Tuulivoimaa moottoriteiden varsille ja avohakkualueille

maj11_2010 040 Kohta meillä kaikilla on käytännön kytköksiä tuulivoimaan, kun Suomeenkin rakennetaan risupakettirahoilla tuhat suhisevaa tuulimyllyä. Tapasin The Switch-yhtiön johtoa ja avainhenkilöitä Helsingissä 29.4.2009 blogaajille suunnatun keskustelutilaisuuden yhteydessä.

Kirjoitan aiheesta artikkelisarjan, koska Fortum suunnittelee Tuulivoimapuistoa Loviisaan ydinvoimaloittensa läheisyyteen. Tarjolla on vajaan kymmenen myllyn puisto. Paikallistasolla en ole havainnut vahvaa vastustusta. Kaupungin päättäjät käsittelevät tuulimyllypuiston perustamislupaa elimissään toukokuun 2010 aikana.

RUOTSIIN MAAILMAN SUURIN TUULIMYLLYPUISTO

Piteån liepeille suunnitellaan 1101 tuulimyllyn puistoa, jonka valmistuttuaan tuottaa 10 – 12 terawattituntia sähköä vuodessa. Svevind Ab pystyttää 130 uutta tuulimyllyä vuodessa ja 2020 puiston puskee sähköä täysillä.

Hankkeen vetäjänä on saksalaissyntyinen Wolfgang Kropp, joka on toiminut tuulimyllyjen parissa kotimaassaan, Dresdenissä, vuodesta 1993.  Herrn Kropp kiinnostui 2000-luvun alussa Ruotsista ja ryhtyi kartoittamaan pitkän maan tuuliolosuhteita.

Wolfgang Kroppin Ja Mikael Kyrkin mukaan Ruotsissa on erinomaiset tuuliolosuhteet. Sähkö käytetään reippaasti, kun lukuisat talot ovat sähkölämmitteisiä. Eurooppa tarvitsee kolminkertaisen määrän uudistuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä ja tuulienergia on osa eurooppalaistan energiapakettia, josta Suomessakin keskustellaan ahkerasti.

Tähän “uusiutuvien” haasteeseen Wolfgang ja Mikael ovat tarttuneet. Piteån hankkeen kustannusarvio on 7 miljardia euroa. Sijoittajien innostuksesta ei ole tarkkaa taustatietoa, mutta hankkeen julkisuusarvo tuottaa ansiokkaasti palstamillimetrejä.

Turbiinien toimittajana on saksalainen Enercon GmbH. Puisto rakennetaan Fagerheden, Finnliden, Långträsk, ja Koler nimisten kylien välissä oleville suurille avohakkuuaukioille. Metsäyhtiöt ovat panneet metsän sileäksi ja uudet mäntyistutukset ovat yhä nuoria. Joillakin alueilla näitä osaranaukioita on kymmeniä kilometriä.

Kaksi ensimmäistä Markbygdenissä olevaa Svevind Ab:n tuulimyllyä ovat kokoluokaltaan 2 megawattia ja generaattorit sijaitsevat 138 metrin korkeudessa. Metsä voi kasvaa kaikessa rauhassa täysimittaiseksi alapuolelle. Ehkä propellien suhina hätistelee hirvet ja itikat pois taimia tärvelemästä.

Suomessa pelätään, että tuulimyllyt sijoitetaan rannikolla asuvien omakotitalojen tai kesämökkien kylkeen ja takapihoille. Siitähän syntyy hirveä parku. Emme ole tottuneet tuulella veivattavaan sähköön ja kauhistelemme korkeita pylväitä. Tarvitseeko Suomikin tuulella käyviä maahanmuuttajia, jotka opettavat meille myllykulttuuria? Alan teollisuus kaipaa asennemuutosta ja avointa keskustelua.

Komponenttien ja tuulivoimaloiden rakentajat vievät suurimman osan tuotannostaan ulkomaille. Tuttuja nimiä ovat The Switch, Moventas, Ahlström, Rautaruukki, Hollming Works, WinwinD jne.

Mitä mieltä olette propellisähkön lisäämisestä?

3 Kommentare zu „Tuulivoimaa moottoriteiden varsille ja avohakkualueille

  1. Mikä tahansa turhake on kannattava, kunhan veronmaksaja pulittaa riittävät syöttötariffit. Eikä edes tarvitse pelätä markkinoiden sulamista alta.
    Olen antanut itselleni kertoa, että tuulivoimalan rakentamiseen on uusiutumattomia luonnonvaroja tuhlattava yli kaksikymmenkertaisesti atomivoimalaan verrattuna, kutakin kWh:a kohden.
    Eikä siinä kaikki. Rinnalle on lisäksi rakennettava tuulivoimalan kapasiteettia vastaava, nopeasti käynnistettävissä oleva varavoimala, joka sitten käyttää sitä kirottua fossiilista polttoainetta. Ja näitäkö kaipaamme. Virallisestihan fossiilivoimalaitosten määrää pitäisi vähentää !

    Kannattavin tuulivoimala on sellainen, joka jätetään rakentamatta. Rahaa säästyy, luonnonvaroja säästyy, luontoa ja luonnonrauhaa säästyy, maisemat säästyvät.
    Jos kuitenkin välttämättä halutaan niitä syöttötariffeja kansalta kerätä, tehtäköön toki niin. Sehän on politiikkaa.
    Mutta pakkoko on lisäksi vielä tuhlata tuulimyllyihin.

    Suomen pikkuruinen kansa ja suuri pinta-ala ovat yhdistelmä, jossa omat ns. hiilijalanjäljet eivät riitä kotimaan kamaraa nokeamaan. Metsä kasvaa, ja hiilidioksidia sitoutuu. Nettohiilinielu koko Suomi.

  2. Vox Populi, olen kuullut samanlaisia lukuja, enkä tunne tuulivoimateollisuuden vasta-arugemtteja. Tuulienergia osuus on nousussa maissa, joissa atomivoimaloita ei saa rakentaa. Tanskassa tuulesta on tehty vahva teollisuudenala. Mikä saa kansakunnat toimimaan niin erilailla?

  3. Olisiko niin, että Tanska on maa, jossa tuulee, eli alavaa maata meren äärellä riittää.
    Meillä Suomessa tuskin kannattaa ainakaan metsäiseen sisämaahan tuulivoimaan satsata.

    Ilman muuta kannattaa rakentaa jonnekin saariston ulkoluodoille vaikka kuinka paljon.
    Ketä ne siellä haittaavat, merimetsoja korkeintaan.
    Meillähän yleensä vastustetaan kaikkea uutta, ei kai niitä myllyjä tarvitse asuin-
    alueille pystyttää.

    Ainakin Porissa olevat myllyt sopivat hyvin maisemaan kun niihin on totuttu.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s