Innovaatioiden Käytäntöön Vieminen

Ideoiden ja Innovaatioiden käytäntöön vieminenOlemme pienessä piirissä keskustelleet syvällisesti innovaatioista. Nyt, jos koskaan, uudisteet, innovaatiot ja radikaalit muutokset olisivat tarpeen, mutta syntyykö niitä? Onko meillä tietoa siitä, mitä suomalaisissa autotalleissa ja osaamiskeskuksissa puuhastellaan?

Miksi uudistuksia ei tuoda päivänvaloon? Vai, onko niitä?
Mitä itse kukin meistä tekee uudistusten ja muutosten läpiviemiseksi?

Lama ei ole ikuinen, talouden ylä- ja alamäet kuuluvat kapitalismin arkeen, joten kohta pitäisi tallinovet avautua raketit paukkuen.

Teollisuuden innovaatioprosessit ovat pitkiä. Nokian nousu nykyiseen mobiilimahtiasemaan kestä elektroniikan alkuvaiheista, 60-luvulta, 90-luvun alkuun. Sen jälkeen Nokian ihmettä on pällistelty.

Ihmeiden aika ei ole ohi,
innovaatioita ei voi tutkia, ne tehdään

Kirjoitin vielä muuta vuosi takaperin uskostani metsäteollisuuden huomiseen, mutta ensin meilläkin tarvitaan „kenraalimoottorin“ ja „kraislerin“ tapainen järjestely, jossa monta köyhää pannaan yhteen ja luodaan uusi „köyhtyneet paperitehtaat“. Sen jälkeen pankit runtattiin yhteen pakettiin: KOP ja SYP ja tuloksena tänään Nordea.

Ei mitään uutta auringon alla. Bisnesinnovaatioita on luotu aina. Rauma-Repola ja Yhtyneet Paperitehtaat kasattiin United Papermilliksi aikoinaan. Kajaani Oy:kin laitettiin samaan nippuun. Enso Gutzeit levittäytyi Ruotsin asti ja tuloksena Stora „Kopparberg – Wallenberg“ Enso. Valtionyhtiötkään eivät ole lopullisia. Luovan tuhon jälkiuunileipää olemme nauttineet useita vuosia.

Emme muista, että aikaisimmista ajoista on selvitty. Suomi on tänään, lamasta huolimatta, vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Mutta missä lymyää luovuus ja uusien uljaitten kokonaisuuksien yhteenrunttaus? Milloin alkaa iso rytinä?

Pohjoismaiden pankeissa ei pitänyt olla mitään mätää. Kaapeista löytyy kuitenkin luurankoja. Kadun toisella puolella on Sampo Pankki. Lehtitietojen mukaan emoyhtiö tarvitsee 3,5 miljardia euroa taseensa paikkaamiseen.

„Tanskalaispankki Danske Bank hakee 26 miljardin Tanskan kruunun eli noin 3,5 miljardin euron lisäpääomaa Tanskan valtiolta. Lisäpääomalla pankki pyrkii vahvistamaan tasettaan taantumasta aiheutuvien tappioiden varalta. Pankin tiedotteen mukaan lisäpääoma nostaa oman pääoman määrän noin 12 prosenttiin taseesta“, kirjoittaa Taloussanomat.

Ruotsissa on SEB, islantilaispankkien taru tunnetaan. Mitä muuta herkkää ja haurasta kevään aikana paljastuu? Mitä tekee M-Real? Koska alkaa rytinä?

Advertisements