Kun vienti romahtaa

KotkaKun vienti romahtaa ja „Suomi elää kohta metsässä“. Luvut ovat karmeita. Nosturit seisovat satamissa turhan panttina. Kun Suomi putos puusta edellisellä kerralla, pelastuksen enkeliksi nousi Nokia, joka toki on edelleen kuvioissa mukana, mutta millä korjaamme paperikoneiden ja perinteisen teknologiaviennin vähenemisen?

Pohdimme näitä kysymyksiä OpenFinnovation -osastolla, mutta pelkällä pohtimisella ja päivittelyllä uusia nousujohteisia bisneksiä ei luoda.

Muutaman ihmisen hyväntahtoiset hajatelmat eivät maamme viennin rakennetta muuta, mutta jostain on pakko aloittaa.

Näillä sivuilla on usein pohdittu tulevien innovaatioiden luonnetta ja miten puusta saataisiin muuta kuin sellua ja paperia.

Suomi 2.0 yrittää pureutua ongelmiin avoimuuden keinoin. Onnistumiset ovat edelleen hakusessa, mutta toiveita herättää porukoiden (yhteisöt) innostuminen.

Nyt jos koskaan meidän pitäisi palkata tuhansia vientimiehiä ja -naisia ja lähettää heitä maailman ääriin uusia projekteja ja mahdollisuuksia hakemaan. Suomi 2.0 ongelmat eivät ratkea kotimaisissa seminaareissa ja puuhatalkoissa.

Suomi 2.0 on saatava jälleen – vaikka väkisin – ulos metsästä.

Advertisements

18 Kommentare zu „Kun vienti romahtaa

  1. Olen samaa mieltä. Nyt meidän olisi lähetettävä tuhansia innostuneita ihmisiä etsimään uusia mahdollisuuksia. Mutta uudenlaisia ihmisiä. Meidän on löydettävä uuden ajan Lenitat, jotka näyttävyydellään, älyllään ja loputtomalla uteliaisuudellaan tekevät vaikutuksen. Jos lähetämme perusinsinöörit ja ekonomit niin huonosti käy.

    Meidän pitää nyt murtautua tylsyyden harmaudesta ja löydettävä teräksen kirkkaus ja helmen hohto. Pohjimmiltaan kyse on kulttuurin ja maailmankatsomuksen uudistumisesta – ei ideoiden puutteesta.

  2. Cristina,

    Luotan myös uusiin kansainvälisen koulutuksen saaneisiin insinööreihin, mutta ehdottaisin moniammatillisia tiimejä. Kun kiinalaiset tulevat tänne neuvottelemaan, heitä tulee lentokonelasteittain. Eihän yksi insinööri sellaisessa kuviossa pysty mitenkään „viemään“ suurta kokonaisajatusta. Joukkuepelaamista myös maailmankaupassa!

  3. Ihan oikein Helge, niin meidän pitäisi.

    Muistan kun aikoinaan, edellisen laman aikana, keväällä 1993 istuin silloisen KTM:n kokoushuoneessa samaa ilosanomaa jakaen. Läsnä olivat mm. Timo Relander, Matti Vuori, Pertti Salolainen ja Pekka Tuomisto.

    Ei käy. Ja tiedätkö miksi? Ei sovi hallinnon kuvioihin.

  4. hakki47

    Tällä kertaa „ei sovi hallinnon kuvioihin“ ei enää päde, koska tipahdamme niin perkeleen korkealta, että sattuu – myös poliitikkoihin. Olen yhä sinisilmäinen suomalainen vihreät silmäni näkee mahdollisuuksia, joihin kansakunnan on pakko tarttua. Olemme syvällä ja menossa kohti entistä pahempia aikoja. Nyt on tehtävä tiikeriloikkia!

  5. Helge hyvä,

    tipummepa ihan kuinka korkealta tahansa, poliitikkojen ja virkamiesten eliittiin ei satu. Mahdollisuuksia meillä on vaikka toisille jakaa, mutta niihin ei voi tarttua. Kun ei sovi hallinnon kuvioihin.

