnistellen på svenska.

    Piteossa ihan paisutusmuovitehtaan vierellä v. 1989 aloitettiin tuon hilloa viimeiset 20 vuotta tuottanut rienauksen aihe eli företaagare renki- ja piikakoulutus.

    Ei sitä v. 1990 maaseudun porvarillisesti ajatellut nuoriso ja kepulainen agronomikunta ymmärtänyt, että konsumentti rahoitti rienauksen, hillon, maksuvalmiuslaskelmat ja kännykän kuoret ja siinä sivussa Valtion kaikille lehmille uuden dieetin.

    Ei aiheetta enempää.

  3. Kiva, kiva

    ei muovin ihmeitä tehnyt vaikutus suomalaisen lehmän dieettiin riitä, tulossa rytinällä on uusi vallankumous maalle ja metsään; nyt kotomaan agromeiksi mielivät opiskelijat jo harjoittelevat etelämeren saarilla 1000 – 2000 nautayksikön kolhooseissa. Niin, niin ja metsänhoitajiksi opiskelevat odottavat saavansa hyvän metsähallintoviran sekä perinnöksi 300 ha metsää, siis tulossa sisäänoton perusteella on tuhansia viranomaismetsänomistajahoitajia joilla byroo ja toimisto ovat hallinnassa, ipadissa metsäsuunnitelma ja metsäbisneksen hallinto.

    Sekin jo tuli.

    Nämä mainitut kommunismin agentit tuottavat ihananaan maahamme hyvin pian geenimuunneltuja thaipoimijoita joiden toiseen käteen on jalostettu raivaussahan terä,toiseen vesuri. Korvaan näille pannaan kielen ja käskyt kääntävä implantti jonka avulla metsässä juoksevalle thaimetsurille annetaan käskyjä.

    Thairyhmän johtajan repunpäällä keikkuilee navigaattori josta johtovastuussa oleva teamthai näkee urakoitavan kuvion rajat.

    Porukan hallintoa ja aikaansaannoksia tässä seurailen.

    Eikä kaukana Kajaanista.

  4. Eipä kai sillä ole väliä saadaanko vientituloja tuotteita tai palveluja myymällä? Kunhan niitä tuloja jostain saadaan.

    Perinteisesti olemme kai vieneet ensin raaka-aineita, sitten jalostettua raaka-aineita ja jalostusarvoa yhä lisäten päätyneet bulkkiin ja investointihyödykkeiden vientiin. Vähitellen olemme onnistuneet lisäämään suomalaisen osaamisen osuutta hinnassa. Mutta pelkkien palvelujen vientimyynti ei meiltä riittävän suuressa määrin ole tainnut onnistua? Tähän mennessä.

    Ja nyt alkaa olla korkea aika, sillä ilman vientiä meillä ei pitkällä aikavälillä voi olla tuontiakaan. Suomi ei voi olla omavarainen, jos elätettäviä on ylin 3,5 miljoonaa muistan jostain joskus lukeneeni. Ja meitä on nyt vajaat 5,5 miljoonaa. Mihin ne 2 miljoonaa laitetaan?

    Perinteinen ratkaisu on ollut maastamuutto mutta nyt näyttää, että monen mielestä maahanmuutto muodostaa nyt suuremman ongelman. Ehkäpä tasapaino syntyy suomalaissyntyisten siirtyessä rintamaille ja väestön korvautuessa maahanmuuttajilla? Mutta hetkinen, täytyyhän heidänkin elää.

    Osaamisen viennin ongelma on, että siitä tulee helposti osaajien vientiä. Palveluiden osalta on samoin. Palvelijoiden on palvelunsa usein suoritettava muualla. Miksi he sitten veronsa Suomeen maksaisivat ja täällä edes asuisivat?

    Tehtaita, konepajoja, telakoita ja muuta tavaratuotantoa valmistavia ei noin vain siirretä muihin maihin. Kiina ongelmakin on jo jatkunut kohta 10 vuotta. Ehkä sittenkin olisi syytä miettiä tarkemmin mitä tavaratuotantoa voisimme viedä? Tällä tavalla täällä ei kohta ole ketään.

    Ehkä maahanmuuttajat voisivat olla osa ratkaisua?

    http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2009/02/mika-on-yrittajyyden-matematiikka.html

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s