Innovaatiojunassa Innostuneet Idearikkaat Innovoivat Inhimillisesti

Lovisa_naringslivsbarometer_2009 008Innovaatiojunassa toteutui performatiivinen „käytäntöön vieminen“. iJunailussa (iTraining) avoimuus alkoi dokumentoinnista. Historiallinen tapahtuma totetui yli odotusten ja Twitterinssä #innovaatiojuna oli uutisena kakkonen 13.1.2010 #Haiti jälkeen.

Kaikki valmistelun ja ideoinnin vaiheet tehtiin näkyväksi, jolloin myös ne, jotka eivät olleet sillä hetkellä mukana tai osallistuneet käsitteillä oleviin osioihin voivat milloin tahansa astua aihepiirin sisälle tekstien, videoiden tai kuvien kautta.

Urheilussa urheilijat ovat sankareita, mutta teknologiapuolella sankarin roolin nostetaan gadgetit, laitteet ja järjestelmät. iJunassa vekottimien käyttäjät nousivat urheilijoiden tavoin sankareiksi, koska huomio kohdistui ihmisiin, ideoihin ja ajatuksiin. Jokainen oli videon, digikuvan ja  „laulun arvoinen“.

Innostuneiden Ihmisten Innovoima näkyi ja tuntui kaikissa ryhmäsessioissa. Kokonaisvaltainen yhdessä tekemisen feelinki hohkasi kaikesta ensimetreiltä. Jokainen joutui organisoimaan itselleen suunvuoron. Ihmisten aloitteellisuus ja hyperaktiivisuus jalkaannutti innovaationprosessin.

Pähkinöiden avaaminen käynnistyi junassa, ideat dokumentoitiin ja timantiksi hiominen voi jatkua kunnes ideat, aihiot ja puolivalmisteet ovat valmiita. Lisäksi „ProSumeristi“ voimme ottaa mukaan käyttäjät ja kuluttajat, joita tietenkin jokainen meistä simuloi yhdellä äännellä.

E71_11.10.2009_Loviisa 021 Etsimme matkan aikana iJunailijan persoonallisuutta:

  • Idearikas
  • Innostuva
  • Interaktiivinen
  • Itseohjautuva
  • Ihmettelevä
  • Inhimillinen
  • Ihmiskeskeinen
  • Itsenäinen
  • Impulsiivinen

Twitterissä eräs koiranleuka totesi, että IIVAREITA ovat tupla-ii:llä!

21 Kommentare zu „Innovaatiojunassa Innostuneet Idearikkaat Innovoivat Inhimillisesti

  1. Tällaiset tilaisuudet tuottavat enemmän joukkopsykoottisia ilmiöitä kuin todellisia ideoita, puhumattakaan keksinnöistä tai innovaatioista. Nokia- niminen joukkopsykoosi jylläsi pari vuosikymmentä maassamme, mekkana Oulu. Joku voisi kertoa tuloksista, ennenkuin ne muuttuvat liian näkyviksi.

  2. Seppo, näkökulmassasi on varmasti totuuden siementä. Joukkoälyn toisella laidalla pesii aina „joukossa tyhmyys tiivistyy“. Avoimen innovoinnin ideana on innostaa suurempia joukkoja mukaan innovointiprosessiin. Matkan tarkoituksena oli lisätä F2F tuntemusta niiden kesken, jotka eivät ole koskaan tavanneet. Ainakin meillä oli hauskaa ja töitä tehtiin paljon. Tuloksia pitää kaivella pidemmällä aikajänteellä, koska tämä performanssi pani vasta käyntiin juttuja. Itseorganisointia testattiin viidenkymmenen osallistujan voimalla.

    Nokia-joukkopsykoosista lukisin mielelläni lisää. Tunnet varmasti yksityiskohtia, jotka ovat jääneet muille vieraiksi. Kerro „tuloksista ennen kuin ne muuttuvat liian näkyviksi“, koska Nokiasta ehkä näkyy jotain, jota emme haluaisi silmiemme eteen.

    Avaa ihmeessä.

