Hiljaisesta tiedosta kauppatavaraa

5t5d

Pystyykö hiljaisesta tiedosta kehittämään myyntikelpoista kauppatavara ? Aihe on kiinnostanut minua aina ja nyt on tarkoitus siirtyä sanoista tekoihin.

Kehitimme vuonna 1987 Irja Kallion kanssa konsultoinnin, koulutuksen, yritysanalyysin ja valmennuksen käyttöön 5T työkalun. Ongelmaa tai tehtävää tarkastellaan seuraavista näkökulmista: tieto, tunne, tahto, tavoite, toiminta. Jos joku näistä ontuu tai on epäselvä vaikeutuu tavoitteen saavuttaminen.

Viime kesän Qelluntai-tilaisuudesta lähtien olemme laajentaneet käyttöä. 5T taipuu nyt myös avoimessa innovaatioympäristössä ongelmanratkaisun apuvälineeksi, kun tehtävänä on roolipelien ja sosiodraaman keinoin avata kompleksisia pulmia, edesauttaa muutoksen etenemistä organisaatiossa ja ennen kaikkea pureutua näkymättömiin tulostekijöihin.

HISTORIAA

5T on tähän asti ollut hiljaiseen tietoon verrattava diagnostinen menetelmä, jota emme osanneet jakaa muuta kuin satunnaisissa seminaareissa ja pienryhmissä, joissa julkaisimme analyysejä ja raportteja. Emme tehneet 5T:stä suurempaa numeroa 1987 – 2010, joten samalla dokumentointi on puutteellista. Analyysit ovat yritys- ja tapauskohtaisia, joten avaaminen onnistuu vain yleistysten kautta.

Wikipedia: Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan hyvin henkilökohtaista tietoa, jota on vaikea jakaa. Se voi sisältää esimerkiksi jonkin taidon, esimerkiksi miten ommellaan takki. Tätä ei voi helposti selostaa tekstinä ja kädestä pitäen opettaminenkin on vaikeaa. Hiljainen tieto on kokemuksen ja kehon tietoa. Käsitteen loi alun perin filosofi Michael Polanyi. Käsitteen toi suomalaiseen keskusteluun Hannele Koivunen teoksessaan Hiljainen tieto (1997), jossa hän käänsi englannin tacit knowledge -käsitteen hiljaiseksi tiedoksi.

Hiljaisen tiedon vastakohta on eksplisiittinen eli käsitteellinen tieto, jota voidaan prosessoida ja tallentaa suhteellisen helposti samoin kuin viestiä ja jakaa. Lääkärin diagnoosi on osittain hiljaista tietoa, osittain eksplisiittistä tietoa, joka voidaan kirjoittaa lääkärikirjoihin.

Helge: Haasteena on, miten saamme hiljaisen tiedon näkyväksi. Olen yrittänyt dokumentoida 5T:tä kuvien avulla. Heikki Hallantien demoista on Jarmo Lahti, Kurt Linderoos alias Mr. PersonalEU ovat tuottanut useita videoita. Dokumentointia pitää parantaa ja selkiinnyttää. Parhaiten 5T avautuu KOKEMUKSEN kautta, osallistumalla ja tekemällä.

HELGE: Aiheen ympärillä käytävästä keskustelusta lisätietoja Qaikussa.

Advertisements

9 thoughts on “Hiljaisesta tiedosta kauppatavaraa

  1. Helge V

    Hiljaisella tiedolla on mainitsemasi käsitteellisen tiedon ohella toinenkin vastakohta, nimittäin hiljainen tietämättömyys.

    Vuosikymmenet monimutkaisia ja moniulotteisia tehtäviä menestyksellä tehneet omaavat yleensä aimo annoksen tuota hiljaista tietoa. Vaikkapa juuri esimerkkisi lääkäri.

    Mutta pitkään samantapaisissa tehtävissä roikkuneiden joukossa on laumasuojan turvin toimivia töpeksijöitä tai tyhjän nyhjääjiä, jotka eivät hallitse alaansa, mutta joiden sallitaan jatkavan, kun on riittävä kontrolli ympärillä. Julkisen sektorin hommissa näitä ainakin tapaa, ja ns. kolmannen sektorin. Itse olen juuri niillä sektoreilla törmännyt tällaisiin haittatoimijoihin.
    Nämä tyhjäpäätumpelot saattavat hyvinkin uskoa omaavansa erityiskykyjä, joista on suurtakin hyötyä ihmiskunnalle. Ja kiistatilanteessa he vetoavat vuosien ja vuosikymmenien kokemukseensa 😦

  2. Jos hiljaisella tiedolla käy kauppaa, se ei enää ole hiljaista tietoa.

    „Yrityskulttuuri“ tarkoittaa paljolti muutosvastarintaa. Olen monessakin firmassa ihmetellyt, miten uusi johtaja haukutaan ulkopuolisille jo ennen taloon tuloa.

