Metsäkonefirmat liemessä

Alsace

Metsäkonefirmat ovat vaikeuksissa.Tämä ei ole mikään uutinen, mutta päätin kirjoittaa aiheesta, kun KL kertoi Ponssen vaikeuksista. ”Tilauskannan vähäisyys” ja ”tilausvirran ohuus” kuulosta vielä toivoa herättävältä. Tauti saattaa kuitenkin olla luonteeltaan syvävaikutteisempi. Metsäkoneyrittäjien ahdingosta pitäisi puhua rinnan koneyrittäjien kuolemanvakavan tilanteen kanssa. Ja kaiken tämän takana ei ole nainen vaan Internet.

Amerikassa lehtiä kuolee viikoittain. Printtimedian tulevaisuudesta ei näy visioiden vääntäjiä. Lukijat säntäävät sankoin joukoin sähköisten palvelujen piiriin. Täällä me blogaamme ja metsä-Suomessa kuusikot muuttuvat entistä tuuheimmiksi. USA:ssa on entistä enemmän suurkaupunkeja, joilla ei enää ole omaa lehteä [City Daily].
San Fransisco on yksi niistä. Denverissä taisi käydä samoin. Onneksi sentään Loviisassa on Sanomat eli ”Lovari” ja Östra Nyland.

Mutta näiden pienlehtien paperitarpeella harvesterien maailmankauppa ei pysy pystyssä. Suomeen lehtikuolemat eivät ole vielä ehtineet, mutta syytä lienee koputtaa puuta ja toivoa parasta.

Sirkkelit eivät soi iloisesti maakunnissa. Tukkeja kyllä vielä tarvittaisiin, koska maailmalla rakennetaan ja peruskorjauksiakin tehdään, mutta sellu- ja paperiteollisuuden tarpeet säätelevät myös tukkikauppa. Paperipuun varastot ovat piripintaan täynnä eri puolilla Suomea. Metsäpomot ovat komentaneet korjuuketjut pois metsistä ja pankkiirit istuvat otsa kurtussa kuunnellen koneyrittäjien murheita. Kohta rahoittajilla on koneita yli arkitarpeen, kun yrittäjät eivät pysty maksamaan lyhennyksiä eikä korkoja.

Minkä teet, jos kallis kone seisoo pihalla ja korkoa tulee koron päälle. Näistä pienyrittäjien ongelmista ei puhuta. Monelta menee koneen lisäksi koti, perämetsät ja kaikki muu omaisuus vasaran alle.

Yrittämisen arjesta kannattaisi puhua, vaikka kannattavuus onkin päin honkia. Nyt tarvitaan turnauskestävyyttä. Tilanne saattaa pysyä pahana pitkän aikaa. Mennäänkö tästä vielä alemmas? Kuka tietää?

Nyt jos koskaan pitäisi haastaa viisaita ja visioida edes puurakentamisen kehittämisestä, jotta edes jonkinlaisia toivon utopioita olisi mehtäväellä.

Elämä on!

Mainokset

9 thoughts on “Metsäkonefirmat liemessä

  1. ”Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin” vanhaa sananlaskua lainatakseni.

    Pitäisikö metsäkoneyrittäjien olla jotenkin erityissuojeluksessa? Onko jollain tilastoja siitä, keitä nämä metsäkoneyrittäjät ovat? Sitkeän, kansanparissa elävän, uskomuksen mukaan valtaosa heistä on leipäänsä leventämään lähteneitä maanviljelijöitä (siis niitä tuella muutenkin eläjiä) tai metsänomistajia(siis niitä joilla sitä rahua tai sitä metsästä saa) itsekin. Vai onko tosiaan niin, että metsäkoneyrittäjäksi on lähtenyt muitakin kunhan ovat saaneet rahoituksen koneelle? Vähän niinkuin rakennusyrittäjäksi voi alkaa kun saa pakettiauton.

    Meillä on ollut täällä lapsenomainen usko siihen, että metsäteollisuus kantaa vielä pitkään ja onhan me saatu rinnalle jopa matkapuhelinteollisuuttakin. Nyt alkaa suomut karista silmistä ja aletaan, pikkusen myöhässä, tosin miettiä, että mitäs jos meillä ei olekkaan enää metsäteollisuutta siinä muodossa kun meillä on viimeiset 100-200 vuotta sitä ollut. Metsäteollisuus on ”kaukaa viisaasti” osannut ulkoistaa hakkuut koneyrittäjille ja kuljetukset kuljetusyrittäjille, riski on siis siirretty toisaalle. Pitäisikö nyt sitten metsäkoneyrittäjät saada samanlaiseen suojelukseen kuin maatalousyrittäjät? Maataloustuen perustathan laadittiin sodanjälkeisen Suomen omavaraisuuden takaamiseksi ja ne ovat sittemmin alkaneet elää omaa elämäänsä.