    Sorry. Hypi siinä sitten tiikerinloikkiasi. 😉

  6. Jotenkin nämä innovointikuviot jauhavat samoilla urilla. Ensin haikaillaan insinööriosaamista ja kun todetaan heidät putkiaivoiksi ja elämästä vieraantuneiksi, haalitaan ryhmään muutama himanen ja mennään taas vanhoilla nuoteilla täysillä metsään. Mielestäni ensin pitää todeta mitä me olemme todellisuudessa vieneet viimeisen 20 vuoden aikana. Ne kännykät ja mikropiirit joita löytyy tullitilastoista, vaikka ne ovatkin harhaanjohtavia, ovat kuvitteellista vientiä. Todellisuudessa emme osaa tehdä yhtään kehittynyttä tuotantoon sopivaa mikropiiriä, puhumattakaan kokonaisesta kännykästä. Kyse on ollut ko. tuotteiden läpikulusta. Jopa niin, että vain kännykän paperit ovat kulkeneet Suomen kautta ja kontit muuta tietä. Jotta pääsisimme oikealle positiiviselle uralle, nämä valheet tulisi tunnustaa vaikka se aiheuttaa hetkellisen henkisen laman. Paljon pahempaa on pitkä valheessa eläminen.
    Omien raaka-ainevarojen ja oman oikean osaamisen varaan rakentaminen on sukupolvien työ. Ihmisen käyttäytymisessä on trendejä, jotka voivat kasvaa eksponentiaalisesti, ilman että toinen eksponenttifunktio kumoaisi sen. Luontohan pysyy tasapainossa näiden toisiaan kumoavien ilmiöiden vuoksi. Ihmisen ajattelu ja toiminta ovat epäluonnollisia ja ne voivat laukaista meidän aika-asteikolla riittävän pitkän eksponentiaalisen muutoksen, joka mahdollistaa myös pienelle kansakunnalle globaalin menestysjakson. Korostan, että Nokia ei ole tällainen, vaan ulkoapäin määritellyistä syistä järjestetty suomalainen itsepetos, mikä palvelee ulkoisia pyrkimyksiä. Tämä tulisi tunnistaa ja tunnustaa. Se, joka haistaa tuon alkavan ihmisen aiheuttaman globaalin eksponenttikäyrän ja ryhtyy tositoimiin tältä pohjalta, voi aikaasaada suomaaisen menestystarinan.

  7. Seppo,
    Viiltävän tarkkaa analyysiä. Puhumme paljon „osaamisen“ myymisestä. Ensin pitää tietenkin inventoida, mitä meillä todella osataan? Onko teknologiateollisuutemme muuta kuin sorvaamista, hitsaamista, jyrsimistä muiden tekemillä koneilla ja osien kokoonpanoa? Nokian ekosysteemin olen mieltänyt kokoonpanon mahdollistajaksi ja firman parasta osaamista on logistiikan hallinta ja tuotannollistaminein yhdistettynä rahoitukseen ja jossain määrin markkinointiin. Metsäteollisuudessa on ollut paljon omaa, mutta lopputuotteiden kysynnän väheneminen tekee senkin osaamisen tarpeettomaksi. Sahateollisuus on raakapuun rahtipalvelua: pilkotaan vähän pienemmäksi, että laivaus olisi helpompaa. TEVANAKE:sta on vain rippeet jäljellä. Marimekon mainonta tuo muistoja 60-luvulta. Suomalainen hippikausi voi hyvin, vain taistolaiset ovat kadonneet maan alle, mutta tilalla on sentään lähes yhtä paljon vihreitä. Mitä muuta meillä on?

  8. Seppo on niin satuttavan oikeassa. Tämä on Suomen tragedia – aina haetaan samoja ratkaisuja, vaikka ongelmat olisivat mitä tahansa.

    Ruotsalainen professori Fredrik Hären puhuu siitä, että tarvitsemme ’nyskap‘ ei niinkään ‚kunskap‘. Viimeksi kun tämän mainitsin jossain blogissa se tyrmättiin sanomalla, että ei mitään nyskapia tarvita vaan tuottavuuden parantamista. Voihan nenä.

    Mutta miten saada sitä nyskapia maahan, jossa vannotaan kunskapin nimeen?

  9. Cristina,
    Aivotutkija Bergström kommentoi hiljattain, että „tietoyhteiskunta“ on ohi, tietoa on tarpeeksi ja liikaakin. Hänen mielestä olemme siirtymässä „arvoyhteiskuntaan“. Mitä mieltä tästä? Tiedämmekö oikeastaan, mitä arvoja kumarramme? „Lisää tuottavuuttako?“

  10. Helge,

    hattu pois Sepon analyysin edessä. Kuten teit. Se oli hieno.

    Kuna vasta nyt pääsen mukaan tätä soppaa hämmentämään tarttuisin viimeiseen kommenttiisi. Bergströmin arvoyhteiskuntaan. Tietämättä mitä se hänen mielestään tarkoittaa, nimitys puhuttelee. Eikä luonnollisesti vähiten siksi, että itse joskus 1980-luvun lopulla kuvittelin nurkan takana odottavan tulevaisuuden perustuvan „idealogy businekseen“, yksittäisten ihmisten arvovalintoihin ja niiden tyydyttämiseen pohjautuvaan businekseen.

    Ehkä se aika koittaa, ehkä ei. Toivottavasti saamme tällä kertaa todeta.

