Milloin vientisatamissa alkaa vimmattu vilske?

Sailorman Aktian ekonomistin mielestä taloutemme seilaa jo 2010 nykyistä tyynemmillä vesillä. Nokia kuitenkin vähentää vielä väkeä ulkomailla ja Finlandiassa. Rautakauppa ei suju Baltiassa, Suomessa, Venäjällä tai muualla Pohjoismassa. Espanjaan en lähtisi nyt rakennustarvikkeita myymään. Vuoden kuluttua työttömyyden arvellaan keikkuvan 10 prosentin hujakoilla. Joten 90-luvun karmeisiin lukemiin emme ennustajien mukaan nouse. Hyvä, hyvä, elvytys puree. Massiiviset tukiruiskeet tekevät „potilaasta“ liikuntakykyisen, mutta kuntoutusvaiheessa toipilaasta ei ole suurten harppausten tekijäksi.

Kovin inhimillistä. Rajun lääkekuurin jälkeen maailmantalous taapertaa tokkuraisena useita vuosia ja miellä on nyt erinomainen etsikkoaika uusien kujeiden keksimiseen. Nyt on luovuuden aika. Nopeat syövät hitaat. Fiksuilla on iskun paikka. Jos kuluneet fraasit sallitaan…
Piksussa huomasin artikkelin, jossa kirjoittaja totesi, että „pitää olla joku hullu tai ekonomisti, jos luulee, että lama on menneen talven lumia“.  Meillä monet ongelmat ovat vasta nyt kasaantumaan päin. Kuntien talous eivät Heavillä [musalla] parane.

Mitä maailma tarvitsee taantuman jälkeen? Varstot tyhjenevät vähitellen, mutta ostavatko asiakkaamme maailmalle sitä samaa, joka oli muotia „silloin ennen“? Mitä veikkaatte, mitkä teollisuuden alat saavat tuulta siipiensä alle?

  1. Sahatavaraa tarvitaan, mutta pitääkö kapasiteettia karsia?
  2. Rakentamisen komponentteja ja sisustamiselementtejä
  3. Rautaa, terästä, kuparia ja jalometalleja
  4. Uusi konepajakeksintöjä
  5. Ehtiikö meiltä markkinoille uusia ICT-keksintöjä?
  6. Palvelutuotantoa (en keksi, miten erittelisin)
  7. Terveys- ja hoivateknologiaa
  8. Insinööriosaamista (en keksi, miten erittelisin)

Toipilaan kimppuun käyvät kaikki maailman myyntimiehet yhdellä kertaa. Miten „hän“ selviää nälkäisten kauppiaiden kättenpuristuksista? Ostaako helläsydämisesti kovalla hinnalla innokkailta myyjiltä, vai onko muuttunu kovasydämiseksi, joka pakotta kauppiaat alentamaan hintoja ja lisäämään tuotteisiinsa parempia ominaisuuksia? Nyt on aikaa harjoitella tätäkin puolta.

Kuvassa olevalla tyypillä ei ole sikainfluenssa, mutta hän on odotellut Valkon satamassa Rion baarissa lähtökäskyä. Poskia kuumottaa, kun terassille paistaa aurinko.

Advertisements

12 thoughts on “Milloin vientisatamissa alkaa vimmattu vilske?

  1. Puusta voi tehdä kaikenlaista. Siis muutakin kuin paperia. Talot, veneet, huonekalut, lelut ovat aina tarpeen, ellei ihmiskunta tästä katoa. Jalostusasteen nostaminen on mahdollista muutenkin kuin kiiltävän ökypaperin ja 6-kerroksisen WC-paperin suuntaan.
    Kun puunjalostusteollisuuden massatehtaat kaikkoavat, avautuu polttopuun tuotannon eri muodoille uusia mahdollisuuksia. Lisääntyvä hiilidioksidi ja lämpö ovat kasvikunnalle hyväksi. Oikeat lajikkeet on luonnonmetsien ohella otettava viljelyyn. Oman puuston täydennykseksi. Keski-Eurooppalaiset lajikkeet alkanevat jossakin vaiheessa viihtyä täälläkin.

