Gigantin mainoksessa tärähtäneen näköinen mies yrittää myydä HALVALLA!

HUOMIO! Hintoja on puristettu nyt oikein isolla kädellä! Gigantin suoramainostabloidissa tärähtäneen näköinen julkimo yrittää kertoa minulle, että tarjolla on „shokkihintaan!“ pesukone. LG maksaa vain 444 €. Lehden viestinä on „Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.“

Seuravalla sivulla on vielä halvempia pyykkikoneita ja „Polkaistiin hinnat todella alas“. Kiva, että ajattelevat kukkaorani. Voin ostaa nyt ja maksaa kymmenessä tasaerässä takaisin. Muutaman sadan euron ostoksen voi siis hankkia velaksikin.

Nyt hippulat vinkuen Giganttiin kotiteattereita ostamaan! Tarjolla on Full-HD, kahdella virittimellä ja 160 GB:n kovalevyllä jne. Telkkareita tarjotaan.

ATK-puoellakin „PURISTIMME HINTOJA oikein urakalla!“

Tarjolla on uutuuksi, erikoisuuksia, vekottimia ja vempaimia. Mutta, kuka selvittää, minne kaikki vempaimet mahtuvat? Pitäisikö minun sännätä Giganttiin ja innostua osamaksutarjouksista? Nouseekon niitten arvo, kun lama haihtuu kuin kuppaa töölööstä?

Kertokaa se minulle. Olenko epäisanmaallinen, jollen tartu Gigantin koukkuun? Olemme Gigantin asiakkaita ja olemme ostaneet kamoja tarpeeseen, mutta nyt olen hämmentynyt, pitäisikö säälistä raahautua kauppaan, jonka mainoksessa julkimo hullun kiilto silmissä vakavissaan tarjoaa minulle kamoja, joita en tällä hetkellä tarvitse?

Pitäisikö soittaa psykiatrille? Miten ratkaisen ristiriidan?

Pieni chat palvelu

Sanotaan, että pieni on kaunista. Tänään löysin pienen chattipalvelun, joka mahdollistaa pikaviestinnän aloittamisen tässä ja nyt. Kokeilkaa linkkiä. Tämä on minun osalta eka kokeilu.

Saas nähdä saanko ainuttakaan juttukaveria.

Langattomia toivonkipinöitä

Langattoman teknologian hyödyntäminen sairaaloissa ja palveluprosesseissa tarjoaa mahdollisuuksia ketterille, osaaville ja innovatiivisille suomalaisyrityksille. Maailmanlopun ennustaminen on nyt muodissa. Perikadon ja viimeisten aikojen visiot saavat palstatilaa, mutta aurinko nousee edelleen idästä, pakkasta on riittänyt ja turkulaiset kamppaleivat kaniongleman kanssa. Poliitikot ovat oivaltaneet Obamaa kopioiden kampanjatietojensa viemisen verkkoon. Facebook auttaa vaikkaaa Europarlamenttiin.

Kyllä tämä tästä vielä kulutusjuhlaksi ja kurssinousuksi kääntyy. Nalle Wahlroos arvioi, että kesällä kaikki on toisin. Jorma Ollillan mielestä surkeuden suossa ryvetään 2-3 vuotta. Tshemppiä suomalaiset! Pahempia aikoja on maailmanhistoriassa ollut. Mietitään välillä mahdollisuuksia.

Heitän mietittäväksi ajatuksia langattomien teknologioiden tarjoamista toivon utopioista. Sen alan osaajia on maassamme. Vietäviä ideoita on, mutta olemmeko ottaneet niistä kaiken mahdollisen irti? Vastaukseni on „EI!“ Olemme vielä alkumetreillä upeitten innovaatioiden hyödyntämisessä.

