Mari Kiviniemen rinnalla päättömiä kilpailijoita

Pääministeriharjoittelija Mari Kiviniemi haluaa vakuuttaa mainoksellaan äänestäjilleen, että kilpailevat puoluejohtajat ovat päättömiä kysymysmerkkejä. Mari haluaa visuaalisella viestillään nousta muiden yläpuolelle pääministeriksi. Persujen puheenjohtaja on Kiviniemen hallitusmetaforassa lökäpöksyinen kansanmies ja demareiden urpilaiskalla on yllään punainen jakkupuku. Katainen hahmottuu mainoksessa kutakuinkin siistiksi pukeutuneeksi pikkuvaikuttajaksi. Tuon graafisesti manipuloidun joukon keskellä, keskustassa, on suurin ja kaunein Kiviniemi.

Haluatko sinä tullaa hallituksi Kes-kustan rotuhygienisen ylemmyyden alaisuudessa?

Jokainen meistä voi vielä vaikuttaa lopputulokseen äänestämällä.

Kiviniemen ASIA-linja edustanee entisen K-linjan ihannetta: kansaa johdetaan ylhäältä alas.

Pulinat pois ja ruotuun! Kiviniemen ylivertaisuutta nostattavassa mainoksessa on selkeä viesti: hän on ykkönen ja muut ovat jotain persuja tai muuta rupusakkia. Tästä asetelmasta avautuu mielenkiintoinen polku hallitusneuvotteluihin.

Koppiin kansalaiset kertomaan, millaista huomisen johtotähteä kaipaatte hallituksen ehdottomaksi ykköseksi. Minä en Kiviniemeä kaipaa korkeaan asemaan. Mainos on viesti, tein oman tulkintani.

Köyhäinapu siirtyy Nälkämaasta Portugaliin

january9_2010 071 Lapsuudestani muistan, miten joulun alla puhuttiin rajaseudun lasten ja Nälkämaan suurperheiden auttamisesta. Nykyään auttamisen kohteena ovat Välimeren rikastumasta lakanneet kiinteistömogulit, rakennusfirmat ja keskieurooppalaiset suurpankit (Saksa, Ranska, Britannia).

Ajat ovat muuttuneet. Nyt vaikeimmassa asemassa ovat pörssipelurit ja kiinteistösijoittajat. Jos emme auta, saamme korkeat korot ja kauhean laman niskaamme.

Amerikasta 2008 alkanut suurlama siirtyy vähitellen Eurooppaan. Poliitikot pelkäävät uutta Lehman Brothersia enemmän kuin Soinin Persuja. Eurooppalaista subprime-kriisiä torjutaan joukkovoimalla.

Vaikeuksiin ovat ajautuneet Islanti (pankit), Kreikka (valtio), Irlanti (kiinteistöbisnes), Portugali (valtio) ja jonossa ovat Espanja, Italia ja Ranska.

1930-luvun laman korjaaminen kesti vuosia ja johti Hitlerin valtaannousuun ja siitä pulmat eskaloituivat maailmansodaksi. Toistaako historia itseään yhtä tylysti tälläkin kertaa? Pientä sodanpoikasta on tarjolla niin, että meidänkin muutamaa Hornetia kaivataan diktaattoreiden armeijoita valvomaan.

Wikipedia taustoittaa

“Lehman Brothers Holdings Inc. oli merkittävä yhdysvaltalainen rahoitusalan yritys, joka tunnettiin parhaiten maailmanlaajuisesta investointipankkitoiminnastaan. Yhtiö perustettiin vuonna 1850 Montgomeryssä, Alabamassa. Pankin liikevaihto oli vuonna 2007 59 miljardia dollaria ja sillä oli vuonna 2008 noin 26 200 työntekijää. Pankin pääkonttori sijaitsi New Yorkissa, Manhattanilla. Lehman Brothers oli yksi Yhdysvaltain pitkäikäisimmistä yhtiöistä.

Lehman Brothers hakeutui 15. syyskuuta 2008 Chapter 11-menettelyn mukaiseen yrityssaneeraukseen.  Hakemuksessaan yritys ilmoitti, että sillä on velkaa 768 miljardia dollaria (joista 155 miljardia joukkovelkakirjoissa) ja varoja oli puolestaan 638 miljardia dollaria.  Lehman Brothers on suurin koskaan Chapter 11-menettelyyn hakeutunut yritys.