  11. hakki47,

    Henkisyyden ja ihmisyyden paluuta on kaivattu joka helvetin katastrofin jälkeen, mutta saattaa käydä niin, että „sinisille silmillemme“ heitetään kuraa nopeammin kuin arvaammekaan. Kaikki toivovat, että tämä lama ei ole totta, että se menee ohi jälkiä jättämättä ja joku maksaa novagroupin velat verorahoista. Olemme ikuisia idealisteja, mutta itsepetos on tietenkin positiivista ajattelua ja siksi se myy hyvin. Totuudet ovat pottumaisia. Tosiasioiden tunnustaminen ei vain tahdo istua ihmisen mieleen. Olinko kerrankin riittävän negatiivisti ajatteleva? Tätä pitää harjoitella.

  12. Kun nyt toistuvasti ja moniäänisesti on demokraattisesti todettu, ettei täällä onnettomien tähtien alla synny mitään omaperäistä, järkevää tai tuottavaa, voimme toki kääntää tämän vahvuudeksemme !
    Euroopan innovatiiviset ja nousevat kansat tarvitsevat ekstreemiolojen testilaboratorioita, idioottitarhoja, joissa uudet tuotteet ja kehitelmät testataan ennen kuin ne päästetään normaaleitten ihmisten käsiin.
    Suomessa voisi idioottivarmuuden testata luonnonolosuhteissa, elävillä koehenkilöillä.

    Tehkäämme maastamme Euroopan osaamattomuuskeskus !

  13. Vox

    Kyllä täällä mielestäni syntyy erittäinkin paljon omaperäistä, järkevää jopa tuottavaa. Ongelmaksi tuntuu tulevan se, että me emme useinkaan tunnu osaavan rahastaa niitä. Mistä se johtuu, en tiedä. Onko sinulla ehdotus? Tai Helgellä? Tai kellä tahansa. Sillä täällä valtaosa meistä tuleen elämänsä elämään, lapsensa kasvattamaan, lastensa lapset hemmottelemaan pilalle ja myöskin kuolemaan. Haluammepa sitä tai emme.

  14. Hakki ja kumppanit !
    Vuosikymmenien kokemukseni valtion, kolmannen sektorin ja kunnan palveluksessa, jnkv. myös yksityissektorilla ns. vaativissa asiantuntijatehtävissä eivät ole suoneet minulle mahdollisuutta istua päättämässä suurista asioista. Mutta tarkkailijan paikka on usein ollut hyvin tarjolla.
    Olen ollut havaitsevinani ympärilläni, ja etenkin ylempänä, EI-väkeä, jolle alasampuminen on tärkeämpää kuin asian edistäminen. Ilmiö realisoituu niin pikkuasioissa kuin suuremmissakin kuvioissa. Ja varsinkin kunnallis- ja kuntainliittohallinnossa ajat ovat aina ns. huonot.
    Mediasta olen voinut havaita, ettei suuri viisaus välttämättä hakeudu sinne, missä tehdään suuret päätökset. Poikkeuksia toki tuolla tasolla jo esiintyy.

    Ja sitten ne Lenitan valkoiset sukat ! 😉

  15. Vox Populi ja kaikki

    Noususuhdanteen aikana „uudistajat“ ja „innovaattorit“ mielletään systeemin sotkijoiksi (rubbba inte mina cirklar). Johto on tyytyväinen, kun viivan alle tulee hyvnää ilman suurempaa päänvaivaa. Uskon, että tilanne on nyt muuttunut, mutta nyt mietitään äimän käkenä, missä uudistajat ovat?

    Jospa ongelma ratkeaisi sukkia vaihtamalla!

  16. „Suomalaisesta johtajuudesta vientituote“. Näin kirjoittaa KL tänään.

    Miten yhdistämme markkinointijohtajuusyleisasiantuntija Lenitan opit, Lenitan fantasiat ( = Uuno Turhapuro ) , suomalaiskansallisen takaviistoon hiljaa vetäytymisen ja kännissä kiroilemisen !?

    Lenita moittii valkoisia sukkia. Uunolla ei sukkia ole lainkaan. Siinä ensimmäinen vihje.

    Suomalainen vetäytyy mykkänä tapetin suojaan. Uuno erottuu massasta ja selostaa asiansa itsevarmasti ja äänekkäästi. Tarvittaessa apinaenglannilla. Siinä toinen vihje.

    Suomalainen viljelee kiroilemista sekä selvänä että kännissä. Kännissä vakuuttavammin.
    Siinä kolmas vihje.

    Management by Perkele yhdistettynä vakuuttavaan ja äänekkääseen esiintymiseen sekä ilmastonmuutoksen huomioon ottavaan tuulettavaan pukeutumiseen. Pettämätön yhdistelmä. Tätä ei muilla ole !

  17. Vox

    Olin tikahtua nauruun kun juttua yritin lukea. Todennäköisesti avaus johtaa valtiovetoiseen FinPron vientikampanjaan jota EU:kin tukeen. Siis jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

    Luuletko, että siihen vientiin oikein panostaisivat, veisivät sen pois?

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google+ Foto

Du kommentierst mit Deinem Google+-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s