Marimekko ja paperinen sanomalehti

MarimekkoMarimekko ja perinteisestä paperista tehty sanomalehti pääsevät blogissani yhteiseen tarkasteluun. Metsäteollisuutemme alamäki jatkuu, kun lehtiä ja mainoksia printataan entistä vähemmän suomalaiselle paperille. Saimme suhteellisen kauan nauttia metsäteollisuuden suurvalta-asemasta.

Suomalainen Marimekko on sinnitellyt 60-luvun suuruuden ajoista näihin päiviin asti. Nyt siitä yritetään vaatetusteollisuuden vientiveturia. Nostan hattua sille, että mekkoja ja kankaita tehdään pääasiassa Suomessa eikä H&M tavoin aasialaisissa hikipajoissa. Mutta pysyykö „mari“ täällä keinoin kansakunnan kaapin päällä?

Pääministeri Putin poikkesi itäisessä provinssissa ja tiukkasi Vanhaselta yhteistä halua kaasuputken pikaiseen upottamiseen meren pohjalle. Puutulleista Putinilla ei ollut katupoikamaisia letkauksia, mutta pyysi kuitenkin Vanhasta poimimaan 33 pommia Itämeren pohjasta.

Venäläiset lähettivät hymypoikansa tänne muutama viikko aikaisemmin. Pääministeri Putin pottuili suomalaisille päättäjille suoraan päin pläsiä. Vanhasta moititaan siitä, ettei hän tajua venäläistä mentaliteettia. Puutinille yritettiin tarjota katu-uskottavampia käytöstapoja. Eipä taida Vladimir suomalaispoliitikkojen opeista piitata.
Mutta miten Marimekko futaa Venäjällä? Pitäisikö menestyksen tueksi järjestää valtiovierailuita maripaitoihin pukeutuneiden vuorineuvosten voimalla. John Kennedyn vaimo teki maria tunnetuksi USA:ssa aikoinaan.

Mitä meidän pitäisi tehdä, että saisimme edes kankaita valmistavien tehtaiden painokoneet pyörimään? Onko kellään ideoita?

9 Kommentare zu „Marimekko ja paperinen sanomalehti

  1. Ongelmana on ikuinen kolmiyhteys: hinta, laatu ja brändi. Jos yksikin näistä mättää ei menestystä heru. Mikä näistä lienee Marimekon ongelma? Josko kaikki, en tiedä.
    Jotenkin tuntuu, että Suomessa on jämähdetty ns. laatutuotteidenkin kanssa ikäänkuin paikoilleen vanhoihin asemiin, jolloin kaikki revittiin käsistä sen kummemmin ponnistelematta.
    Mallistojen uudistaminen, asiakkaiden mieltymysten analysointi, sekä kaikkinainen hereilläolo on ehkä herpaantunut. Tunnettuahan on, että suomalainen ei ole koskaan ollut kaksinen kauppias.

    Muistuu tässä mieleen tarina kenkätehtailijasta, joka lähetti kaksi myyntitykkiä pimeimpään Afrikkaan kenkäkaupoille.
    Kavereiden palattua toisella oli laukku täynnä, toisella tyhjä. Ensimmäinen totesi, ei sinne voi kenkiä kaupata, koska kaikki kulkevat avojaloin. Toinen, siellähän on mittaamattomat markkinat,
    en nähnyt kenenkään käyttävän kenkiä.

    Noh, leikki sijansa saakoon, mutta totta toinen puoli.

  2. Vaan miten käy puutullien? Pieneneekö kotimaisen puun kysyntä Suomessa nopeammin kuin puuta myymättömien kaupunkilaismetsänomistajien määrä kasvaa. Tarvitaanko kohta suojatulleja ven. puuntuontia vastaan? Uhkaako Putein tsetseniäläisellä ympärileikkauksella, jos suom. puutullit tulevat? Jännää!

