Tuoko luova talous leipää pöytään?

Paris

Tuoko luova talous leipää pöytään? Kysymys lienee aiheellinen, koska luovuutta nykyoloissa kaivataan, kun luova tuho, lama ja taloustaantuma vie työpaikkoja mennen tullen.

Gurujen mielestä tiukka talous kehittää luovuutta, sillä se pakottaa miettimään uusia ratkaisuja. Suurikaan rahasäkki ja resurssien runsaus ei takaa uusien tuotteiden syntyä.

Eivät luovuus ja talous toisiaan korville lyö. Keksintöjä ja uudistuksia tarvitaan. Seurauksena on, kun kaikki kohdalle sattuu, parempi liikevaihto ja kannattavuus.

Kaikessa liiketoiminnassa lähtökohtana on aina kiinnostava tuote ja / tai palvelu.

Toisena luovuuden ulottuvuutena on työntekijöiden huomioiminen ja tukeminen niin, että kekseliäät prosessit lähtevät mylläämään ja putken toisesta päästä putkahtaa uutuuksia.

Positiivisen kierteen synnyttäminen ja saavuttaminen vaatii yritysjohdolta nöyryyttä ja kärsivällisyyttä. Luovan yhteisön johtaminen ei onnistu käskyttämällä ja sanelupolitiikalla. Luovan johtajan pitää ehdottomasti olla kiinnostunut ihmisistä ja heidän mielipiteistään.

Nykymaailmassa luovuutta ei saa rajata pelkästään firman sisäisten prosessien hallintaan. Sosiaaliset verkostot ja avoimet toimintaympäristöt mahdollistavat maailmanlaajuisen yhteystyön ja huippuosaamisen houkuttelemisen pieniinkin yrityksiin, mutta silloin pitää myös omaa pururataa viritellä yhteistyön suuntaan.

Teollisuuden ja kaupan ongelmat eivät ratkea kikkakuutosilla. Luova työ vie oman aikansa.  Luovuus on yksinkertaisesti kaiken kyseenalaistamista, entisestä luopumista, parempaa huomista lupaavien kuvien rakentelua.

Kolmanneksi pitää miettiä, miten tuotantoprosessi tai tuote voisi olla vieläkin parempi.

Muutosvalmius on yksi luovuuden edellytys. Nyt muutosta tarjotaan runsain mitoin ja jokainen voi mielessään ja omassa toimintaympäristössään mitata joustavuuttaan ja muutoshaluaan. Ehkä tässä on starttipiste luovan tuhon jälkeisen uusien oivallusten rakentajille.

6 Kommentare zu „Tuoko luova talous leipää pöytään?

  1. Joudumme varmasti miettimään tulojemme tulevaa lähdettä vielä monta kertaa. Hyvä aloittaa se vaikka tässä.

    Luovasta tuhosta ei vielä kai voi puhua? Edessä kun on vasta tuho. Mutta kun ihminen onneksi haluaa elää ja tavoitella aina vähän parempaa, isompaa, kauniimpaa… sille luovuudelle on jo nyt iso tilaus.

    Kyseenalaistaisin vielä sen, mikä on liiketoiminnan lähtökohta siitä huolimatta, että kyseessä jossain määrin voi mielestäsi olla muna – kana keskustelu. Mielestäni liiketoiminnan lähde on maksuvalmis asiakas. Vaikka sinulla olisi maailman ykkösparas, luovuutesi tuloksena kehitetty tuote, jos siitä ei kukaan halua maksaa, sinulla ei ole liiketoimintaa.

    Mutta toisaalta. Jos löytyy maksuvalmis asiakas saatat luovuudellasi onnistua aikaansaamaan liiketoiminnan. Ja valitettavan nopeasti kun löytyy muitakin, jotka hamuavat tarjolla olevaa maksuvalmista asiakasta.

    Muutoksen lisäksi myös tilanne on yksi luovuuden reunaehto. Ja sen tilanteen ennakointi milloin ehdimme maksuvalmiita asiakkaita tuotteillamme tavoittamaan ratkaisee mitä kannattaa yrittää luoda. Se on nyt poikkeuksellisen epäselvä. Mutta aivan varmaa on, että joudumme muuttumaan sekä tuottajina että asiakkaina.

  2. hakki47, munat ja kanat menevät toki luovuuskeskustelussa helposti sekaisin ja päädymme salmonellaan.

    Maksavan asiakkaan tarpeet ovat toki lähtökohtana, mutta hulluinta innovaatioissa on, ettei tulevaisuuden innovaatioista voi kysyä asiakkailta.

    Siksi propellipäitä tarvitaan luomaan käsittämättömiä vehkeitä. Nokiakin teki kumisaappaita ja paskahuusipaperi ja yllättäen – toki pitkän Nalle Westerlundin aloittaman prosessin jälkeen – siitä kehittyi maailman johtava kännykän valmistaja.