  3. Kun aikoinaan jouduin ihmettelemään InnoSuomen synnyttämistä ja syntymää, sen ristiriitaisia toimintamalleja ja painotuksia ja edelleen ihmettelen sen näkyvyyttä, kerro nyt ihmeessä missä – siis muussa kuin hypessä – se pihvi luuraa? Myönnän toki, että tarvitsemme kaikkia hyviä ideoita, ajatuksia, innovaatioita tai vaikka mitä nykytilanteessa selvitäksemme, mutta mitä hyötyä koitte saaneenne aikaan?

    Tällä en todellakaan halua aliarvostaa saavutustanne. Päin vastoin. Kaiken merkittävän kehityksen lähtökohtana kun yleensä ovat yksittäiset ihmiset ja heidän muodostamat henkiset kytkökset. Ja jo sen aikaansaaminen on hatunnoston arvoinen suoritus näinä internetin inhimillisiä kontakteja eristävinä aikoina.

    Mitä Ihmisten aloitteellisuus ja hyperaktiivisuus jalkaannuttama innovaationprosessi sai aikaan? LT, PT?

  4. hakki47, innovaatiojunan ihmeiksi listaisin sen, että Helsinki – Oulu – Helsinki junamatka toteutui itseorganisoidusti ilman hierarkista organisaatiota. Viidenkymmenen vapaaehtoisen aktivistin saaminen yhteen ja samaan junaan (eri puolilta Suomea) oli saavutus sinänsä, koska organisaattorina ei ollut mikään virallinen taho tai tunnettu organisaatio. Lehdistökin kyseli, kuka tätä johtaa ja ihmetteli vastausta „ei kukaan“.

    Viidenkymmenen aktivistin face to face tapaaminen ja sponsoreiden „pähkinät“ poikivat mielestäni yhteiskunnassamme tulevaisuudessa näkyviä tuloksia. Maailma ei pelastunut 13.1.2010. Haitin katastrofi osoitti, että sosiaalinen media on korkeintaan tarkkailijan tai viestin välittäjän roolissa.

    Suomen talouden matalasuhdanne jatkuu innovaatiojunamataksta huolimatta. Yksilötason kokemukset olivat myönteisiä – jopa hurmoksellisia. Matka oli hauska, informatiivinen ja kytki yhteen etelän ja pohjoisen osaamista.

    Kirjoitan aiheesta aina, kun uutta ilmenee.

  5. „Yksilötason kokemukset olivat myönteisiä – jopa hurmoksellisia. Matka oli hauska, informatiivinen ja kytki yhteen etelän ja pohjoisen osaamista.“ Kaikki edellytykset hautomiselle ja uuden synnyttämiselle lienevät sitten kohdallaan.

    Kerro kuulumisista jatkossakin.

    Ja, onneksi olkoon.

  6. Joukkopsykoosissa joukko on menettänyt todellisuudentajunsa. Nokian tapauksessa on vaikea määritellä joukon suuruutta, koska hyvin moni hyötyy tai uskoo hyötyvänsä Nokia-pyramidipelistä. Tuotteena on ns. kännykkä muovikulhojen, pesuaineiden ja ravintolisien sijasta. Suomessa on hyvää insinööriosaamista, mutta sen muuttaminen maailmanlaajuiseksi huippuosaamiseksi esitetyllä tavalla ei mitenkään ole mahdollista 5 miljoonan kansalle, jolla ei ole minkäänlaista historiaa kulutustuotemarkkinoilla. Tällaisen asian ymmärtämiseen ei tarvita minkään alan erityistä koulutusta. Ainuttakaan kännykän osaa emme pysty alusta pitäen tekemään. On erikoista väittää, että voisimme teettää osat niillä muutamalla yrityksellä, jotka osaavat ja voittaa ne markkinoilla osaamisellamme. Tämä on aivan liian paksua. Alan ihmiset vaikenevat pelosta, mutta myöntävät itsestäänselvyyden kahden kesken. Kyseessä on selvä todellisuudentajun menetys eli massapsykoosi.