    Metsätalouden alasajo nykymuodostaan tulee lyömään märällä rukkaselle vielä yllättävän monia muitakin.

    Taitaa suurimmat hakkuut tällä hetkellä olla maissa joissa metsurin työpanos tulee konetta halvemmaksi joten ei taida onnistua kehittelemäni malli ostaa koneet pois seisoskelemasta ja viedä ne ulkomaille. Tosin jatkan edelleen etsiskelyä sopivan markkinan löytämiseksi ja osallistun siten metsäkoneyrittäjien ahdingon avittamiseen. Ameriikan savotoilla taitaa olla puut liian suuria ja rinteet liian jyrkkiä kotomaisille koneille, siellä on pojilla kaikki suurempaa. (Viite: http://www.mtv3.fi/metsienmiehet/)

    Ja mitä visioihin tulee, niin pärjäisikö Suomalainen puutalo vankan kivitalokulttuuriin omaavissa maissa? Siis niissä joista puut on aikoja sitten hakattu ja humus huuhtoutunut mereen. Honka kulkee pitkää polkua Japanissa mutta miten olisi vaikka Pohjois-afrikka ja Arabian niemimaa? Italiaankin saattaisi muutaman puukerrostalon saada nyt myytyä. Ja puutalolla tarkoitan siis vanhaan rakentamisperinteeseen perustuvia puutaloja, en näitä rakentamisteollisuuden kokeiluja puun ja muiden materiaalin sekoittamiseen rakenteissa, joita myös hometaloiksi taidetaan kutsua. Vai oliko ne hometalot niitä pilalle remontoituja rintamiestaloja joissa nurkista tuleva veto piti rakenteet kuivina ennen remonttia…

    Puiden halailusta ei taida, ainakaan äkkiä, saada uskontoa, joka toisi vuosittain satoja tuhansia pyhiinvaeltajia metsiimme… Mekassa oli 2000 käynyt 127 000 ulkomaalaista ja niitä festareita on sentään mainostettu satoja vuosia.

    Saisiko suomalaisen puun perimää muuntelemalla sen tuottamaan vaikka parempaa tiikkiä kuin aito, jalopuilla sentään kaiketi vielä on arvoa. Eli kuori olisi kotomaisen koivun, männyn tai kuusen mutta sisällä kasvaisi tiikki tai muu jalopuu. Ja kasvua pitäisi nopeuttaa, että saisi reagoitua nopeasti maailmanmarkkinatilanteeseen. Geenimanipuloidusta metsästä voisi ottaa vaikka 3 satoa vuodessa ja puulajin vaihto onnistuisi lannoituksella. ”Harmi kun edellinen sato oli tiikkiä, sen hinta romahti kesken kasvukauden, nooh tammen kysyntä on kasvussa. Seuraavaksi kasvatan sitä, laitappa 1000kg sitä tammilannoitetta.” ”Katsotaan sitten mikä kolmas sato tehdään.”

    Löytyisikö puusta vielä jotain sellaisia yhdisteitä ja rakenteita joille olisi vielä käyttöä. Siis jotain sellaisia mitä ei tähän saakka ole hyödynnetty? vrt. xylitol, koivusokeri. Onko tähän saakka vain tehty sitä mille on ollut markkinat kun ei ole tarvinnut tehdä muuta? Voisiko metsäteollisuuden tuotekehityksen laboratorien kassakaapeista löytyä jotain sellaista joka on sinne aikoinaan haudattu? vrt. salaliittoteoreetikkojen suosima väite Ameriikan autoteollisuuden omistamasta ja kassakaappiin haudatusta akkupatentista, joka estää sähköautojen kehittymisen. Keksintö siellä voi olla mutta ei patenttia, koska patentin suoja perustuu sen julkaisemiseen, siis siihen että kerrotaan kaikille, että meilläpä onkin tälläinen, hähää!. IPR-nörttini tuli pintaan. 😉 ja eiköhän nyt tuo teollisuuden haara ole tilanteessa, että sellainen kaivettaisiin kiireen vilkkaa esiin? 😉

    Visioni ei nyt riitä niin pitkälle, että saisin puristettua jotain paperiteollisuuden mittakaavassa olevaa suurteollisuutta, siis siinä teollisesessa mittakaavassa. Kovin on pientä puuhastelua tämä metsäteollisuuden ja sitä kautta metsäkoneyrittäjien pelastusyritykseni.