  3. Juhamatti, jääkö meiltä „asiakkaiden mieltymysten analysointi“ puolitiehen? Vuorovaikutteisen verkon aikana kuvittelisin tehtävän entistä helpommaksi, mutta ovatko meikäläiset brändit jääneet kiinne menneisyyden retroiluun? Siitäkö mari yrittää irti?

    Juha, juuri nyt metsät saavat kasvaa rauhassa, mutta ei siitä ole edes poliittisen muistin vertaa, kun tehtaamme ongelmat johtuivat puupulasta. Nyt sentään sanotaan suoraan, että kyseessä on rahapula. Kauanko tätä kestää? Jotain pitäisi keksiä, ettei tukkipuun kaato- ja kuljetuskustannukset syö koko kantohintaa. Harvennushakkuissahan nettotulo lienee jo negatiivinen. Metsästä tuleva bioenergiakin näyttää olevan kannattavaa vain jos puu tulee pannulle ilmaiseksi. Vain korjuukustannukset maksetaan.

    Tällainen luonnonvarojen hyödyntäminen tuntuu yhtä järkevältä kuin banaanipuiden istuttaminen pakettipelloille. Ei tuu tolkkua!

  4. Marimekolla ja Nansolla on sama vika: tuotteiden väriskaala on useimmille suomalaiselle naiselle täysin sopimaton.

    Ilmeisesti Nansonkin tuotesuunnittelijana on henkilö, joka on mustatukkainen ja keltaihoinen, joten hän suunnittelee vaatteet niin jumalattoman huonosti vaalean suomalaisen ihoon sopivista kankaista (mustaa, joulunpunaista, hirveän rumaa tummansinistä ja violetinmustaa sekä tummanruskeaa yms. eikä yhtään hentoa „kesä- tai kevätihmisen“ värejä) tai sitten kankaat ostetaan suoraan Kiinasta, jossa ne on kudottu sikäläisen maun mukaisiksi.

    Miksi suomalaisten tekstiilituotteiden pitää usein olla niin riemunkirjavia kuin Sotkan puutarhatuolien tyynynpäälliset? Myös noita puutarhatekstiileitä on todella vaikeaa löytää kainiissa yksivärisissä kuoseissa. Suorastaan mahdotonta. Täytynee tilata joltain kotikutojalta uudet keinun tyynynpäälliset ensi kesäksi.

    Lopuksi: „Minnuu tuo suorastaan kyrsii“, kun asia on näin ollut jo monta vuotta!

  5. Helge,

    As a high calibre designer and inventor how about a new approach in the field that you may not have investigated as yet.

    As you are telling us the timber industry and „Marimekko“ could be working in partnership in these troublesome times. The tranvestites, cross-dressers, are looking for Gala-nightware for one-use occasions. What an opportunity for the timber industry and Marimekko to create a united front in the fight for new marketing methods in a totally new and fascinating marketing strategy. Do not tell the Chinese anything, unless the Finns have learned how to beat China in price.

  6. Mallistojen uudistaminen, asiakkaiden mieltymysten analysointi, sekä kaikkinainen hereilläolo on ehkä herpaantunut. Tunnettuahan on, että suomalainen ei ole koskaan ollut kaksinen kauppias.

  7. Juha, juuri nyt metsät saavat kasvaa rauhassa, mutta ei siitä ole edes poliittisen muistin vertaa, kun tehtaamme ongelmat johtuivat puupulasta. Nyt sentään sanotaan suoraan, että kyseessä on rahapula. Kauanko tätä kestää? Jotain pitäisi keksiä, ettei tukkipuun kaato- ja kuljetuskustannukset syö koko kantohintaa. Harvennushakkuissahan nettotulo lienee jo negatiivinen. Metsästä tuleva bioenergiakin näyttää olevan kannattavaa vain jos puu tulee pannulle ilmaiseksi. Vain korjuukustannukset maksetaan.

  8. Jotenkin tuntuu, että Suomessa on jämähdetty ns. laatutuotteidenkin kanssa ikäänkuin paikoilleen vanhoihin asemiin, jolloin kaikki revittiin käsistä sen kummemmin ponnistelematta.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s