  7. Seppo, pelon maantieteen yhdistäminen Nokiaan ymmärrän hyvin, koska sen menestys on ollut Command-Control -managementtia perinteisimmillään. Sosiaalisen median, avoimen innovoinnin ja lähdekoodin kritiikkiä tulee myös USA:sta, jossa Linux nähdään vähä-älyistämisenä ja keskiluokan massahuijauksena. No jaa, innovaatiojuna on vain pisara luovuuden meressä ja arvorakenteeltaan Nokiasta poikkeava. Tiedostamattomia massahöperyyden mahdollisuuksia liittyy kaikkeen rajatilassa tapahtuvaan. Radikaalit luovat ratkaisut ovat aina heikoilla jäillä kulkemista. Milloin tahansa voi pulahtaa!

  8. Ei tämä asia edellytä mitään korkeampaa ajattelua, puhumattakaan salaliitto- ym. teorioista. Tarvitsee vain esittää kysymys, onko jokin asia mahdollista vai ei. Tässä vastaus on itsestään selvä sille, joka pystyy erottautumaan laumasta. Joillekin se voi olla vaikeaa. Joukkopsykoosi tässä asiassa on vakava asia.

  9. Helge.

    Eihan aikaisempiin komentteihin olisi paljon aihetta lisata muuta kuin, etta otettakoon vakavasti huomioon Sepon komentit. On paljon totta hanen esittamassa ja kuten olet tietoinen, joukkohypnoosi syntyy helposti hauskassa seurassa. Uudet asiat pulpahtavat useimmiten hiljaisina hetkina, ei ajatuksen kutsuvieraina, harvoin, jos koskaan ryhmatuotteina. Olisi suurenmoista kyeta kollektiiviseen toimintaan, mutta sellainen toiminta ei ole meidan itsekeskeisen luonteen saavutettavissa.
    „Number one“ on vaikea kaveri.

  10. Seppo ja Karl

    Vaikka vertaus on vähän kauempaa, jos Suomi olisi ajatellut mahdollisuuksia selvitä Venäjän hyökkäyksestä 30.11.1939 se olisi ilmoittanut välittömästi antautuvansa. Jos Marconi olisi kuunnellut hetkenkään niitä jotka tiesivät, että äänen kuljettaminen valtameren yli ei ole mahdollista tai Thomas A. Edison uskonut niitä jotka tiesivät, että päre, kynttilä ja kaasu ovat ainoat mahdolliset valontuojat auringon lisäksi olisimme muutamaa arkipäiväistä laitetta ja kokemusta köyhempiä?.

    „There are those who look at things the way they are, and ask why… I dream of things that never were, and ask why not?“ Robert Kennedy.

    Kyse kai on siitä, että sinun ja jonkun muun käsitys mahdollisesta, jopa todellisesta tiedosta ei ole yhteneväinen? Onneksi. Ei maailma, ei edes ihminen ole vielä valmis. Mutta Thomas A. Edisonin sanoin: Discontent is the first necessity of progress. Tai vaikka. Hell, there are no rules here, we are trying to accomplish something.

  11. Helge V
    Onneksi eivät jarrut jäätyneet, eikä ajettu seinään !
    Itsenäinen ajatustoiminta on varmin joukkopsykoosin torjuntakeino.
    Jos kohta Lars Levi Laestadius onkin oma-aivoisesti saattanut jotakin ihmisen elämänkuvassa muuttaa, hyvään tai pahaan, ei 70 000 samanmielisen joukkoseuranpito luo muuta kuin joukkohurmosta.
    Sepon näkökulma on varteenotettava.

    Sepon mainitsema nokiahurmos liittynee kännykkähyökyyn. Mutta tuli tietysti nimiyhteydestä mieleen myös Nokia-liike, Nokia-Missio, joka hurmoshenkisenä karismaattisena herätysliikkeenä toimii lähinnä aivojen tyhjennysjärjestönä.

    Varovainen pitää olla, kun ylittää virtaa, ettei ilman omaa aikomusta tempaudu mukaan. Aikoinaan taistolainen „tieteellinen maailmankatsomus“ oli monien mielestä ainoa oikea. Nyt on maailmalla vallalla tieteelliseksi selitetty ilmastouskonto, johon liittyy niin suuria taloudellisia intressejä, että leipäpappien kannattaa pysytellä mukana kuin vuorineuvosten UKK:n N-Liiton matkoilla. Voihan olla, että tästä ilmiöstä Suomellekin sikiää nettosiivu, vaikka arktikum onkin pääosin valjastettu maksajan paikalle, kun tropiikilla ei varaa supistaa.

