Tietoyhteiskunnan kehittäminen kansalaisille

june20_2010 031Tietoyhteiskunnan mystifiointiin ja vision sotkemiseen on uhrattu paljon varoja. Valtiontalouden tarkastusvirasto on moittinut riski- ja tukirahoittajia varojen väärinkäytöstä. Miksi ratkaisuja on lähdetty etsimään maailman ääristä ja risteilylaivojen kosteista seminaareista?

Pitäisikö julistaa löytöpalkkio sille / niille, joka / jotka löytää(vät) suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen punaisen langan uudestaan? Arjen tietoyhteiskuntaa voisimme edistää mm siten, että jokaiseen suomalaiseen kahvilaan tulee WiFi-yhteys ja töpseleitä pattereiden lataamiseen.

Kustannusten piettämiseksi kuluttajat maksavat lahjoittamalla euron tai muutaman kolikon erilliseen WiFi-kassaan (vrt. työpaikan kahvikassa tms.). Pienten parannusten tekemiseen INSTANTRAHOITUS (micro financing) sopii laajemminkin.

Suuria linjoja maalataan niin isoilla pensseleillä, ettei niistä jää muuta kuin harmaata lankkuaitaa. Joku fiksu TED-puhuja esitti kivassa puheessaan THE MINISTERY OF DETAILS perustamista ja firmoihin CED = chief executive of details. Pienten asioiden #mikroduuni on parasta #Toimeksi yhteiskuntakehitystä.

Työnjakoa ja -vastuunkantoa jakamalla pääsemme ehkä pidemmälle kuin suurisuuntaisilla julistuksilla. Avoimuuskin on vietävä sinne, missä kansalaiset toimivat: arkeen.

Arjen tietoyhteiskuntaan voimme soveltaa suomalaista talkooperinnettä. Motivoidaan joukot houkutellaan mukaan. Siihen ei moni maa maailmassa kykene (digilukutaito ja sisältöosaamista kaikille).