Vientiteollisuuden Vaivat

Suomi elää metsästä. Edellisestä taantumasta nousimme Nokialla ja vientiteollisuuden vetovoimalla. Tämän laman hoito-ohjelmaan pitäisi kuulua lisää Nokiaa, enemmän Metsoa, Outokumpua, Wärtsilää, Konetta ja muuta suurta.

Viime syksynä kuvittelimme, että vientimme Venäjälle pelastaa meidät taantumalta, mutta tilastojen valossa venäjänkauppamme romahti toukokuussa 60 prosenttia. Huonosti menee tasaisen varmasti muuallakin.

Tilastoviisaiden mielestä nopeaa viennin voimistumista ei ole odotettavissa. Oletettavasti vienti takkuaa vielä syksylläkin. Viennin osuus kansantaloudesta tulee laskemaan.

Meidän pitää pelata kotimaan markkinoilla. Pesemme paitoja toisillemme. Etsimme uutta nousua paikallisuudesta, mutta silloin on pakko käynnistää tuontia korvaavaa teollisuutta tai vähentää kulutusta, koska kiinalaisen halpatuonnin varassa emme voi rikastua.

Mikä ratkaisuksi? Mistä remontin pitäisi käynnistyä? Uutta Nokiaa ei ole tiedossa. Jotain uutta, muuta ja erilaista pitäisi kehittää ja tuottaa, mutta „mitä“?

13 Kommentare zu „Vientiteollisuuden Vaivat

  1. Rakentamistako tarkoitat? Keskustelimme taannoin puurakentamisen innovaatioista. Rakentaminen on mielenkiintoinen kenttä. Saksassa rakentaminen työllistää 2,3 miljoonaa ihmistä. Meillä ei taida olla kaiken kaikkiaan niin paljon työvoimaa. Tutkin parhaillaan taloautomaation mahdollisuuksia Ranskassa ja Saksassa, mutta pitäisikö viedä suurempia kokonaisuuksia? Mihin rakennusyrityksemme ja projektiviejämme yltävät?

    Kiinalaiset ovat täällä ostosmatkalla. Miljardisopimuksista puhutaan. Onko Kiina realistinen rakentamisen kohde? Voimmeko viedä rakentamisen osaamista? Onko miellä sitä? Kännykät, paperikoneet ja dieselmoottorit ovat jo rantautuneet.

  2. Helge,

    Mitä tarvitaan on täysin uudenlainen ajattelu. Pitää unohtaa sanat kohderyhmä, vientiteollisuus ja innovaatio. Tilalle heimot, globaali lisäarvo ja luovuus. Sitten voi syntyä joku uusi synapsi ajattelupolkuja kehittämään.

    Suomea vaivaa henkinen pysähtyneisyys – se vesi on ensimmäisenä saatava liikkeelle, ennen kuin se alkaa haista 🙂

  3. Onhan tämä nyt ihan ihmeellistä. Jonkin viikon lomailun jälkeen valtakunnassa ei ole tapahtunut yhtään mitään. Vaalirahoituskeskustelu kaikkine kiemuroineen jatkuu.
    Talous polkee paikoillaan, nythän olikin Heinäkuu, lomakausi meneillään, eli mitään mullistavia avauksia mistään on tuskin odotettavissakaan.

    Mitä siis evääksi syyskauden aivoriihiin. Perinteinen tavarantuotanto ei suomalaisia elätä. Kiinalaiset hoitavat sen puolen. Palvelemalla toinen toisiamme ei pitkälle pötkitä.
    Tarvitaan myös ulkomaan kauppaa.

    Miten paluu jonnekin heimokulttuurin tasolle voi tuoda globaalia lisäarvoa mihinkään. Luovuudesta kaikki lähtee, mutta nyt tarvitaan konkretiaakin, tekemisen meininkiä. Vai palataanko
    pari vuosisataa taaksepäin, tehdään kaikki puusta, jaetaan koko viisimiljoonaiselle kansalle maatilkku siirtokarjalaisten tapaan. Pari lehmänkantturaa ja menoksi? Onnistuisikohan nykypäivänä?
    Liittoudutaan Pohjoiskorean kanssa. Kiristetään ruoka-apua muilta. Ei kai.

    Vakavasti ottaen on niitä taustalla oikeitakin kehitysprojekteja jatkuvasti meneillään.
    Suomessa on erittäin pitkälle vietyä teknologian kehitystyötä uudenlaisten energiaratkaisujen alalla. Tuulivoiman hyödyntäminen muutenkin kuin tuulimyllyjen avulla on jo kehittelyn alla
    tutkijoiden toimesta Tampereen suunnalla. Liittyy nousevien ilmavirtausten hyödyntämiseen.
    Maailmanlaajuisen öljystä riippumattoman energiateknologian luomisessa riittää työtä. Sieltä löytyy tilaa useammallekin “ Nokialle „.
    Aurinkoenergian hyödyntäminen täysipainoisesti on vasta lasten kengissä. Bioenergia, vesi, ydin,-ja vetyvoimainnovaatiot odottavat kehittäjäänsä.
    Akkuteknologian kehittämisen kilpajuoksu on meneillään. Voittaja kuorii kermat.

    Pienellä viiveellä meillä varmaan herätään jälleen ponnistelemaan tulevaisuuden eteen. Niinkuin aina ennenkin ollessamme selkä seinää vasten.
    Rohkeasti eteenpäin.