    Terveysbisneksessä voisi olla paluuta mäntymetsien siimekseen, raikkaan ilman ääreen.
    Vanhenevia ihmisiä siunaantuu yhä enemmän, joten asiakaspotentiaalia on vaikka kuinka.
    Eikä talouskriisi ensimmäisenä ole eläkkeitä nollaamassa. Joten kerätään pois eurooppalaisten ja kaukaisempienkin eläkerahat suomalaisissa mäntymetsähoivakodeissa.
    Jos joku tämän keksisi.

    Joku voisi hoksata ryhtyä taas valmistamaan kotimaisia tulitikkuja, ja vaikka vientiinkin. Sellaisia, jotka raapaisusta syttyvät, eivätkä heti katkea. Niillä olisi mukava sytytellä kotimaisen polttopuun liekkejä. Mutku haperot tuontitikut pitää monopolia ! Ei kannata …

    EU sallii puutervan. Siispä tervaa polttamaan. Puuveneisiin. Ja vaikkapa korpimetsien umpihankihiihtoon keskieuroopalaisille. Suomalaisilla tervatuilla umpipuusuksilla. Kun joku vain keksisi. Siinä se menisi kuin koiravaljakkoajelukin, joka tuontitavaraa.

    No tuppaa taas ehdotusta, jonka moni kokee mahdottomaksi. Eihän tollasta ! Eivät nuo lyllerökansaa saa toimimaan, kun tulee TV:stä maksukanavamediahömppää. Ja työmarkkinatuki vielä juoksee.
    Joten siirrän puheenvuoron seuraavalle.

  2. Vox Populi

    Kaikki ideasi ovat hyviä, mutta nosta pintaan muutamia, joissa olisi paljon systeemityötä kaiken muun väkertämisen lisäksi:

    1. Mäntymetsähoivakoti (tässä on Hyvinvointivaltio 2.0)
    2. Tulitikkuja (Lahdentien varrella on kartano, joka menestyi 1900-luvulla)
    3. Umpipuusuksi salin korvikkeeksi (luistelusta back to murtsikka)
    4. Pelikansalle digitalisoituja puuleluja (laitoin hiukan lisämaalia ehdotuksesi päälle)

  3. maavaanjaairee

    Jumakauta…, ja miten se menee Kummelissa, eihän meillä ole hätää. Puusta tehdään kohta pettuleipää, muusia, sokeria, leluja, kaikkea kivaa. Vox Populilla on jo tuo hyvinvointi 2.0, joka viedään metsään. Kohta kaikki hyvinvoivat ihmiset elävät metsässä. Harvesterit helvettiin! Päästetään kirvesmiehet hommiin ja rakennetaan Suomi uusiksi käsityövoimalla ja lautamiesjärjellä. Pääkonttorit siirrämme syvimpään korpeen, eikä paskahuussin taa niin kuin tässä aikaisemmassa postauksessa uumoiltiin

  4. Kyllä kai noita samoja monet jo miettivät.

    Sahakapasiteetti supistuu väistämättä sen jälkeen, kun paperituotanto putoaa ( vrt. esim. Karvisen kommentit) eikä kuidun mukana tule pakkotukkeja.

    Pitemmän päälle me kuitenkin istumme täällä aarteen päällä, joka vain odottaa rahastamistaan. Kun kelit lämpenevät sopivasti, euroopassa ruvetaan etsiskelemään tyhjiä ja viileitä asuinseutuja. Mistähän löytyisi?

    Terv. Hessu

  5. Voisihan tuohon lisätä vielä yhden „ennusteen“. Kun nousu tulee, se on niin hidas, ettei sitä oikein edes huomaa.

    Me olemme tottuneet keinotekoisen korkeisiin likviditeetteihin, joihin ei ole paluuta pitkiin aikoihin.

