Talvivaarassa isot koneet jylläävät

helgetalvivaara

Sotkamon Talvivaarassa kerrostalon korkuiset kuormurit kuljettavat malmikiviä louhokselta murskaukseen, ja isoihin aumakasoihin mikrobien purtavaksi: monen muun vaiheen jälkeen valmis tuote roudataan junalla jatkojalostukseen Harjavaltaan.

Tutustuin eilen kaivoksen toimintaan lähiseudun asukkaiden kanssa. Kaivos sijaitsee Sotkamon lounaisosassa noin 20 – 25 kilometrin päässä Sotkamon keskustajaamasta.

Kainuu on saanut Kajaani Oy:n (UPM:n paperitehdas) tilalle uuden leivän isän, joka työllistää kuutisensataa henkilöä, kun mukaan luetaan alihankkijat ja palvelujen tuottajat.

Vuonna 2007 käynnistyneen hankkeen ympäristöpäästöt ovat nousseet printti- ja sähköisten medioiden otsikoihin. Ensin sotkamolaiset valittivat prosessin aiheuttamista hajuongelmista. Pöly ja melu vaivaa lähiseutuejn asukkaita. Suurimpana huolena ovat kuitenkin pienten lähijärvien kohentuneet mangaani- ja natriumpitoisuudet.

Lähiseudun kesämökkiasukkaat ja kyläläiset eivät peitele kiukkuaan. Kiinteistöjen arvot ovat laskeneet. Epätietoisuus pöly-, melu- ja vesistöpäästöjen kehityksestä synnyttää ymmärrettävistä syistä spekulatiivista vuoropuhelua paikallislehtien sivuilla, keskustelufoorumeilla ja nettipalstoilla.

Median ja viranomaisten alkuinnostuksen jälkeen kriittiset puheenvuorot nousevat vuorostaan otsikoihin. Vanhentunut kaivoslaksi suojelee suurta toimijaa, mutta lehdet, radio, telkkari ja sosiaalinen media asettuu näkyvästi pienen ihmisen tueksi.

Maailmanluokan varannot, edullinen tuotantomenetelmä ja suotuisa (syrjäinenkö?) toimintaympäristö luovat Sotkamon Talvivaaralle erinomaiset toiminnan ja kasvun edellytykset. Kaivosalueen pinta-alue on 61 neliökilometriä.

Kaivosyhtiön ympäristöasiantuntijat myöntävät ongelmat: päästövesien puhdistamiseksi haetaan asiantuntijoiden ja rahan voimalla ratkaisuja eri puolilta maailmalta. 

Suuri toimija ei saa synninpäästöä pienellä rahalla. Asiantuntijoiden mukaan päästövesien puhdistamisen investoinnit  nousevat 10 – 15 miljoonaan euroon ja käyttökustannukset ovat miljoona euroa per vuosi. Vihreä vallankumous (Tekes Green Mining) ei toteudu ilman mittavaa panostusta puhtaampaan, siistimpään ja kestävämpään kaivostoimintaan.

Julkisuus ei jätä Sotkamon Talvivaaraa rauhaan, vaikka pölinä poistuu ja päästövedet puhdistuvat.

Uutta tuulta mediamyllyyn hönkii rakenteilla olevan uraanilaitoksen lupamenettely. Viranomaiset eivät enää suhtaudu tuleviin hankkeisiin sinisin silmin ja veikkohuovismaisiin sinisiin ajatuksiin nojautuen. Kovaa ja luontoa runtelevaa teknologiaa tarvitaan, jos haluamme hyödyntää luonnonvarojamme, mutta alan yritykset joutuvat käyttämään suuria summia voitoistaan julmalta näyttävä ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi.

Maailmantalouden taantuma heijastuu metallien hintoihin ja kysyntään. Tämä iskee juuri nyt myös harmittavasti  Talviaaran pörssikurssiin. Piensijoittajat kyselevät sijoittamiensa eurojen perään. Ehkä suurilla on malttia odottaa suhdanteen kääntymistä? Piensijoittajat ovat malttamattomia ja saattavat menettää uskonsa ja toivonsa.