  1. Tiedonkeruu yhdistettynä NFC (near field communication)
  2. Tietojen siirtäminen mittauslaitteista tietojärjestelmiin
  3. Pikatiedon saatto paikasta toiseen (langatonta saattohoitoa)
  4. Muistioiden tekeminen kenttäolosuhteissa
  5. Potilastiedot: nopea ja tarkka ajan tasalla pitäminen

Mitä muuta tulee mieleen.

Suvi Lindén riisuu meidät

Lex Nokiaan on tullut uusi näkökulma. Suvi vaatii meiltä vaatteet pois ja ilmeisesti tikkuja etsitään tietoduunareitten intiimikohteista. Yritän sieluni silmillä visioida, miltä duunipäivän päätös näyttää Nokian ulko-ovella, kun 16 000 henkilöä pyllistelee tikkusulkeisissa. Aihe on niin arkaluonteinen, että jätän toimenpiteen selittelyn sikseen.

Huomasin äsken – 16.2.2009 kello 10:11 – että otsikossa oli sana „risuu“ vaikka pitää olla „riisuu“. Kielivirhe korjattu. Löytyykö lisää?
Sääliksi käy vahtimestareita, koska Suvi-ressukan visioimassa tehtävässä ihminen turtuu. Firman johtoko lopulta urkkii vahtimestareiden ja vahtimestarittarien intiimionkalot? Laki ennen meitä syntynyt keskittyy nyt siihen, mitä meillä on „peeseessä“.

Tästä löytyy mainio linkki, joka kiinnostaa kaikkia, joiden ahteri vaatii Lex Nokian voimaan astumisen jälkeen sieviestelyä. Bottom Clinic eri takapuolen korjauspalvelua tarjolla: The Viva Centre for Modern Mayr Medicine is a marvellous Austrian detox centre, known in my house as the Bottom Clinic. The Austrian and German clientele don’t seem to find the rectal focus of Viva remotely entertaining, as I suppose you wouldn’t if you were raised on suppositories and the family first-aid box contained an enema kit.

Sossumedialla Lamantorjuntaan!

Yrityksen tärkein pääoma on henkilöstön osaamisessa ja kyvyssä hyödyntää sitä. Näin kerrotaan juhlapuheissa ja hyvien aikojen powerpointeissa. Kuka auttaa yksilöitä, yrityksiä, yhteisöjä, asiantuntijayrityksiä ja kolmannen sektorin organisaatioitaan nyt, kun ajat eivät suosi kaunopuheisuutta? Nyt, kun liikkeellä ovat kirvesmiehet ja organisaatioiden ohentajat, lama oikeuttaa yritykset läskin leikkaamiseen, liikakiloja vähentämiseen.

Hyödynnätkö sinä sosiaalista mediaa täysipainoiseti laman torjunnassa? Vaikeina aikoina kansalaiset tarvitsevat tukea monissa asioissa. Sosiaalisen median salat eivät avaudu hetken mielijohteesta, mutta verkostoista, parvista ja vurovaiktusalustoista saattaisi olla apua juuri NYT.

Tuoreita uuden osaamisen alueita ovat:

•    verkkotyöskentely, verkottuminen
•    virtuaalisen organisaation rakentaminen
•    maailmanlaajuisen verkottuneen yhteistyön syventäminen

Tiedosta hyötyä, luovuudesta lisäarvoa, innovaatiot ovat investointeja tulevaisuuteen!
Teknologia ja uudet työmenetelmät tuovat yritykselle lisäarvoa vasta silloin, kun niistä osataan ottaa kaikki hyöty käyttöön ja kaupallinen vääntö maksimoidaan. Suomessa syntyy useita satoja IT-alan yrityksiä vuodessa, monet näistä joutuvat taistelemaan paikasta auringossa useita vuosia ennen uuden palvelun tai tuotteen läpimurtoa. Uusia hyvinvointialan yrityksiä syntyy saman verran. Valtaosa näistä on pieniä, yhden tai muutaman hengen yrityksiä.