    Teolliset innovaatiot eivät synny tyhjästä. Kehitysprosessien pituuden takia asiakkaat pääsevät kuitenkin vaikuttamaan ja lopputuloksena on 50-luvun näkökulmasta katsoen käsittämätön mööpeli – kännykkä – jollaista kaikki hipelöimme.

    Viime viikolla kokeilin Applen iPhone ja on pakko myöntää, että luovaa työtä tarvitaan Nokiassa lujasti. Se on suurin, mutta iPhone on mahoton vehe. Se ei ole täydellinen, mutta siinä vaiheessa, kun meille tarjotaan muistivihkon kokoisia miniläppäirpuhelimia Apple on Nokiaa paremmassa asemassa.

    Nokian haasteena on uuden käyttöjärjestelmän luominen. Känny ja PC sulautuvat yhdeksi ja siinä tilanteessa Symbian on ymmärtääkseni rautarajoitteinen, kun taas Apple senkun softalla päivittää siistiä rautaa; toinen tekee uusia malleja.

    Toivottavasti supernörtit kommentoivat tätä myös.

  3. Koska olen vakaa Shumpeterin kannattaja, uskon luovaan tuhoon. Se on epäjatkuva, ei lineaarinen, ei tasapainoinen ja olemassaolevaan ongelmaan syntyvä uusi ratkaisu, jota useat voivat ja haluavat käyttää/pitää. Sellainen oli syntyessään Apple, jonka käyttöön ei tarvittu läjää manuaaleja ja ulkoaoppimista. Reikäkortit, risuaita ja kenoviiva olivat asiaan vihkiytyneen „papiston“ salatiedettä.

    Olin kaksi vuosikymmentä vannoutunut Applen käyttäjä, kunnes „halpisversio“ Windows suurella mainonnalla syntyi. Sen käyttäjäksi siirtymiseen vaikutti raudan ja softan halpuus sekä se, että yrityskäytössä se standardilaskukoneena (kirjanpidot yms.) oli huokea ja parempi kuin mekaaniset laskukoneet yleisratkaisuna. Vieläkään en tästä koneestani ymmärrä, mitä ihmettä teen näillä kaiken maailman näppylöillä ja miksi hiiressä pitää olla monia painikkeita ja pyöriä, kun vähempikin riittää.

    Olen sitä mieltä että monissa asioissa Apple on edelleen edelläkävijä. Apple on esimerkki innovatiivisesta olemassaolevaan ongelmaan syntyvästä ratkaisusta. Apple on piirustus- ja visuaalisessa sunnittelussa edelleen yliveto. Voi olla että Winsua ei ilman Applea olisi, ja erilaiset operaattorit ja tukihenkilöt juoksisivat ympäriinsä rahastamalla „bittimaailman salatieteellä“.

  4. Pitkän linjan mies

    Totta puhut, samanlainen on ollut minunkin Apple – PC – ja kaipuu takaisin elämänkaari. Applen iPhone ennakoi jälleen mihin suuntaan älypuhelinten on pakko mennä. Nokia on vaihteeksi puhelinmaailman Microsoft.

  5. Olen miettinyt luovuutta pienen ihmisen, pienen yrittäjän näkökannalta. Ihmisellä on omat aivot ja pienellä yrityksellä samoin.
    Vuosikymmenien kehitys on ollut sellaista, että työelämän luovuus ja sen tulokset ovat olleet pyramidinn huipulla, kolmikannassa.
    Sieltä on annettu ja annetaan tiukat ohjeet ja määräykset miten pitää myös pienen yrittäjän, ihmisen toimia. Mielestäni se tappaa yksilötason luovuuden seurauksella, yksilötkin odottavat vain huipun päätöksiä, tyytyvät niihin.
    Sensijaan pitäisi yksilöille antaa vain väljät raamit toteuttaa omassa yhteisöissään asioita siten, miten niille olisi parasta toimia.
    Se, että yksilöt toimii laumana, antaa niitten johtajille väärän kuvan koko todellisuudesta. Ennen pitkää se johtaa umpikujaan.

  6. Jorma,
    Totta puhut. Luovat ratkaisut ja innovaatiot eivät synny komentamalla. Jos näin tapahtuisi, silloin Neuvostoliitto olisi aikoja sitten voittanut talousjärjestelemien välisen kamppailun.

    Suuryritystemme surkea tila osoittaa, että alihankkijoitaan tiukasti käskyttävä ekosysteemi toimii vain silloin, kun marssitaan tasaista viivaa pitkin ylöspäin, kun alamäki alkaa tippuvat pienet toimijat kuin kivet huipulta rotkoon.

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Google Foto

Du kommentierst mit Deinem Google-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s