Lehman Brothers ajautui vakaviin vaikeuksiin vuonna 2008 puhjenneen subprime-kriisin vuoksi.

Yrityksen kurssi oli perjantaina 12. syyskuuta 2008 kaupankäynnin päätyttyä 3,65 dollaria. Maanantaina ensimmäisenä saneerausmenettelyuutisen jälkeisenä kaupankäyntipäivänä osakkeet vaihtoivat omistajaa vain muutamien kymmenien senttien kappalehintaan. Vielä 14. marraskuuta 2007 Lehman Brothersin osakkeen kurssi oli 67,73 dollaria.”

Puoluekuritettuja äänestysrobotteja en kaipaa eduskuntaan

march23_2011 003 Vaalit eivät ratkaise 2011 yhtään mitään. Puoluepoliittinen pakka menee parin viikon kuluttua sekaisin. Mutta näissäkin vaaleissa äänestäjille tarjotaan vain  keskusjohdettuja äänestysrobotteja, joiden kuuluu noudattaa puolueen tai merkittävän johtajan linjaa. En minä pidä sellaisesta. Top-down politikointi tarkoittaa ylhäältä alas ulostamista: me äänestäjät olemme sontaluukun alapuolella.

Eurooppaan integroituminen ei voi tarkoittaa sitä, että olisimme kaikki suin päin tassuttelemassa Brysselin komennossa lampaina teuraaksi lähimpään EU-hyväksymään paikallisteurastamoon. Onneksi sellaisia on Suomessa vähän tarjolla.

“Minä itte” haluaisin eduskuntaan ajattelevia ja itsenäisiä ihmisiä. Tiedän, että toiveeni on “kaukametsästä” (pc:stä), eikä voi missään ennustettavissa olevassa hallitusratkaisussa toteutua, mutta SciFi on aina tuhat kertaa todellisuutta kiinnostavampaa.

SUOMI on ajautunut ajopuun tavoin eurooppalaiseen ytimeen ja pelastumisen evankeliumia ei ole mistään suunnasta tarjolla. Toivon suomalaiseen politiikantekoon suurinta mahdollista sekavuutta, koska huomisen rakentamiseen tarvitaan kaaoksenhallitsijoita.

Mikä ratkaisee vaalit tällä kertaa?

march16_2011 003Viimeksi vaalien ratkaisijaksi nousi Kehittyvien Maakuntien Suomi. Parin viikon kuluttua näemme, ovatko vaalien suunnannäyttäjinä tällä kertaa köyhtyvien EU-valtioiden konkurssipesät? Tuleeko Suomen tulevaisuuden linjaksi Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian pelastaminen? Onko suomalaisen hyvinvointivaltion tehtävänä avittaa saksalaisten ja ranskalaisten pulaan joutuneita pankkiireita?

Valtio velkaantuu yhä hurjaa vauhtia, mutta emme taida ehtiä tulevan eduskuntakauden aikana autettavien ja velkasaneeraattavien joukkoon. EU-keskustelun alle hautautuu kuitenkin kaikki muu; tärkemäpi ja kotoisempi.

Poliitikkojen pitäisi keskittyä kotimaisten ongelmien ratkomiseen. Onneksi päättäjät eivät kuitenkaan oitis innostuneet Libyan demokratian vahvistamisesta Hornet-hävittäjillämme.

Suomalaiset poliitikot kohtaavat lukuisia vakavia ongelmia välittömästi vaalien jälkeen. Leikkauslistoihin on pakko tarttua, verotuksen perkeleeseen on kajottava, yritystukia vähennetään, arvonlisäveroa nostetaan ja kyllähän eläkeikää nostetaan.

Penskojen on pakko valmistua opinahjoista nykyistä aikaisemmin. Niille tyrkätään lisää vastuuta: elättäkää lapset, kouluttakaa ja pitäkää huolta mummoista ja vaareista, jotka hyväkuntoisuutensa takia eivät matkoiltaan ehdi haudan lepoon ennen kuin vuosien kuluttua.

Vaalikoneiden valintaehdotukset eivät isosti auta. Vastuu arjen pyörittämisestä ja velkojen maksamisesta on työssä käyvillä kansalaisilla. Toivotaan, että huoltosuhteen toisessa ääripäässä on paljon terveitä ihmisiä, koska muuten vastuunkantajien taakka kasvaa entisestään.