Talvivaara-hankkeen “isä” Pekka Perä ilmoitti viime viikolla vetäytyvänsä toimitusjohtajan tehtävästä. Kaivosyhtiön suurin omistaja keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen. Uuden toimitusjohtajan tehtävänä on laittaa prosessi sijoittajia, rahoittajia, viranomaisia, asukkaita, mediaa ja ympäristöihmisiä tyydyttävään kuntoon.

Tekemistä riittää vuosiksi eteenpäin. Vesien puhdistamisen ratkaisut on saatava toimimaan viimeistään 2015 mennessä. Lähiseudun asukkaat odottavat malttamattomina paljon nopeampaa ongelmanratkaisua.

Talvivaaran kaivoksen metallien talteenottolaitokselta on matkaa lähimpään asuinrakennukseen noin 2,6 kilometriä ja lähimpään loma-asuntoon noin 4,4 kilometriä. Kaivoksen mittakaavasta kertoo jotain, että aluen pituus on 12 kilometriä ja leveys 7,8 kilometriä. Malmia riittää louhittavaksi 50 vuodeksi. Siinä vaiheessa avolouhoksen syvyys on noin 500 metriä.

Chilen kaivosonnettomuuden uhrit poimittiin viime syksynä 700 metrin syvyydestä. Melkoinen kuoppa tarvitaan, että teollisuuden pyörät voivat jatkaa pyörimistään ja metallien käyttäjät saavat sinkkiä ja nikkeliä valmistukseensa.

Talvivaaran uraanivarat tekisivät Suomen ydinvoimalat kertaheitolla 50 prosenttisesti omavaraiseksi. Nyt ydinvoimalat rahtaavat uraaninsa maailman laidalta. Australia lienee alan suurin toimija: sillä ei ole ole ainuttakaan ydinvoimalaa.

 

 

8 Kommentare zu „Talvivaarassa isot koneet jylläävät

  1. Vanhentunut kaivoslaksi suojelee suurta toimijaa, mutta lehdet, radio, telkkari ja sosiaalinen media asettuu pienen ihmisen tueksi.“

    Hannu Karpo vitsaili aikoinaan, että pitäisi tehdä kaivosvaltaus omille mailleen, estäisi muitten tulon. Vrt. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2009/08/941603/jokainen-voi-vallata-kaivoksen

    Kyllähän vahingot pitää korjata ja jäljet 100 v. kuluttua siivota. Pitää, pitää, mutta kun se Suomessa toiminut firma sattuukin juuri silloin menemään konkkaan. Alusta asti tehty rahastointi poistaisi tämän ongelman.

    – Iso kone. Mieskään koneen edessä ei ole ihan pikkuinen 😉

  2. Juha, halusin olemuksellani korostaa koneen suuruutta. Kieltämättä Talviaarassa syntyi fiilis, että tämä se on miesten hommia ja lelut eivät ole mitään ipadeja tai iphoneja. Oikeita mekanistisen ajanjakson koneita ja hehtaarieta on ihan helvetisti. Toisaalta monella Nälkämaan asukilla on 500 hehtaaria metsää… Nyt meinasi suhteellisuudentaju heittää häränpyllyä. Pekka Perän valtauksen pinta-ala on yli 6 000 hehtaaria. Kaikilla mittareilla mitattuna hän on melkoinen ökyisäntä.

  3. Pakko tunnustaa, että olen kauhulla kuunnellut uutisia vesien pilaantumisesta sun muusta ympäristön asukkaan tuskasta.
    Ennenvanhaan Neuvostoliitossa ei ollut noitakaan ongelmia.Yhteiskunnalle hyvää=materiaa tuottava teollisuus sai saastuttaa ja kansa tyytyi kalastamaan pahanhajuisia kaloja. Kuka kommunismia kaipaa niin Talvivaaroja rakastaa.
    J.Vahe veti juuri sen oikean kortin.Kun mahdollinen luonnonkatastrofi on tapahtunut ei maksajaa löydy.Toisaalta jollain pithää ellääkin sanothan!

