Ihmiset ovat tulevaisuuden tekijöitä

Wood buildingEi puurakentamisen tarvitse olla tylsää, neliskanttista ja mielikuvituksetonta. Meillä keskustellaan puutavaratuotannon standardeista. Pitäisikö meidän myös keskustella arkkitehtuurista ja suunnittelusta?

Olemme kaikki tulevaisuuden tekijöitä, se miten asumme huomenna, nousee suunnittelupöydälle tänään.

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 PK-yritystä, jotka ovat merkittäviä sekä työnantajina, mutta voisimmeko avoimemmalla yhteistyöllä kerätä ja vaihtaa mielipiteitä hyvistä käytännöistä maailmalla.

Alle 100 henkilön yrityksissä työskentelee lähes 800 000 suomalaista. Jos tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettäisiin tehokkaasti voisimme vuosittain kerätä satoja tuhansia ideoita ja jaella niitä yhteisen innovaatiopörssin kautta kaikkien tiedoksi.

Kanavia, välineitä ja keinoja on, mutta onko juolahtanut mieleen, miten paljon rahaa ja aikaa säästyisi, jos ottaisimme innovaatiotoiminnassa joukkoälyn laajamittaiseen käyttöön?

Tietoa jakamalla tukisimme kokonaisuuden kehitystä. Globalisoituvat Suomi tarvitsee jatkuvasti uutta tietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Jokainen, joka tunnistaa mielenkiintoisen rakenteen tai tuotteen, voisi levittä havaintojaan internetin kuvagallerioissa ja Facebookissa.

Joku toinen yrittäjä saattaisi kuvan tai videon herättämänä oivaltaa, ettei Ruma Suomi ole luonnon lakien sanelema: voimme oppi muilta ja soveltaa joukkohavaintoja parempien ratkaisujen luonnissa.

6 Kommentare zu „Ihmiset ovat tulevaisuuden tekijöitä

  1. Helge

    „Ihmiset ovat tulevaisuuden tekijoita“, mutta jos otetaan foukuksen kohteeksi se mita todellisuudessa tapahtuu, eika vain Suomessa, vaan kautta mailman, niin taytynee myos ottaa huomioon, etta ihminen on myos tulevaisuutensa tuhooja.

    Oppiminen muilta, niilla perusteilla joilla oppimista kuvailet, ovat saavuttaneet, tai paremminkin, luonneet tilanteen jossa oppimisen sijasta on tultu haikailettomaan kilpahenkiseen vaiheeseen ja jota parhaiten voi verrata sotatilaan. Niiden melempien ominaisudet ovat taysin samankaltaiset, „lyoda vastustaja pois laudalta“ ja siten saada valtaa vastustajansa kustannuksella.

    Kilpaileva yhteiskunta ohjaa ajatuksemme talle linjalle jo varhaisesta lapsuudesta ja tuo ohjelmointi on salakavalasti istutettu mieliimme. Nahda elamansa muutoin kuin „oikeutetusti kilpailevana yksilona“, mika on ohjelmoitu ja ohjattu ulkopuolelta ja jonka vastakohdan tunnistaminen on tehty yhteiskunnan vastaisesti mahdolliseksi pelkan nimityksen avulla. Kuten hyvin tiedat, „bad label“ on tarpeeksi tuhotakseen vastustajansa.

    Tata kaikkea kutsutaan positiiviseksi, vapaaksi yritteliaisyydeksi, ja tallaisen nimityksen turvin tehdaan puolusteltavaksi kaikki sellainen mika todellisuudessa on negatiivista, itseaan ja toisia tuhoavaa. Moisen menttaliteetin puitteissa luovuudesta on tehty havityksen tyovaline, jostakin sellaisesta joka on taysin vastakkainen olemukseltaan ja mika ei koskaan voi tukea tuhoavaisuutta, ei edes itsekritiikin muodossa.