  4. Juhamatti,

    Et ehkä ole seurannut keskustelua sosiaalisesta mediasta. Heimoilla ei todellakaan tarkoiteta paluuta jonnekin entisaikaan. Parhaiten voit perehtyä asiaan kuuntelemalla tai lukemalla Seth Godinin ajatuksia.

    Kyse on jostain ihan muusta kuin mitä sinä kirjoitat.

  5. Juhamatti,

    Jeps, ei mitään. Hyvä vaan, että tuli selvitettyä. Sanat on hankalia, kun ei tiedä mitkä konnotaatiot niistä lähtevät viriämään.

    Siksipä, esim viennin vaivoista keskusteltaessa kannattaisi miettiä myös käytttäviä sanoja, vanhat sanat vievät helposti vanhoihin ratkaisuihin ja ajatuskulkuihin.

  6. LUOVUUS. Uusi teknologioiden kehittäminen onnistuu yhteistyötiimien rakennemuutoksilla. Apple tuli tyhjästä näyttämään tietä älykännyköiden rakentajille. iPhonessa yhdistyy design, käyttöjärjestelmäosaaminen, brändäys ja pakkaus. Kokonaisuus käärittiin helppokäyttöisyyden kaapuun. Käyttöliittymäosaamista Apple on soveltanut 80-luvun alusta alkaen.

    NOKIA jatkaa perinteiselle insinöörilinjalla. Tuotteet ovat tuotteina OK, mutta Nokia joutuu vielä vaihtamaan käyttöjärjestelmäänsä ja kauanko kestää ennen kuin Linux tms. astuu Symbianin tilalle?

    TUULEN VIEMÄÄ mahdollisti purjeveneet. TUULEN TUOMAA energiaa voimme varmaan hyödyntää nykyistä paremmin.

    BIOENERGIA. Tällä alalla ongelmana on korkeat alkuinvestoinnit, joka johtuu biomassan epähomogeenisuudesta. Parempaan hyötysuhteeseen päästään, kun kehitys suunnataan koko arvoketjuun.

    PUURAKENTAMISESSA voimme ottaa mallia Amerikasta ja Kanadasta.

  7. Suomessa elää 70-luvun perintönä käsitys siitä, että kotimaista suosimalla talous saadaan kuntoon, vaikka tosiasiassa myymällä vain palveluja toisillemme ja ostamalla kotimaassa tuotettua ei millään pärjää. Suomi on riippuvainen muista maista. Voisikin sanoa, että Suomi ei elä enää metsästä vaan metsässä paperipussi päässä.

    Julkisuudessa esitetyt ideat luontoystävällisyydestä jäävät puolitiehen. Esimerkiksi kännykkäfirman ehdotus latureiden ottamisesta irti seinästä silloin kun niitä ei käytetä on hyvä, mutta vielä parempi olisi luopua luontoa saastuttavien matkapuhelinten valmistamisesta ja käytöstä. Ekoautot ovat ekologisempia kuin tavalliset, mutta vielä ekologisempaa olisi olla hankkimatta autoa, sillä jo pelkkä auton valmistus tuhoaa luontoa.

    Hysteerisen talouskasvun lietsomisen ja innovaatioiden metsästämisen sijaan voisimme pysähtyä miettimään, olisiko tekemättömyys tässä tapauksessa järkevämpää kuin tekeminen. Jo nykyisellään Suomi kuormittaa raskaasti maapallon ekosysteemiä syytämällä pakkausjätettä, yksityisautoilulla ja ympärivuotisella lämmityksellä. Tämän epätasapainon korjaaminen voisi olla tärkeämpi tavoite kuin hetkellinen kasvuhuuma.

    Voisimme esimerkiksi luopua kokonaan muovipusseista, elintarvikepakkauksista, yksityisautoilusta ja vähentää lämmityksen minimiin. Tietysti luonnon kannalta parasta olisi siirtää koko kansa etelämmäksi nauttimaan lämmöstä ja valosta, mutta se saattaisi jo olla liikaa meille pimeyteen tottuneille mörökölleille. Näin keskittyisimme tuottamaan onnellisuutta ja hyvinvointia saasteiden sijaan.

  8. Paivi,

    On piristavaa havaita ottavasi huomioon sanojen kasitteeliset rajoittuneisuudet ja kuinka innovaatiot surkastuvat tavoitteiden epasuhteellisiin pyrkimyksiin, maareisiin, mitka ilman sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin eivat ole kayttokelpoisia uudessa tilanteessa, jossa koko tamanhetkinen mailma on.

    Sellainen kuin mailman tila on talla havaa, se antaa oivallisen tilaisuuden etsia ja luoda uusia ajatus-suuntia. Takertuminen vanhoihin sanarakenteisiin, johtaa, kuten havaitsit, vanhojen ajatusratojen toistamiseen, mika on ajatukselle aina ominaista.

    Ajatuksen toiminta on verrattavissa vanhaan gramofoniin. Se soittaa savelman mukaisesti vain neulan pysyessa in its groove, ja samalla melodialla ei voi tehda uutta savalmaa. Muunnelmia kyllakin ja sitahan me epatoivoisesti pyrimme luomaan, tajuamatta, etta muunnelmat rakentuvat vanhaan „lauluun“ ja siita syysta eivat avusta uuden „melodian“ tulemiseen, vaan toimivat rajoittavina tekijoina.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s