    Ja, että mikä on hyvää? Griinpiisin (Greenpeace) ei tarvitse enää olla huolissaan aarnimetsion tuhomisesta Suomessa.

  2. maavaanjaairee
    Kerrassaan viisas puheenvuoro. Kommentoin tarkemmin, kun palaan ostosreissulta. Loviisa Downtown kutsuu.

    Esitit useita kriittisiä näkökohtia, joissa on paljon pohdittavaa. Helppoja konsteja ei todellakaan ole.

    Suo siellä, vetelä täällä, kun muutoksiin ryhdytään. Hui, ei ole helppoa kansakunnan kaapin parantaminen.

  3. Metsäalaa ei suoraan koske sanomalehtien lakkauttaminen koska sanomalehtipaperi on yhä enenevässä määrin kierrätyspaperia.

  4. Harri,
    Olet oikeassa, mutta viestintä siirtyy laajalla rintamalla printistä sähköisiin medioihin. Tietenkin puusta tehdään pakkauksia, joita ei voi netillä korvata, mutta pakkausalaan vaikuttaa tuotannon taantuma.

  5. Kokonaisuutena näen sen että printtimedialla on tulevaisuutta mutta alan kilpailu kiristyy. Sanomalehtien ongelmaksi tulee netin nopeus. Se mikä on juuri nyt netissä luettavissa, on sanomalehdissä vasta huomenna. Sanomalehdille tulee haasteeksi se, että pystyykö se taustoittamaan uutisia laajemmin kuin netti.

    Lehdet elävät kuitenkin pitkälti mainostuloilla ja tässä on se suurin kompastuskivi netin kanssa. Printtimedian etu on siinä että se antaa mahdollisuuden erottua, netti on täynnä yrityksiä ja siellä on vaikea päästä esille. Toinen etu printtimedialla on siinä että se muistuttaa ostajia yrityksen olemassaolosta säännöllisesti ja ohjaa kuluttajia yrityksen kotisivuille. Se mikä on taasen haaste niin kustannusrakenne. Printtimedian kustannustaso on Suomessa korkea johtuen esimerkiksi jakelusta ja painokuluista.

    Haluaisin jakaa lehdet kuitenkin ammattilehtiin, viihdelehtiin ja sanomalehtiin. Uskon että ammattilehdillä on paikkansa tulevaisuudessakin, mutta viihde- ja sanomalehdille koittanee vielä kovat ajat. Yksi merkki on siinä että melkeinpä kaikki viihde ja sanomalehdet on keskittyneet yksille ja samoille mediataloille jolloin kustannukset on yritetty puristaa alas. Nyt kun ilmoitusrahat pienenevät tulee näille taloille vaikeuksia. Sen sijaan ammattilehdillä ei näy vielä keskittymistä yksien ja harvojen käsiin joten se kertonee alan kannattavuuden olevan ainakin vielä hyvä.

    Loppuyhteenvetona voinen todeta kuitenkin että paperin kysyntä yleisesti vähenee, mutta sanomalehtipaperin vaikutus metsäteollisuuteen ei ole merkittävä.

  6. Harri, pohdit asioita syvällisesti, analyyttisesti. Suomessa printtimedia toimii hyvin, mediayrityksemme ovat hyvässä kunnossa. En tunne maakuntalehtien tilannetta, mutta taantuma muuttaa asetelmia nopeasti. Monet mainostajat ovat vaikeuksissa:

    1. autoteollisuus
    2. rakennusteollisuus
    3. kauppa toimii meillä vielä hyvin (mutta miltä tilanne näyttää kesällä?)
    4. viihdeteollisuus joutuu säästämään
    5. luksusteollisuus joutuu säästämään

    Suomi seilaa kaarnalaivana maailmantalouden laineilla ja vaikka olisimme kuinka fiksuja, keikumme laineilla tai uppoamme. Toivotaan, että kaarnalaivamme pysyy pinnalla.

  7. Lukaisin tämän metsäkoneblogin vasta tänään. Huomasin varsinkin maavaanjaaireella visioita, joista osa jopa reaalimaailmasta. 😉

    – Puutalot: Olen silloin tällöin ihmetellyt sitä, että pahimmilla maanjäristysalueilla, yleensä ovat lämpimiä ja köyhiä maita, talot rakennetaan murenevista savitiilistä tai nyttemmin betonista, jonka sementti on tullut myytyä mustaan pörssiin. Näillä alueilla kunnon salvoshirsitalot olisivat poikaa. Saisi siinä maa järähdellä, ennen kuin talo sortuisi, kunhan pitäydytään kohtuumitoissa. Paikalliset voisivat koota talot omin voimin. Valmishirsipaketit vain Suomesta maailmalle. Hieno idea …
    Mutta … Taidamme olla nollarajan takana ! Enkä tarkoita pelkästään hallitusta.