Jokaiseen suomalaiseen kuntaan syntyy jatkuvasti kymmeniä uusia, pieniä ja tuntemattomia yrityksiä. Monet näistä eivät jaksa kulkea „kuoleman laakson“ läpi. Suurimpana syynä saattaa olla hukkuminen unohduksen piemään kuiluun.

Luin äsken Kauppalehdestä, että pienten, yhden hengen yritysten konkurssit ovat lisääntyneet. Yksin yrittäminen saattaa olla taloudellisesti ja henkisesti erityisen vaikeaa laman ja taantuman aikana. Yrittäjäksi houkutellaan, mutta starttivaiheen jälkeen pienet ja näkymättömät unohdetaan ja kuntien lupaukset „meillä on hyvä yrittää“ unohtuvat. Yrittäjä on yksin, jollei itse hakeudu mukaan verkostoihin.

Uudet yritykset tarvitsevat neuvoja tuotteistamisessa, tuotteiden markkinoinnissa, uskottavuuden hankinnassa, sisäisten järjestelmien ja kommunikaatioratkaisujen käytäntöön viemisessä. Näissä kaikissa „sossumediasta“ on apua. Työkalut ovat ilmaisia ja henkistäkin tukea saa monelta kanavalta ilmaiseksi.

Sosiaalisen median hyötykäytön oppimista ja bisneksen haltuunottoa voidaan edistää:

•    koulutuksella
•    käytännön harjoituksilla
•    työpaikan arkisiin tilanteisiin ja tarpeisiin soveltamalla

Panostaminen oppimiseen kannattaa! Vaikka työantaja antaisi kenkää, pankinjohtaja murjoisi kämpän ja pakkolunastuksen väliin, aina on tilaa yhdelle, joka päättää irtautua yksin yrittämisestä. Murheen laaksossa ei tarvitse kulkea, verkko ja verkostot eivät välttämättä ole „saatanan“ keksintöjä. Parveilusta ja joukkoälyn hyödyntämisestä voi olla apua yrittäjille, keksijöille ja yksilöille – ja etenkin näinä vaikeina aikoina.

Helge
Sossuyhteisö: http://kknetwork.ning.com/
Skype: visualradio

Miksi Madonna Myy?

Sirkushuvia kansalle, jolle sataa lopputilejä ja lomautuksia. Madonna saatiin lopulta Suomeen ja lipunmyyntijärjestelmä sekosi hetkessä, kun myynti avattiin. Mikä selittää ikääntyvän artistin suuren suosion? Sellu ei myy, paperi ei mene kaupaksi, lautaa ja kakkosnelosta ei tarvita, teräksen kysyntä on alamaissa, mutta Madonna senkun porskuttaa.

Nokia vähentää väkeä, Jyväskylästä lähtee koko toiminta. Yritys ilmoitti tänään uusista tehostamistoimista. „Nokia lopettaa toimintansa Jyväskylässä ja lomauttaa työntekijöitään Salossa. Toimet ovat osa tammikuussa julkistettua maailmanlaajuista säästökuuria, jolla tavoitellaan yli 700 miljoonan euron vähennystä yhtiön toimintakulutasoon vuoden alussa“, kertoo Kauppalehti.

Mitä muuta maailmassa tapahtuu? Obaman elvytyspaketti hyväksyttäneen tällä viikolla. Kohta näemme, onko siitä apua.

Olen ollut kiireinen, arjen pyörityksessä, uutisten seuraamiseen ei ole ollut aikaa. Loviisanseudulle pukkaa kahta ydinvoimalaa ja toinen  niistä lupaa kaukolämpöä Helsinkiin. Tässä päällimmäiset tapahtumat. Muuta ei tälle päivälle mieleen juolahda.