    Raha tulee olemaan tiukassa ja kallista. Pankkiireilta vaatii varmaan yhden sukupolven, ennen kuin joku vastaava kikka-kolmonen keksitään ja saadaan taas kunnolla lainaa ulos ilman vakuuksia.

    T:Hessu

  6. Hessu,
    Ratkaisuja mekaanisen puun kehittämiseksi on pohdittu maassamme monen vuosikymmenen aikana. Lukemattomia projekteja on organisoitu. Olemmeko ehkä vielä lähtöruudussa?

    „Pitemmän päälle me kuitenkin istumme täällä aarteen päällä, joka vain odottaa rahastamistaan. Kun kelit lämpenevät sopivasti, Euroopassa ruvetaan etsiskelemään tyhjiä ja viileitä asuinseutuja. Mistähän löytyisi?“

    Olet oikeassa. Istumme aarteen päällä. Kuumissa tilanteissa jäämiehen ottein.

    Arvoseminaareja on järjestetty tuhansittain. Nyt voimme kasata metsäläisarvoja. Havumetsävyöhyke jää tänne vielä, kun me lähdemme manalaan. Sikavirus ei iske mänty- tai kuusimetsälöön.

  7. Tästäkin taantumasta noustaan vanhalla lääkkeellä.Rohdon nimi on ahneus.Mitä syvemmälle mennään-sitä ahnaammaksi nousun odotus käy.
    Saattaapa olla, että nyt joku jossain jo suunnittelee uutta sahatavaran käyttöideaa ja Suomesta ei viedäkään enää laudanpätkää ja sellua ja muuta peruskamaa.Olemme puutaloissakin ihan oppipoikia toistaiseksi, vaikka puuta pihat täynnään.Nuoret nerot hommiin ja uutta putkeen.Kyllä maailmassa aina taloja tarvitaan.Ne kun tehdään samantien älytaloiksi niin kate eikun paranee.Viileässä pystymme ajattelemaan viileästi.

  8. Milloin vientisatamissa alkaa…..

    Helge,

    Hienoja suunnitelmia ja niin monelle eri sectorille.
    Mutta, jollet tykkaa pahaa, anna minulle, tai jo sen annoitkin, tilaisuuden lisata sanomaasi, ilman, etta katsoisit lisaamani loukkaukseksi.

    Kuten todennakoisesti olet tietoinenkin, biologisten loytojen viimeaikaisista havainnoista ja perati uusista loydoista, on havaittu, etta jellyfish kay metaformisen transformation aivan oma-aloitteesti. No, tama ei ole viimeisin havainto, mutta kun samaa tekniikkaan aletaan sovelluttamaan ihmisten soluihin, (ja mahdoollisuudet ovat jo „osittain“ tunnettu), niin eikos taalla alakkin olla tungosta. Kokeessa esitettiin kuinka jellyfish oli silputtu kotitalouskoneessa satoihin pieniin paloihin ja jokainen palanen kasvoi taysin elinkelpoiseksi jellyfishiksi.

    Jospa tuo keksinto voitaisiinkin sovelluttaa, vaikka vain meidan aivojen uudistukseen, voisimme menna ikuiselle lomalle, itsekin, vaikkapa Australiaan.

    Silloin „vientisatamoissa alkaisi vimmattu vilske“

  9. Hyvä Karl F ja muut !
    Bioteknologia ja erityisesti sen medisiiniset sovellutukset ovat tarjoamassa rajattomia mahdollisuuksia. Terveysvaikutteiset täsmäravinteet, kantasoluhoidot, geeniterapia, jne tarjoavat innovatiivisille aivoille tilaa luoda jotakin ennenkokematonta. Samalla on avattu Pandoran lipas. Isovelivalvonta geenipoliiseineen on jo käsillä käyttöön otettavaksi !