    – Puun perimän muuntelu: Mielenkiintoinen ajatusleikki. Olen ymmärtänyt, että yksittäisessä vanhassa puuyksilössä on jo luonnostaan päärungon suhteen geneettisesti muuntuneita haaroja. Mutta ovat toki samaa lajia. Oksia ja haaroja ymppäämällä voidaan puuyksilöä ns. jalostaa. Koska en kasvioppia kovasti tunne, en tiedä, missä mahdollisuuksien rajat tässä tulevat vastaan. Ilmakehän väitetty lämpeneminen ja kohoava hiilidioksidipitoisuus tarjoavat kyllä paranevia kasvuoloja.
    Mutta … Taitaisi jalopuuhaarojen ymppääminen kotoisiin puihin olla liian työvoimavaltaista hommaa ! – Ellei sitten metsäkone tule tässäkin apuun !

    – Xylitol: Homma pitäisi ajatella uudestaan. Kun tupakkateollisuus pakosta joutuu ajamaan toimintojaan alas, voisi xylitolissa olla tupakkafirmojen kasvojenpesun väline. Poltettava tupakka korvattaisiin nikotiini-xylitolpurukumilla. Pääkonttori tietysti Suomeen.
    Mutta … Riittäisikö koivu, ja tarvittaisiinkokaan sitä, kun synteettinen xylitol tulisi halvemmaksi (?) ! Tässä olisikin luomulla nostatuksen paikka. Luomutupakkaviljelmiltä nikotiini. Ja luomukaskenpolttoviljelyn jälkikasvuna luomukoivikkoja, josta luomuxylitolia !

    – Kaskenpoltto: Luomuviljelyn äärimuoto, jota voitaisiin markkinoida elintapasavolaisille ympäri maailmaa. Leiriläiset asuisivat kaskiviljelmällään muutaman vuoden. Toki vaihtomiehistöt olisivat suotavia. Tulisipa enemmän tuottoa kaskielinkeinon harjoittajille, jotka vuokraisivat kunnon korvausta vastaan kitukasvukivikkometsiään monipuoliseen hyötykäyttöön. Lopputuotteena siis jokaisen intialaislapsen suussa jauhettava nikotiini-xylitolpurkka ! Ja koivuvanerista lattiat ja katot niihin mannerlaattatörmäysalueitten salvoshirsitaloihin.

    – Pyhiinvaellus suomalaismetsiin: Voi olla vaikeaa markkinoida puunhalausta massaturisteille. Mutta meillähän on Pentti Linkola. Vihreän liikkeen ja maailmanpelastuksen ääriänkyrä. Linkolan entiset ja nykyiset asuinsijat, yöpymislaavut, kalastusveneet ja koko Vanajavesi pitäisi saada maailmanperintölistalle. Tehokas markkinointi kaikelle ilmastohihhulikansalle ympäri maailman. Jokaisen olisi tehtävä pyhiinvaellus vähintään kerran elämässään, mieluimmin vuosittain. Matka tehtäisiin suomalaisella polkupyörällä suomalaisrinkka selässä. Muu ei olisi sallittua.! Voisipa jopa markkinoida kaskiviljely-Linkolaelämyspaketteja. Tietysti voisi saada puunhalauksenkin lisämaksusta samaan pakettiin ! – Kaikkein sisäistäneimmille olisi Koijärvikierros ketjujen kera !

    – Telemastokiipeily base-hyppyineen: Maailmassa on liuta hulluja, jotka haluavat jotakin ekstreemiä. Syrjä-Suomen salomailla monisatametriset telemastot ovat vajaakäytössä. Halukkaita kiipeilijöita ja hyppijöitä olisi kyllä tulossa, kunhan markkinat avattaisiin. Torneissa olisi toki hyvin palkatut vahdit valvomassa, ettei luvatonta kiipeilyä ja hyppimistä pääsymaksua maksamatta pääsisi tapahtumaan. Nettikamerasta koko maailma voisi seurata seikkailuja, ja saada innoituksen itsekin koettaa.
    Ja tietenkin lisämaksusta saisi osallistua klassiseen Imatrankosken ylittämiseen vaijeria pitkin. Katsojilta kunnon pääsymaksu.

    No nyt tämä menee jo överiksi 😮

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s