Ylituotannon purkaminen vie vuosia

Miten tähän jouduttiin? Sellu- ja paperitehtaita on liikaa. Suljetaan! Sahoja on liian paljon. Pönkkä ovelle! Autonvalmistuskapasiteettia on yli tarpeen. Tuetaan ja suljetaan, jotta maailmantalous ei mene vituroilleen. Kohta kännyköitäkin on liikaa. Meilläkin on nurkat täynnä vanhoja malleja. Miksi ostaisimme uusia?

Kiinassa on lyhyessä ajassa suljettu 600 000 tehdasta. Yhtä paljon tuotantolaitoksia kuin Helsingissä on asukkaita. Aika hurjaa. Elektroniikan tuotantoketjuihin ei investoida. Uutta kapasiteettia ei tarvita. Vanhoja tuotantoprosesseja korjataan; se on viisasta.

Asiantuntija-arvion mukaan teollisen ylituotannon purkaminen vie vuosia. Suomessa soffa- ja kalustevalmistajat ovat helisemässä. Incap ei enää saa tialuksia Ikealta. Hienot uotantolinjat suljetaan. Kohta Ikea ei myy kiinalaisten hanhien takapuolesta nypittyjä untuvatäkkejäkään.

Mikä ratkaisuksi? Luodaan maailmanaaljuinen pula-aika, joka muutta kuluttajat nöyriksi uudelleen. Kansalaisvelvollisuutemme on kantaa viimeiset roposemme kauppojen kassohin, jotta maailma pelastuisi.

Koko touhussa ei ole mitään logiikkaa. Kulutushysteria synnytti valtavan tuotantokoneiston, jonka purkamisesta jokainen maksaa ylimääräistä veroa kauan. Elvytyspakettien ideana on saman menon jatkaminen tästä ikuisuuteen.

Minä toivon syvällisempää muutosta. Maailma tarvitsee uuden liikeidean. Nyt ois töitä utopisteille ja taivaanrannanmaalareille. Heittäkää ideoita kehiin.

Innovaatioita metsään!

Metsäyhtiöiden työntekijät peräänkuuluttavat innovaatioita metsään, kun metsäyhtiöt, kone- ja laitevalmistajat vähentävät väkeä tuhansittain. Nyt syntipukkina ei enää ole Putin ja puutullit. Metsäteollisuuden ongelmat ovat syvemmällä ja liiketoimintamalleissa.

Olen kirjoittanut uskostani metsäteollisuuden tulevaisuuteen maassamme. Pitänee tarkentaa, mitä silloin olen tarkoittanut. Suuryritykset ”sopeutuvat markkinatilanteeseen” ja pienet uuden aallon toimijat ovat vielä autotalliasteella; monilla näistä ei ole taloudellisia edellytyksiä nousuun.

Vuosi takaperin oletin vielä, että johtavat kone- ja laitevalmistajat olisivat tarttuneet huomisen mahdollisuuksiin ajoissa. Uutisissa ovat kuitenkin olleet Metson, Ponssen ja monen muun osaajan lomautus- ja vähennysilmoitukset.

Metsäteollisuus ry:n Brunila on puutulli- ja veroalepyörityksen jälkeen ollut hiljaa. Kustannustalkoiden jälkeen ei ole näkynyt uusia ulostuloja. Innovaatiotalkoista Brunilan putiikista ei ole kuulunut.

Missä ne mahdollisuudet luuraavat? Lyhyellä aikavälillä toimivien tehtaiden kunnossapidon palveluoperaatioissa on hyivä saumoja osaavien insinöörien työllistämiseen. Kunnossapidon kautta osaajat pääsisivät näkemään, mitä tehtailla ja konehuoneissa pitäisi parantaa.

Toinen mahdollisuus löytyy autotalleista, jonne pitiäsi hakeutua rahoittajien kera. Bioteknologian ja biotalouden mahdollisuudet ovat bongaamaton kenttä „Suomi elää metsässä“ -ympyröissä.

Metsäyhtiöt muuntuvat kuitujen prässäjistä energiayrityksiksi. Energiapuolella innovaatioitarpeita on hajautetun energiatuotannon alueella. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa on vielä paljon tekemätöntä työnsarkaa.