    Helge, talla en pyri, en vahaisimmassakaan maarin kritisoimaan sinua, tai ketaan muutakaan, vaan tuomaan esiin jotakin sellaista mita emme „vaistonvaraisesti“ halua nahda ja tulla tuntemaan, ja mika kumminkin tulee nahda, sydammen pohjasta lahtien, elaaksemme todellakin luovasti. Kieltamalla negatiivisen pelkan ajatuksellisen mielikuvan vuoksi negatiivisesta, kiellamme itseltamme mahdollisuuden loytaa sellaista mihin pyrimme.

    „Oikotieta onneen“ ei ole olemassa, vaan se tulee rakentaa omakohtaisesti omin voimin, eika siihen parhainkaan neuvo toisten taholta voi mahdollistaa juuri muuhun kuin psykologiseen riippuvaisuuteen ja sitahan emme tahdo. Itsetuntemus ilman valintaa „hyvasta tai pahasata“ avaa oven siihen mailmaan jonka itse olemme sulkeneet valintaan perustuvalla toiminnallemme.

  2. Karl Fransen,

    Kiva kuulla sinusta. Juttelin tänään veljeni Helmerin kanssa. Hän on vielä Sydneyssä ja saas nähdä, jatkuuko pesti, kun Outotec astuu kuvaan.

    Yritän näissä blogeissani avata polkuja innovaatioiden lähteille ja törmään yhä useammin ajatukseen, että „ihminen“ ja „yksilö“ ovat organisaatiota tärkeämpiä. Toisaalta laman aikana alkaa mm suomalaisten teknologiayritysten konsolidoituminen. Perheyritysten rahat loppuvat ja riskinottokyky laantuu. Korporaatiot astuvat kuvaan ja perinteiset yrittäjät ja keksijät siirtyvät taka-alalle.

    Miltä maailmantalouden kehitysnäkymät näyttävät Australiasta katsottuna? Kiinalaisetko siellä jylläävät? Olen ymmärtänyt, että lama ei ole koskettanut Australiaa erityisellä voimalla. Kerro, aihepiiri kiinnostaa minua.

  3. Hi Helge!

    En ole kuullut Helmerista sen jalkeen kun han poikkesi taalla, joskus alkuvuodesta. Han unohti lakkinsa tanne joka edelleenkin riippuu hattunaulassa jonne han sen unohti, odottaen omistajaansa.

    Eiko olekin mielenkiintoinen oivallus, etta ihminen joka keksi systeemin on joutunut rakentamansa monsterinsa orjaksi. Hyvin harvat ihmiset ovat huomanneet taman omituisen tapahtuman ottavan ylivallan meidan ajatusmailmasta. Nakisin tuossa tapahtumassa olevan alku henkiseen muutokseen, minka myoskin voisi katsoa todellisen innovaation aluksi. Kuten sanoit, perheyhtymat on pakoitettu suurten organisaation armoille ja yksiloa pidetaan enemman kiusanaiheena kuin kayttokelpoisena elimena yhteiskunnassa, kuluttajaa, tuota valttamatonta syomaria, joka on tarpeen organisaattioiden megalomaniaselle nalalle. Syo ja tule syodyksi, eika kuten aikaisemmin, ette et tulisi syodyksi.

    Kehitysnakymista peheenollen, muista kuin Australian, en ole saanut kovinkaan selkeaa kuvaa. Niista puhutaan, muttei kovinkaan laveasti, lukuunottamatta kiinan huippuaskeleista. „Aurinko nousee idasta ja laskee lanteen“, ainakin taloudellisissa nakymissa, mika lienee universaalinen factum ei vain taalla, vaan kautta mailman. Kiinan kauan pullotettu energia on osoittautunut vallankumoukselliseksi, perati lamauttavaksi useille lansimaiden uskomuksille ja kuten aina, korservatistit nakevat paivansa luetuiksi tekemalla typeryyksiensa esittamia johtopaatoksia about „Yellow Peril“.