    Toki käsitteessä on positiivistakin, mutta se lienee osittain ammattitaitoa ja siten ainakin ko. työntekijän omaa yksityistä liikesalaisuutta. Kuka myyntijohtaja alkaisi ihan kaikkea kertomaan kontakteistaan. Nehän ovat käyttökelpoisia muissakin firmoissa.

  3. Vox Populi, totta haastat. Organisaatioissa ja yksilöissä kaikki tieto ei jalostu. Tapahtuu myös kompostoitumista. Tyhmyyden tiivistyminen joukossa tunnettiin jo kansansaduissa. Nähtäväksi jää, tapahtuuko samaa tulevassa eduskunnassa?

    Osaamiskeskittymien tilalle pitäisi kehittää töpeksimispuistoja ja tyhjäntoimitustiloja. EU-rahoituksella niistä tulisi kaksin verroin parempia.

  4. Juha ja Vox Populi, heitän vielä „hiljaisen tiedon“ jatkeeksi „piilevät voimavarat“, joita on niin yrityksissä, organisaatioissa ja yksilöissä. Tätä piilevää tietoa, osaamista ja kekseliäisyyttä organisaation oma väki ei välttämättä näe. Sen esillekaivaimiseen tarvitaan heikkoja signaaleja mittaavia ulkopuolisia.

  5. Synergian etsiminen kait on perinteinen tapa löytää firman piileviä voimavaroja.

    Epäilemättä firmoissa on paljon lattiatason osaamista, joka ei johdon korviin asti kuulu, eikä sitä varmaan usein tyrkytetäkään. Asenteet voivat olla tyyliä „antaa herrojen töpeksiä“. Kyllä lattiatason osaamisen hyödyntäminen olisi tärkeää. Voi olla, että ulkopuolinen osaa maan hiljaisia paremmin kuunnella.

  6. Juha, yrityksen johto on näkevinään synergioita, kun he niputtavat strategisia yksiköitä yhteen. Piilevät voimavarat löytyvät heikkojen signaalien ja syvähaastattelujen avulla. Sitä piilevää pitää tonkia yhteisön „alitajunnasta“. Se peittyy usein kielteiseten ja torjuvien asenteiden alle. Nokia lienee oiva esimerkki tästä. Johtajien kovakorvaisuudesta maksetaan iso lasku. Synergiaa etsitään nyt Nokian ja Mikrosoftin yhteistyöstä. Vuosien kuluttua selviää, oliko yhteen koppiian laittaminen onnistunut teko.

  7. Helge V

    Tuo huomiosi piilevistä voimavaroista on todellisuutta monilla eri työntekijä-/toimenhaltijatasoilla.

    Kovakorvainen ja herkkävarpainen johto estää monien hyödyllisten ajatusten, ideoitten ja innovaatioiden esilletulon. “ Ei tämä käy, ei ole mahdollista toteuttaa, ei tällaista ole „.

    Apinoiden planeetalla ei simpanssien sovi takertua gorilloitten tapaan kuoria banaaninsa.

  8. Vox Populi, Piilevät pysyvät piilossa pelon ja arvottomuuden kulttureissa. Keksintöjen ja parannusten tekemistä „ei sallita“ muualla kuin organisaatioiden tietyissä lokeroissa tai tietyillä tasoilla. Johtajien kyky nähdä ja ymmärtää vaikkapa prosessien parantamisehdotuksia pääkonttoreissa (kaukana todellisuudesta) on rajallinen. Heikkoja signaaleja ei osata lukea, mitata, kuunnella tai tulkita. Sen sijaan puhutaan isoista strategisista muutoksista: yhteensopimattomia osia pukataan pakolla yhteen ja tuloksena on rytinää ja räiskettä. Kuuntelemisen taito ja kuullun ymmärtäminen pitäisi olla jokaisen johtajaksi pyrkivän / nousevan päällimmäisenä vaatimuksena. Liian moni keskittyy vain sanomaan, mitä „minun mielestä pitää tehdä“ ja TULOSTA SYNTYY 😉

  9. Helge

    „Kuuntelemisen taito ja kuullun ymmärtäminen pitäisi olla jokaisen johtajaksi pyrkivän / nousevan päällimmäisenä vaatimuksena. Liian moni keskittyy vain sanomaan, mitä „minun mielestä pitää tehdä“ ja TULOSTA SYNTYY ;)“

    Se vaatii haluamista ja tekemistä, työtä. Työstä tukee hiki ja siinä voi tapahtua virheitä, eikä siitä voi puhua kuin juhlapuheissa. Sitä ei suoraan löydy excel-taulukoista. Eikä sillä lisätä osakasarvoa ainakaan kvartaalissa. Johtaminen kun kasvaa luottamuksesta. Se ei synny hetkessä. Ja sitä on koeteltu jo liian kauan.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden / Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden / Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden / Ändern )

Google+ Foto

Du kommentierst mit Deinem Google+-Konto. Abmelden / Ändern )

Verbinde mit %s