Tulevaisuuden pakkaukset puhuvat meille, mitä pakkaus pitää sisällään. Tämän tiesi McLuhan jo 60-luvulla: Pakkaus on viesti – Media is the message.

Biopyyhkeet, hoitavat rivevut, puukuitupohjaiset asusteet jne. odottavat vielä keksintöjen muuttumista teolliseksi toiminnaksi.

Onko vaalit tulossa?

Poliitikot nostavat profiiliaan? Vanhanen yrittää terävöittää rooliaan hallituksessa ja puolueen puheenjohtajana. Presidenttigallupeissa on yksi yli kaiken muun, mutta uusia nimiä tyrkytetään keltaisen lehdistön gallupeissa.

Puhemiehen entinen tyttöystävä on raskaana. Vaalivauvasta on aina ollut apua. Pienokainen pehmentää profiilia ja seurauksena on muutama ääni lisää. Ehkä se takaa paikan eduskunnassa.

EU-vaalit eivät kuulema kiinnosta, koska tarjolla ei ole ns. kärkiehdokkaita. Dinosaurusten hautausmaakin tarvitsisi uuden imagon, kun uusi palkkausjärjestelmä tekee eu-parlamentaristeista pienituloisia.

Elvytyispaketin rakentamisen helppous hirvittää. Mistä ihmeestä ne kymmenen miljardit löytyivä yhtäkkiää? Mistä löytyy kaksinkertainen määrä, kun velat korkoinen joskus maksetaan takaisin?

Mutta vielä vaaleista. Demareiden kaapeista ei näytä löytyvän ainuttakaan sosialismin luurankoa, jonka voisi  tyrkätä vaalikarjan ihmeteltäväksi. Onko jakkupukuinen Jutta SDP:n valttina myös pressavaaleissa 2012?

Siirtyykö paperikoneiden valmistus Kiinaan?

Metsäteollisuuden mahtimaa Suomi joutuu perääntymään monilta aloilta. Metso on ilmoittanut paperikonevalmistuksen vähentämisestä Suomessa. Yritys antaa lähtöpassit yli tuhannelle työntekijää. Lopputilejä jaetaan niin duunareille kuin insinööreille. Miten entistä pienemmällä porukalla innovoidaan ja kehitetään uutta?

Keskustelin eilen kiinalaisen liikemiehen kanssa, joka arvuutteli, että suomalaiset olisivat myymässä paperikoneiden valmistuksen kokonaan uusille omistajille. Huhuja liikkuu, metsäyhtiöt muuttuvat paperinvalmistajista entistä enemmän energian ja biojalosteiden tuottajiksi.

Paperikonevalmistuksen luonnollisena ostajakandidaattina olisi tietenkin kiinalainen tai aasialainen yritys. Mutta löytyykö tällaiselle operaatiolle rahoitusta? Se jää nähtäväksi, mutta metsäteollisuuden rakennemuutos tulee vääjäämättä johtamaan myös kone- ja laitevalmistuksen rakennemuutokseen. Valmistus siirtyy lähemmäs asiakkaita. Suomeen jää todennäköisesti pitkälle erikoistuneita erikoiskomponenttien valmistajia.

Metso pärjää ymmärtääkseni Voithia paremmin edullisempien hintojensa ansiosta Kiinan markkinoilla. Tulevaisuudessa isoja uusia koneita tarvitaan entistä vähemmän, joten kiinalaiset pienkoneiden valmistajat tulevat valtaamaan markkinoita.

Miltä paperikoneiden valmistus näyttää viiden vuoden kuluttua? Miten paljon osia ja komponentteja tehdään Suomessa? Tulemmeko tälläkin alalla näkemään tuotannon siirtymistä Kiinaan?

Vielä suurempi kysymys: millaisia tehtäviä suomalaisille jää kansainvälisessä työnjaossa?