  12. Tarkoitin mahdollisella ja mahdottomalla tilannetta, missä luonnonlaki on joko voimassa tai ei. Esimerkiksi voitaisiinko Suomessa suomalaisin voimin tehdä 20 vuodessa kilpailukykyinen formlulan moottori? Tähän riittää joko/tai vastaus. Kysymykseen, voidaanko tehdä kilpailukykyinen vierintälaakeri maailman suurimmalle autonvalmistajalle on myös melko selvä, mutta ei verrattavissa edelliseen. Ruotsi teki tällaisia yli 100 vuotta sitten. Inhimillisissäkin asioissa on „luonnonlakeja“

  13. Jatketaan vielä hetki varoittelijoitten innostamana. Vaikkei varmaan pitäisi.

    Saattaisiko meidän suomalaisten eräs keskeinen heikkous olla juuri tuo varoittelu? Tai oikeammin se, että liian nopeasti „toisinajattelijat“ vaiennetaan? „Jos et koskaan rakenna pilvilinnoja, et rakenna kyllä muitakaan linnoja.“ Unohdammeko liian helposti, että tyytymättömyys ja olevan todellisuuden kyseenalaistaminen on kaiken kehittymisen edelletys?

    Unohdammeko, että hyvän insinööriosaamisen edellytys on, että jollain on joku visio mitä suunnitella, rakentaa, kehittää? Unohdammeko, että innovaation ensimmäinen edellytys on idea, ajatus? Joku JUTTU joka on niin erilainen, uusi, „mahdoton“, että se koettelee jonkun ihmisen henkistä kestävyyttä, kärsivällisyyttä, kykyä, osaamisen rajoja, henkistä kanttia? Joku „mahdoton“ haaste? Asia, jossa joku „propellipää“ tai jotkut „propellipäät“ päättävät näyttää meille muille. Ja joskus, ehkä vasta 2 000 epäonnistuneen lamppukokeilun jälkeen onnistuvat?

    Luonnonlaitkin kun jatkuvasti kehittyvät. Ja toivottavasti uusiakin vielä löytyy.

    Sillä niillä mahdottomilla ideoilla on markkinapotentiaalia. Jos kaikki jo kaiken tietävät, he osaavat sen tehdä meitä paremmin ja halvemmalla.

  14. Mielestäni voimassa olevien luonnonlakien huomioiminen ja pilvilinnojen rakentaminen ovat sekä-että- asioita, ei joko-tai.

  15. Kyllä tuo kokonaisuus hubitelkun puolelle kallistuu.Siinä olis monta sketsin poikasta ilmassa ja näenkin näyttelijä Rasilan vetämässä hommaa eteenpäin..anteeksi jalkauttamassa ideoita.Ehkä nauran koko hommalle siksi etten ollut mukana tai siksi etten usko siihen lainkaan.Syntyykö tuosta kaikesta raportti vai rahaa?Toisaalta en laittaisi tuota ns. haittaverojen piiriin vaikka matkustelu onkin vanhanaikaista.
    Jalkautin itseni tuossa eräänä päivänä jäähalliin ja törmäsin muutamaan eksyksissä olevaan yrittäjään.Otin tarjotun terapeutin roolin vastaan ja preppasin heidät omalla businessalueellaan takaisin perusasioihin.Jo kuukausi myöhemmin he sanovat busineksen luistavan taas paremmin ja heidän ajankäyttönsä on tehostunut niin paljon että ehtivät jopa ladulle ideoita etsimään.
    Mitä tästä opimme? Pitänee mennä sinne missä ihmiset ovat ja kysyä heidän tuskaansa.Antaa apua sitä pyytävälle.
    Hyberaktiivina en olisi onnistunut.Kun et myy – sinulta ostetaan.

  16. Helge

    Sinun inno-junailu kokemus on tuonut paljon mielenkiintoisia lisayksia kokemaasi muilta, jotka eivat olleet edes matkassa mukana. A ‚Doubting Thomas‘ attidue is the best way to keep roads open for the new, even if it could be rather annoying for the man that made the road-trip first hand.