  4. Tobe, luonnonvarateollisuuden suhde ympäristöön nojaa hyötyyn. Vaihtoehtona näille leivän isille olisi ilmeisesti ripustautuminen vihreään hamppuköyteen. Sata vuotta suomalaiset hyödynsivät vihreää kultaa hyvinvoinnin kasvun välineenä. Sen seurauksena mm Kymijoen pohjasedimentissä on dioksiinia (supermyrkkyä), jota ilmeisesti ei koskaan voi tonkia sieltä pois. Niissä vesissä minusta tuli uimamaisteri. Metsäteollisuus joutui tekemään ympäristöinvestointeja vasta 1970-luvulla. Kaivosteollisuuden paineet ovat jo nyt kasvussa. Uutisissa kerrotaan, että kaivosteollisuus on lähes poikkeuksetta suurten ulkomaisten jättien omistuksessa. Talvivaara on omistukseltaan piristävä poikkeus, mutta sadan vuoden päästä ehkä joku kreikkalainen laivanvarustaja omistaa Suomen.

  5. Kymijoen pohjasedimentissä on dioksiinia (supermyrkkyä)“

    Eikö tässä tarttis yrittää sentään eteenpäin? Totta kai kaivosteollisuudesta aina jäljet jää, mutta tässä on lisänä vielä rikastamismenetelmä.

  6. Tulihan sitä serkkulassa 50-luvulla Kuusaalla uiskenneltua siinä tummassa joessa.Emme me silloin puhuneet saastumisesta .Kirkasta oli stadin rantoihin verrattuna.

    Asia on juuri niinkuin sanot. Noiden vihreiden maailmankuvassa kaikki voidaan tuottaa kaikille puhtaasti luontoa tuhoamatta.
    Hiukan kiire tulee jos kaikille Kiinalaisillekin pitää saada elintasoa ja puhtaasti.
    Olen asian suhteen enemmänkin realisti ja hyväksyn ettemme pysty hallitsemaan maailman kehitystä.Muutos on liian nopeaa ja väestönkasvu liian rajua.
    Oman maan kilpailukyvyn voi aina lamauttaa maailmanpelastustalkoissa, mutta sellaista ei valita uudelleen joka pelasti metsän ja pisti ihmiset jäkälämetsään kokopäiväisesti.

  7. Juha ja Tobe, pysäytetään koneet ja tehtaat muutamaksi vuodeksi ja katsotaan, miten maailma pelastuu? Jotenkin tätä epätäydellistä taaperrusta telluksella on pakko jatkaa siihen teolliseen ja tiedolliseen perinteeseen nojautuen, jota ihmiskunta on ittelleen hankkinut. Jos epäonneksemme homma kusee kokonaan kintuille, on bakteereilla ja mikrobeilla tilaisuus laittaa maailma kuntoon jäljelle jääville luonnonvaraisille. Pelkäämme kaikkea uutta ja jokaista huomista päivää. Valtava joukko ihmisiä tienaa sievoisen summan näiden pelkojen ylläpitämisellä: Kreikka, Italia, Espanja, Euro, terroristiti, Al-Qaida, luottoluokituslaitos, konsultit, vakuutusyhtiöt, moralistit jne.

  8. Miten se lause menikään?

    „Aina käy jotenkin ja niin on hyvä kuin käy!“

    Nyt on paniikinlietsonta pahimmillaan.Jopa Liikasen Erkki rahamassiensa takaa huutaa että mennään syvemmälle kuin koskaan sodan jälkeen.Jos kaikki kauheat visiot toteutuvat muuttuu koko Tupoteatteri naurettavaksi ja Urpilaisen takuureagge yhdeksi kolmen sanan lauseeksi maamme historiassa.
    Yhtä en nytkään käsitä ja se on peruskysymys.Miksi me emme aloita elämistä tulojemme mukaan jo nyt kun se vielä olisi mahdollista.Jos kengässä on kivi onko pakko dottaa että sukka hajoaa ja jalka hiertyy?Politiikka ei pysty siihen mitä ihmiset tarvitsevat.En myös ymmärrä miten isojen kaupunkien kupeessa olevat parasiitikunnat kertovat etteivät tarvitse liittymistä mihinkään.Pannaan jokainen maksamaan omat kulunsa niin jo alkaa kelpaamaan.Maksetaan vaikka verot työpaikkakuntiin niin alkaa Ollit oppimaan.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s