    Our „Kevin-07“ kuten leikillisesti hanta taalla kutsutaan, on lahtenyt ensimmaisena Prime Ministerina, (omien havaintojeni mukaan) avaamaan uusia ovia vanhojen sijasta, ollen eras kaikkein suosituin „Leader“
    taalla oloni aikana (45 vuotta) Hanen ekonomiset kasitteet eivat ole kovinkaan poikkeavat muiden lansimaiden johtohenkiloiden, mutta siella ilmenee, sanoisin ensimmaisen kerran, jotakin uutta olevan syntymassa. Mutta demokratian madannaisyys pyrkii kaikin tavoin estamaan, opposition muodossa, kaiken vanhoista kasitteista poikkeavan, leimaamalla hanet punaisella lisavarityksella. Moinen menettely opposition taholta on tehnyt heidan Leader’ista naurun alaisen ja hanen paivat ovat viimeisten tietojen mukaan „non-existent“.

    Kevin Rudds dollarien kylvo on antanut tekohengitysta ekonomiselle tilanteelle, mika on tavalla tai toisella avustanut takalaisia. Suurin tekija lienee valtavat mineraalirikkaudet ja erityisesti Kiinen laajamittainen ostosvimma ja halu investoida Austraaliaan. Kiinan investointi ei tosin ole saanut kovinkaan paljoa kannatusta taalla.

    Kevin Rudd on kaukonakoinen johtohenkilona. Han opiskeli Mandarin, siten esiintyen ainoana Australialaisena paaministerina jota kiinalaiset karsivallisesti kuuntelivat, enemman hammastyneen nakoisina kuin uskoen korviaan.

  4. Tervehdys Karl!

    Juttelin Helmerin kanssa sunnuntaina. Seuraavalla kerralla mainitsen hänelle hatusta, jonka hän unohti. Ei ole asiasta aikaisemmin maininnut. Muistaakohan, minne on jättänyt. Hänellä on nyt jatkoaika selvillä ja olet ehkä kuullut, että Outotec osti Laroxin suodatinliiketoiminnan.

    Australian politiikka en ole seurannut tarkemmin, mutta kaivostoiminnan laajuuden, kiinalaisten suuren vaikutuksen raaka-aineiden ostoon tiedostan, tiedän jotain eräästä kunnossapitoalan innovaatioista. Minua toki kiinnostaa esimerkiksi Australian panostus tuulienergiaan. Loviisalaisena tarkastelen myös ydinvoiman puuttumista energiakartalta. Hiiltä ja kaasua Australiassa riittää sadoiksi vuosiksi.

    Hämmentävän vähän on tietoa mantereesta, joka on kaukana meistä.

    Japanin ja Korean jälkeen Aasiassa nousee tuotantokone Kiina. Miten vahvasti Intia on ostosmatkoilla Australiassa?

  5. Helge,

    En ole kovinkaan paljoa kiinnittanyt huomiotani Indian ja Austaralian valisiin suhteisiin, varsinkaan kaupallisiin, mutta kun ollaan, ei kovin kaukana, niin uskoisin siella olevan paljonkin tekeilla. Poikani Riston tiedan avustavan indialaisten IT- information teknologiaa tietokone ohjelmoitsijana Uni-sys nimisen jenkkiyhtion palveluksessa.

    Pakkaahan reppusi ja tule tutustumaan Australiaan, pidamme sinusta hyvaa huolta muutaman viikon, jos niin haluat. Peti ja katto tarjotaan ja aika ajoin muruakin vatsaan, joten eipa pitaisi olla huolen aihetta. Mitas sanot??

  6. Yleisesti, ja erityisesti luovuudesta ja innovoinnista puhuttaessa “ihminen ja yksilö ovat organisaatiota tärkeämpiä“. Luovuus kun lähtee itsestä. Et voi pakottaa itseäsi, sen paremmin kuin muitakaan luoviksi ja innovatiivisiksi.

    Meillä ongelmaksi muodostuu ryhmän tai organisaation hallinnon ja samanlaisuuden korostaminen keskeisinä menestystekijöinä. Kumpaakin toki tarvitaan, mutta mielestäni meillä on siirrytty jo tasolle „joukossa tyhmyys tiivistyy“. Eksponentiaalisesti. Joukoissa nimittäin keskinkertaisuus kukoistaa luonnostaan. Ja panostamalla hallinnointiin keskinkertaisuudet rakentavat itsellemme ml. luoville ja innovoiville pakkopaidan, jonka kehitys ajan myötä loppuu sekin.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s