    I do not think that any of us engaged in this coversation are but putting constructive ideas to all those of yours. It may lead to somewhat „kill joy“ conclusions, but as far as one can see your enthusiasm is the wind that carries us others with you and so helps in making new discoveries for everybody.

    Without indulging in dogmatic idealism, I would emphasize that without thoroughly knowing the machinery that is searching for the new, – the mind – whatever that new may be, cannot be found without the operator knowing the operated.

  17. Kiitos lukuisista kommenteista, olen ollut siirtymämoodissa etelästä pohjoiseen ja kirjoitan väliaikaisesti Tapiolasta, kunnes palaamme tänään iltapäivällä Helsingin kautta Loviisaan. Elämä ja olo hiukan normalisoituu, kun ei ole koko ajan reppu selässä.

    Innovaatiot herättävät intohimoja ja ilmeisesti sanaa on ryöstöviljelty kuten luovuutta ja kehittämistä siinä määrin, että vastareaktioita tulee. Ei yksi junamatka vielä kesää tee ja jos 50 innokasta iJunailijaa pystyisi pelastamaan maailman pahuudelta, huonoilta tuotteilta tai palveluilta, silloin emme muuta tekisi kuin veivaisimme edestakaisin eri destinaatiohin.

    Jotain omituista tapahtui kuitenkin tammikuun 13. päivän matkan aikana, koska prosessi jatkuu, aihioita työstetään, juttuja viedään eteenpäin. Oma ideani on viedä ideointia ja innovointia kohti konkretiaa. Keksimmekö uuden F1-moottorin tai pystymmekö tekemään? Kysymyksen voi kääntää toisinkin päin: onko F1 lainkaan tarpeellinen? Onko tulevaisuuden innovointia roina- ja sälätuotannon vähentäminen?

    Olisiko arvoissa, asenteissa ja tavoitteissa tarkistamisen varaa? Lupaan kirjoitta „progress reportia“ kaikesta sellaisesta, joka toteutuu. Ja kuvitelmissani aikataulu voi olla 2010 – 2020. Eri kehitysaskelmilla joudutaan viipymään pitkiä aikoja. Kaikella uudella on synnytystuskansa.

    Viittaus hurmokselliseen Nokia-herätysliikkeeseen oli hauska, koska inno-innostumiseen liittyy myös hurmahenkisyyttä. Elämysyhteiskunnan tuotekehitykseen sekin sopii. Keskustelimme arvoista. Tässä muutamia:

    1. Onnellisuus – tuotekehityksen lähtökohta
    2. Hyvä Elämä – hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen (toimintatavat ja rahoitus)
    3. Kestävä Kehitys – less is more!
    4. Energiatehokkuus – miten sosiaalinen media voi säästää sähköä, bensaa ja öljyä
    5. Asuminen – ehkä tässäkin less is more! (pienemmät asunnot säästävät konkreettisesti ja nopeasti)
    6. Kannattava liiketoiminta – uutta taloutta ei ole näköpiirissä!

  18. Vaimoni määrittelee „energisyyteni“ itsepäisyydeksi ja joskus sieltä tulee luonnehdinta „pässinpää!“ ja ehkä innovoinnissa ja uudistamistyössä tarvitaan nimenomaan sitä: itsenäisyyttä ja itsepäisyyttä. Innovaatiojunassa haettiin myös joukkoälyttämisen keinoja. Jotain uutta keitosta syntyi matkaevääksi. Kikka kuutonen on ollut osaltani kadoksissa aina. Työtä, työtä, työtä ja siksi sen pitää olla hauskaa, jotta jaksaa uurastaa.

  19. nnovation is a new way of doing something or „new stuff that is made useful“. It may refer to incremental and emergent or radical and revolutionary changes in thinking, products, processes, or organizations. Following Schumpeter (1934), contributors to the scholarly literature on innovation typically distinguish between invention, an idea made manifest, and innovation, ideas applied successfully in practice. In many fields, such as the arts, economics and government policy, something new must be substantially different to be innovative. In economics the change must increase value, customer value, or producer value. The goal of innovation is positive change, to make someone or something better. Innovation leading to increased productivity is the fundamental source of increasing wealth in an economy.
    I am a student of ccie notes and i am so much specialties in the network solution’s.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s