    Ikuinen nuoruus ( käytännössä = ikuinen vanhuus ) on monimutkaiselle ihmiselimistölle vielä saavuttamaton unelma tai painajainen. Mihin kaikki ikuisesti elävät mahtuisivat, kun uutta ihmistä tuppaa kuitenkin tilalle yhä enemmän …

    Tuo mainittu jellyfish, Turritopsis nutricula, lienee monisoluisista eliöistä niitä harvoja, ellei ainoa (?), joka pystyy ns. „ikuiseen elämään“ !? Yksilö vaihtelee olomuotoaan edestakaisin nuoruus- ja aikuisuusmuotojen välillä ! Yksisoluisillahan tämä ikusen elämän ominaisuus on olemassa, ja on koko suvunjatkamisen elinehto. Tytäryksilöhän näillä syntyy emosta halkeamalla, ja elämä jatkuu katkeamattomana ketjuna. Mutta ihmiselle yksilönä tämä lienee ikuisesti saavuttamatonta. Aivojen paikkailu „ikuisesti nuorilla“ kantasoluilla tarjoaa kuitenkin tien, johon voi satsata. Uudessa ympäristössään kantasolut muuntuvat ympäristönsä kaltaisiksi. Juuri tämä ilmiö on mahdollistanut toimivien elinten ja solukkojen kasvattamisen.

    Kuinka sitten hyödyntää tätä tietoa lamatalkoissa !?
    Meillä Suomessahan on yleensä tyritty nämä mahdollisuudet. Ei uskota asiaan, ei investoida tarpeeksi, ja luovutetaan kehitelmä ulkomaille, jossa rahat sitten kääritään.
    Kantasolututkimuksen ja sen sovellutusten saralla Suomi on pieni tekijä. Geeniterapiatäsmälääkkeitten kehittämiseen suomalaiset tarjoavat väestönä hyvän maaperän, koska meillä on poikkeavan runsaasti suomalaiseen tautiperintöön liittyviä geneettisiä poikkeavuuksia, joille hoidon kehittäminen voisi olla mahdollista. Mutta markkinat olisivat pienet, koska nämä suomalaistaudit ovat muualla maailmassa koko väestöön nähden niin harvinaisia, etteivät välttämättä kiinnosta tiede- ja rahamiehiä.

    Pitäisi siis tehdä sellaista, jota muut eivät vielä tee, mutta jolle on suuret markkinat.

    Lamatalkoissa olisi pitäydyttävä etupäässä sellaisessa, mitä moni pystyy pienellä lisäkoulutuksella tekemään runsaasti, ja jolle on välittömästi tuottoisat markkinat.
    Bioteknologian puolella ei ehkä ole helppoa rahaa.

  10. Kaikki!

    Bioteknologia tarjoaa tulevaisuudentekijöille mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mutta se oli „lupaus“ jo 70-luvulla ensimmäisen energiakriisin jälkeen. Suomi satsasi tutkimukseen, mutta siten öljyn hinta laski ja „bullkituotanto“ pääsi uudelleen vauhtiin. Sama ilmiö näkyy bioenergiassa. Sen mahdollisuuksista puhutaan paljon, mutta puhetulva seuraa öljyn hintakehitystä. Marginaalisista segmenteistä voi kehittyä suurta bisnestä. Wärtsilä on tehnyt hyvää työtä bioenergialla. Biopohjainen talous on „suuri lupaus“, joka odottaa nurkan takana. Metsäyrityksemme ovat heittäneet BIO-sanan dieselin eteen, mutta se ei ole vielä lähelläkään sitä, mihin Vox Populi avausriveillään viittaa.

    Aivojen kasvattamisen kiireellisyydestä en tiedä, mutta Lahdessa on mahdollisesti sikainfluenssaa. Toivotaan, että saamme pöpölogiasta otteen, koska siitä syntyy melkoinen soppa, kun liikenne pannaan seis ja…

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden / Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden / Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden / Ändern )

Google+ Foto

Du kommentierst mit Deinem Google+-Konto. Abmelden / Ändern )

Verbinde mit %s